Haverit.netHaaksirikko. Parkkilaiwa „Argo” Kristianiasta, kapteiui H. Smith’in kulettama, on matkalla Skellefteån kaupunkiin tämä kuun 8 p:nä ajanut Storkallegrund’in karille. Laiwa muuttunee arwattawasti raniksi. Onnettomuus olisi luultawasti jäänyt tapahtumatta, jollei höyrymajakkalaiwa „Storkallegrund” juuri silloin olisi sattunut olemaan täällä ruokawaroja ja hiilejä ottamassa. (Vaasan Sanomat 13.6.1881 no 24)
Norjan Tønsbergistä kotoisin ollut parkki Stirner joutui karille 11.10.1881 Merenkurkussa noin kolmen meripeninkulman päässä Norrskärin majakasta. Luotsit pelastivat miehistön, mutta laiva särkyi. Sanomia Turusta 18.10.1881 no 122 Vaasan Sanomat 24.10.1881 no 43
HAAKSIRIKKO POHJANLAHDELLA. KAPTEENI OLI PELASTETTAVA LAIVASTAAN VÄKISIN Pohjanlahdella sattui torstaina Kaskisten kohdalla purjehdusaluksen haaksirikko, jossa alus joutui hylyksi, mutta kaikki siinä olleet 6 miestä selviytyivät hengissä. Myöhään torstai-iltana saapui Skinbrunnille viisi miestä, jotka olivat pelastuneet purjealus Karinista. Heidän aluksensa oli täyttynyt vedellä Suurkallagrundista 15 meripeninkulmaa etelään. Onnettomuuspaikalle hälytettiin heti pelastuslaiva, joka tapasi eilen vesilastissa ajelehtivan […]
Lokakuussa 1936 Pietarsaaren ulkopuolella tapahtui haaksirikko, jossa Marino-niminen hinaaja-alus upposi sen miehistön tullessa pelastetuksi monien tuntien yritysten jälkeen. Puutavaraliike Erikson & Kumppanin hinaaja oli lähtenyt Uudestakaarlepyystä Pietarsaareen. Merellä oli sankka sumu, jonka vallitessa 10 kilometrin päässä Pietarsaaresta Nygrundin luona tapahtui onnettomuus. Karilleajon jälkeen vain pieni osa aluksen yläosasta jäi aaltojen yläpuolelle. Aamulehti 26.10.1936 no 291 […]
Lokakuussa 1934 ajoi Vaasan edustalla Norrskärin luona karikolle kaksimastoinen Ruotsalainen kaljaasi Ruth Malmöstä. Kaljaasi oli matkalla etelästä pohjoiseen kalkkikivilastissa. Kantavuudeltaan kaljaasi oli 80 nrt.Kaljaasin kuusi miestä hakeutui turvaan laivan keulaosaan. Karilleajopaikka oli erittäin paha eikä haaksiriikoisten luokse onnistuttu pääsemään kovan tuulenkin takia. Kaljaasi hakkautui kiviä vasten poikki. Valassaarten meripelastusvene onnistui lopulta ampumaan rakettitykillä köysi haaksirikkoutuneille, […]
Kovan länsimyrskyn vallitessa joutui Kööpenhaminalainen höyrylaiva Cristiansborg, (kap teeni Friedrik Petersen), matkalla Newcastlesta Vaasaan, karille Rönnskärin luotsipaikan edustalla 27.7.1899 luotsia odottaessaan. Kapteenin rouva sekä eräs matkustaja rouva Edgar Englannista ja kaikki kannella olevat kiiruhtivat pelastusveneisiin ja pelastuivat maihin. Heti pelastusveneitten lähdettyä upposi laiva 10 sylen syvyydelle. Kapteeni ja eräs nuori englantilainen nainen, miss Watt, jotka […]
Priki Aid (279 r.) rakensi rakennusmestari Lindqvist 1873 Thorasin telakalla. Laiva oli hyvin lujarakenteinen ja teki mm yhden Välimeren matkan. Vuonna 1899 se teki heinäkuussa haaksirikon Vaasan saaristossa, Rönnskärin länsipuolella. Alus oli viemässä puutavaralastia Lontooseen. Myöhemmin lehdessä ilmoitettiin pidettävästä huutokaupasta, jossa myydään haaksirikosta pelastettua laivairtaimistoa. Kaiku 31.7.1899 no 85 Kauppalehti 2.8.1899 no 31 Vasabladet 29.8.1899 […]
Hl. Diamantis (3.619 grt) oli kreikkalainen vuonna 1907 rakennettu alus, pituus 105,6 m. 10.10.1929 laiva oli matkalla Zaandamista Ruotsin Kalixiin Perämeren pohjukassa kun se ajoi kivelle Vaasan edustalla Norrskärin luona. Karilleajo oli niin paha, että alusta ei saatu enää siltä irrotettua ja jouduttiin hylkäämään paikalle. Alus romutettiin myöhemmin vuonna 1931. Åland 12.10.1929 no 81 Åland […]
Lokakuussa 1928 ajoi Vaasan edustalla Mikkelin saarten luona karille vaasalainen purjelaiva Atlanta. Karilleajon jälkeen se upposi 15 minutissa. Tällöin hukkuivat laivan kapteeni , toinen perämies ja keittäjätär. Loput seitsemän henkeä laivaväestä pelastuivat ja pääsivät paikalle tulleen kalastajan veneellä Vaasaan. Atlanta oli lähtenyt neljä viikkoa aikaisemmin Lyypekistö viemään koksilastia Pietarsareen. Koko matka oli vaikeusia täynnä ja […]
Kolmimastokuunari Najaden (260 dwt) oli rakennettu Ruotsissa 1903. Alus oli varustettu myös apukoneella. Najadenin kotipaikka oli Bleket. Kuunarilla syttyi moottoripalo ja se jouduttiin hylkäämään merellä 24.9.1949 sen ollessa puutavaralastissa matkalla Yxpilasta Kööpenhaminaan. Onnettomuus sattui Perämerellä Umeån ja Pietarsaaren välillä. Syd-Österbotten 27.9.1949 no 100 Vasabladet 28.9.1949 no 208 Syd-Österbotten 29.9.1949 no 101 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?240218 Dyk & […]
21.9.1911 oli ruotsalainen kuunari Aldebaran viemässä semettilastia Malmöstä Luleåån kun se ajoi karille Vaasan Rönnskäretissä. Vasabladet 23.9.1911 no 114 Wasa-Posten 23.9.1911 no 76 Wasa-Posten 7.10.1911 no 80 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?216923 Dyk & Hav: https://www.dykohav.se/vrak/ aldebaran
Marraskuussa 1915 kristiinankaupunkilaiset kalastajat havaitsivat Torngrundin ja Murgrundin välillä purjelaivan, jonka hätälippu oli nostettu. Alus osoittautui ruotsalaiseksi kuunari Lydiaksi, joka oli ollut tuomassa tiililastia Mäntyluotoon. Sebskärin kohdalla myrsky oli repinyt purjeet. Laivaa pidetään hylkynä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 430 Åbo Underrättelser 16.11.1915 no 314 Åland 20.11.1915no […]
Hl. Clio (860 grt) valmistui Glasgowssa 1884. Aluksen pituus oli 62,5 m. Varustamo sai tiedon, että alus oli katkennut kahtia 22.11.1909 sen ollessa puutavaralastissa matkalla Raahesta Almeriaan. Turun Lehti 31.11.1909 no 139 Satakunta 2.12.1909 no 138 Satakunta 21.12.1909 no 146 Satakunta 13.1.1910 no 4 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?238214 Turkusteamers.com: http://www.turkusteamers.com/ Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/2829c52b-f11d-48da-beea-2ea29ceb9fe0
Zaritza (1.013 grt) oli vuonna 1877 rakennettu kolmimastoinen parkki. Zaritzan pituus oli 66,9 m.19.11.1927 alus upposi 18 nm länteen Strömningsbådanista jouduttuaan jäiden ruhjomaksi. Zaritza oli matkalla Lontooseen viemään puutavaralastia Holsundista. Jäänmurtaja Voima yritti auttaa Zaritzan jääahdingosta siitä kuitenlkaan onnistumatta. Miehistö saatiin pelastettua turvaan murtajalle. Svenska Pressen 19.11.1927 no 269 Pedersöre 22.11.1927 no 134 Österbottens Bondetidning […]
Höyrylaiva Vineta (719 grt) oli rakennettu 1913 ja oli pituudeltaan 51,4 m. Laiva oli tukholmalaisen Rederi AB Svean omistuksessa. Kun Suomessa käytiin vielä kansalaissotaa lähetti Ruotsi avustussaattueen Poriin, johon myös Vineta kuului. Jäätalvi oli tuolloin ankara ja Vineta joutui ongelmiin 26.2.1918 jäiden puristuksessa. Ennenkuin alus saatiin pulasta apuun rientäneen jäänmurtajan avulla painuivat Vinetan kyljet kasaan […]
Rahtilaiva Lokki (206 grt) oli rakennettu 1898. Aluksessa oli dieselmoottori ja sen pituus oli 34,9 m. Lokakuun 22. 1953 Lokki oli lähtenyt Turusta viemään sementtilastia Pohjois-Suomeen kun se koki sumuisessa säässä haaksirikon Blagrundetissa, Nordmalingin ja Umeån välissä. Wrecksite.eu Laiva-lehti 2/2017 s. 42
Kolmimastoinen suomalainen kuunari Korsvei (390 nrt) haksirikkoutui lautatavaralastissa matkalla Hulliin 15.11.1920. Onnettomuuspaikka oli Norrskärin luona Vaasan edustalla. Åbo Underrättelser 5.1.1921 no 4 Turun Sanomat 11.1.1921 no 4938 Kauppalehti 16.11.1920 no 265 Etelä-Pohjanmaa 16.11.1920 no 128 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?256950
Kaskisten ulkopuolelta Utterkobbenin luota löydettiin pelastuslautta ja siinä nuoren merimiehen ruumis. Sittemmin selvisi, että kysessä on todennäköisesti ollut ruotsalaisen kuunari Molanin haaksirikko. Molan lähti 17.11.1920 matkalle Tanskaan, jonne se ei koskaan saapunut. Onnettomuus on todennäköisesti tapahtunut Ruotsissa Hernesön kohdalla. Vapaa Sana 9.12.1920 no 250
3.8.1850 uutisoitiin, että Paraisilta kalkkilastissa tulossa ollut kaljaasi – luultavasti nimentään Adonis – oli ajanut kivelle Vaasan Mustasaaren luona, jonka johdosta alus oli uponnut. Åbo Underrättelser 13.8.1850 no 65
Rostocista kotoisin ollut priki Armida oli painolastissa matkalla Luulajaan noutamaan puutavaralastia kun se navigointivirheen johdosta törmäsi Wargögaddarnin kallioihin upoten törmäyksen jälkeen nopeasti. Åbo Tidning 27.7.1885 no 200 Vasabladet 25.7.1885 no 59 Vasa Tidning 24.7.1885 no 86
Oululainen vuonna 1845 luultavasti tammesta rakennettu 87 r.t. kuunari, pituus 101 jalkaa. Pervoj kuului Oulun Lyypekinkävijöihin. Syksyllä 1887 Pervoj lähti Oulusta matkaan Lyypekkiin lastinaan 600 tynnyriä tervaa. Ruotsin rannikolla Härnösandin ulkopuolella alus joutui ankaraan myrskyyn, jossa se sai pahan vuodon. Lopulta alus jouduttiin jättämään 9.9. oman onnensa nojaan ja miehistö poistui pelastusveneillä. Pian tämän jälkeen Pevoj […]
Haaksirikko merenkurkussa. Englantilainen höyrylaiwa Croesus ilmoitetaan joutuneen haaksirikkoon Bjuröklubbin luona Merenkurkussa. Pelastusyhtiö Neptunille kuuluma höyrylaiwa Hero on Waasasta lähtemn pelastamaan sitä. (Päivän Uutiset 4.10.1889 no 231) Uleåborgs Tidning 18.10.1889 no 82
Samoin on t. k. 18 p:nä Malskärin ja Valassaarien luona rantaantunut ruotsalainen parkkilaiwa Superior, kotoisin Helsingborgista. Laiwa on täydellisesti hylkynä. Sukeltajalaiwa Hero on pelastanut jonkun werran laiwan irtaimesta omaisuudesta. (Waasan Lehti 21.9.1889 no 76) Aura 20.9.1889 no 219 Åbo Underrättelser 4.10.1889 no 269 [Alus irtosi karilta ja ajelehti Ruotsin rannikolle]
Haaksirikon luullaan hiljakkoin tapahtuneen Merenkurkun wesillä. Muutamat majakanwartijat owat nimittäin löytäneet wesiajolta pelastusweneen, jonka kylessä luetaan: Annie London. Aprikoidaan sen johdosta, että joku englantilainen höyrylaiwa olisi uponnut näille wesille. (Waasan Lehti 22.7.1891 no 58) Åbo Underrättelser 26.7.1891 no 199
Kolmimastoinen kuunari, joka oli rakennettu Virossa 1903 ja oli vetoisuudeltaan 319,89 rt, pituus 38,45 m. Kuului siganaalitunnuksella VBWD Uudenkaupungin laivastoon, jonne se hankittiin 1926. Haaksirikkoutui matkalla Hangosta Ouluun Merenkurkussa Lövön luona lähellä Uumajaa 4.11.1931. Syynä oli navigointivirhe. Haaksirikko oli vakava, sillä siinä hukkui kapteenin lisäksi seitsemän miehistön jäsentä. Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä, Tenho Hella, Newprint 2001, s. […]
Höyrylaiwa Tor haaksirikkoontunut. Matkalla Turusta Waasaan on hörylaiwa Tor wiime torstaina klo 6 aamulla kärsinyt haaksirikon n. k. Wargö Gaddarein luona. Laiwa syöksyi 9 solmuwälin nopeudella Nilstallan nimiselle kiwikarille, johon se pysähtyi. Heti tämän perästä laskettiin wene wesille. Luotsi-perämies ja 4 matruusia miehistöstä lähtiwät tällä apua hakemaan Strömmingsbådanista. Kun täältä erityisten asianhaarain tähden ei tumminkaan […]
Kaksi haaksirikkoa Merenkurkussa. Vaasalainen hl. Belbas kadonnut miehistöineen. Tuntematon aluksen hylky nähty Merenkurkussa. Syyskuun 9 pnä lähti vaasalainen hl. Belbas selluloosalastissa Kemistä Mäntyluotoon. Sen koommin ei laivasta ole mitään kuulunut On syytä pelätä, että laiva on vallinneessa ankarassa luoteismyrskyssä tehnyt haaksirikon Merenkurkun itäosassa, Kokkolan ja Pietarsaaren kohdalla, joka myrskyn aikana on laivakululle mitä vaarallisimpia vesiä, […]
Maisitia ei saada karilta irti. Pelastuslaiva Protector kävi viime lauantaina merellä tutkimassa Bergön luona karille ajaneen lättiläisen purjelaiva Maisitin asemaa. Pelastuslaivan päällystö sai kuitenkin sellaisen käsityksen Maisitin asemasta, että kustannukset sen pelastamisesta karilta eivät vastaisi tuloksia. Laiva lepää koko pituudeltaan karilla ja keula on murtunut. On todennäköistä, että laiva jää kokonaan hylyksi. Miehistö on vielä […]
Haaksirikko. Kun Paraisista kotoisin olema kaljaasi Rauha wiime tiistaina oli matkalla Kemiin käydessä kalkkilastissa, täytyi sen Tankkarin selällä jouduttuaan ankaran wastatuulen ahdistamana hakea suojaa Trutklippan suojapuolella. Seuraamana päiwänä j.p.p. päätti laiwuri hakea sopiwamman ankkuripaikan laiwalle Ykspihlajaan johtawassa väylässä, mutta ei saanut ankkuria tarttumaan kiinni. Tällöin kaljaasi tuulen mukana sortui merenalaista karia kohti, jossa se hankautui […]
Purjelaiwa uponnut Kokkolan edustalla. Saatujen tietojen mukaan on kaljaasi Rauhantoiwo Himangalta wiime päiwien myrskyssä uponnut lasteineen Kokkolan edustalla. Laiwa oli hakenut lastia Kokkolasta. Rauhantoiwo on pieni kaljaasi, mutta on se hywin tunnettu melkein jokaisessa Pohjanlahden satamassa. Laiwan kapteeni Rantala Himangalta on sillä seilannut 40 wuotta, eikä tätä ennen minkäänlaista haaksirikkoa ole sattunut. Rantala on tunnettu […]
Pelastuslaiva Helios uponnut. Norjalaisen wiljalaiwan pelastustöissä Vaasan edustalla työskennelleistä pelastuslaiwoista on yksi lauantain klo 11 aikaan vuorostaan ajanut karille Rönnskärin lähistöllä. Se on pelastuslaiwa Helios. Helios oli lauantai aamuna käynyt Vaasassa ottamassa hiiliä ja oli palaamassa kruununluotsin ohjaamana takaisin onnettomuuspaikalle. Laiwa kulki täyttä wauhtia luotsin ohjaamana kohti Wekkargrundin johtoloistoa ajaen suoraan sen päälle. Tapahtui kowa […]
Vuonna 1913 Pajulahdella männystä rakennettu kaksimastoinen kaljaasi. Vetoisuudeltaan 118 nrt/99 brt, pituus 28,95 m. Ostettiin Raumalle, osakkaina mm John Nurminen. 29.9.1927 Kalervo oli matkalla Ykspihlajaan kun se menetti peräsimensä myrskyssä ja ajelehti maihin Silgrun, Bergössä Merenkurkussa. Kapteeni ja miehistö souti maihin Silgrundiin, mutta Kalervo upposi. Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 375 Länsi-Suomi […]
Rakennettu Orslahden varvilla Virolahdella 1911. Ostettu Raumalle 1917, jolloin Alfred Kordelin omisti 4/20 osuuden ja John Nurminen samoin 4/20. Ensimainittuhan oli yksi Suomen varakkaimpia miehiä ja hänen kävi huonosti kansalaissodassa venäläisten matruusien käsissä. Seuraavaksi Leonie myytiin Ahvenanmaalle 1921. Leonie haaksirikkoutui 28.6.1927 Merenkurkussa Holmön kohdalla. Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 316 Åbo Underrättelser […]
Ankkuriketjujen katkettua laiwa ajautunut rantaan. Wiime tiistaina kerroimme ruotsinmaalaisen kaljaasin Standardin t. k. 19 p:nä ajaneen karille Wallgrundin eteläpuolella. Tapahtumien kulku on pääkohdissaan seuraawa: Laiwa läksi puutawaralastissa Waskiluodolta päämääränään Englanti. Saawuttua Enstenin (Ykskipen) lähelle tuntui ilma niin uhkaawalta, että mukana ollut luotsi kehoitti kääntymään takaisin. Laiwan kapteeni oli kuitenkin toista mieltä ja antoi laskea ankkurit […]
Rakennettu 1909 Skotlannissa. 1130 dwt, pituus 66,85 m. Ostettu Suomeen Antti Wihurin tonnistoon 1937. Ollessaan matkalla Malmöstä Vaasaan viljalastissa 29.12.1939 neuvostoliittolainen sukellusvene SHCH-311 alkoi tulittaa Wilpasta Norrskärin ulkopuolella. Koettaessaan karistaa sukellusveneen kannoiltaan Wilpas ajoi karille. 18 miehistön jäsentä jätti laivan ja lähti soutaen pakoon. Neuvostovene jatkoi tykkitulta kohden siviilimerimiehiä, mutta nämä onnistuivat pääsemään turvallisesti Norrskärin […]
Haaksirikko. Wiime myrskyssä on ruotsalainen parkkilaiwa Gerda Simrishamnista tehnyt perinpohjaisen Rönnskärin edustalla Merenkurkussa. Laiwa, joka oli matkalla Lehtisaarelta Grimsbyhyn, oli lastattuna pelkoilla (?) ja säleillä. Wiime sunnuntai-aamuna, kun oli siwuutettu Holmögaddin ja Walaansaaren majakat, ohjattiin kiihtywässä myrskyssä, ja lumipyryssä Snipania kohti. K:lo 5,10 aamulla törmäsi laiwa useita kertoja matalikolle, jolloin peräsin ja peräkeulan ulko-osa murtui. […]
Pyhämaan Kaunissaaresta kotoisin olewa kaljaasi Suomi, päällikkö Frans Nieminen, läksi marrask. 1 p:nä Waasasta suoraan kotimatkalle. Mutta sen jälleen ei ole mitään aluksesta enempää kuin sen miehistöstäkään 3 miestä kuulunut. Luultawinta siis on, että kaljaasi kotimatkallaan on Pohjanlahdella tuhoutunut miehistöineen palloineen. Turun Lehti 10.1.1907 no 4
Merionnettomuus. Wiime sunnuntaina tapasimat höyrylaiwat Norden, Suomi ja Eckerö meressä ajelehtimassa etelään päin Vaasasta ison joukon petroliastioita. Selwille on saatu, että nämä öljyastiat omat niitä, joita kaljaasi Sanna läksi wiemään täältä Turusta toiminimi Gardberg ja Kumppanin öljymarastosta Kristiinaan. Kaljaasi Sanna, jonka päällikkönä oli laiwuri Jansson ja jolla oli lastina 350 petroleumitynnyriä, läksi Turusta t. k, […]
Suuri haaksirikko. Norjalainen höyrylaiva karille ja uponnut. Höyryl, ”Mäntyluoto”, joka maanantaiaamulla saapui Waasaan, toi tiedon siitä että suuri tuntematon, nähtäwästi rautamalmilla lastattu höyrylaiva ollessaan matkalla etelään päin sunnuntaina 110 puoli 6 aamulla oli ajanut karille Snipanista luoteeseen. Höyrylaiwan pohja meni nähtäwästi rikki siitä päättäen, että se kulki taaksepäin ja ehdittyään kääntyä ympäri tuulen mukaan waipui […]
New Castelesta kotoisin oleva höyrylaiva on vajonnut ajettuaan karille Pohjanlahdella Kalajoen suulla. Höyrylaivan miehistön pelasti tanskalainen höyrylaiva Betty. Lappeenranta 11.10.1913 no 118 Tornion Lehti 10.10.1913 no 80
Lokakuussa 1913 vallitsi Merenkurkussa ankara syysmyrsky. Vaasan edustalla tapahtui tuhoisa merionnettomuus kun höyrylaiva Westkusten upposi, 34 ihmistä hukkui ja vain yksi onnistui pelastautumaan. Westkusten oli kotoisin Halmstrandista Ruotsista. Laiva ajoi karille Rönskärillä Vaasan edustalla upoten heti niin, että vain mastot ja savupiippu jäivät veden pinnan päälle. Haaksirikossa menehtyi 14 matkustajaa ja 20 laivaväestöön kuulunutta henkilöä sekä […]
Kapteeni Withfootin komentama uuskaupunkilainen laiva Toivo on haaksirikkoutunut syysmyrskyssä lokakuussa 1883 Vaasan Björkössä. Laiva on hakkaantunut rikki, mutta miehistä pelastui. Kuunari Toivo oli rakennettu 1876 ja sen vetoisuus oli 180,00 rt. Pääisäntänä UUdessakaupungissa oli N.I. Wittfooth. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 559 Nya Pressen 23.10.1883 no 288 Sanomia Turusta 13.10.1883 […]
Vehkalahdella vuonna 1900 rakennettu 96,03 rt kaljaasi, pituus 25,75 m. Alus ostettiin Luvialle vuonna 1907. 7.10.1909 sakeassa sumussa ja ankarassa tuulessa Kaima ajoi karille Korsnäsin luona Vaasan edustalla. Kaljaasi oli tuomassa 200 tonnia kivihiiltä ja koksia Tukholmasta Vaasaan. Miehistö pelastui onnettomuudesta, mutta alus jäi hylyksi. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, […]
Rakennettu 1836, kantavuus aluksi 81 lästiä (myöhemmin 125 lästiä) ja pituus 92 jalkaa. Rakennettu uudelleen Uudessakaupungissa vuonna 1857. Vuonna 1883 Freden sai vuodon Pohjanlahdella ja jäi hylyksi. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 146 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/fredenku.htm
Vuonna 1857 Merikarvialla rakennettu 116 lästinen kuunari. Vuonna 1868 Onni koki haaksirikon Pohjanlahdella. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/onniku1.htm
Skotlannissa vuonna 1877 rakennettu kolmimastoinen rautaparkki, jonka vetoisuudet olivat 1013,27 brt / 878,82 nrt ja pituus 69,40 m. Maarianhaminaan parkki ostettiin vuonna 1925. Siitä jo muutaman vuoden päästä parkki menetettiin Selkämerellä vaikeissa jääolosuhteissa. Parkki oli ottanut puutavaralastin Uumajan luota Ruotsista, joka oli määrä viedä Lontooseen. 18.11.1927 ahtojäät tuottivat parkille ongelmia ja jäänmurtaja Voima otti aluksen […]
Oululainen kuunari Johannes haaksirikkoontunut. Wiime maanantaina laiwan omistajalle, raatimies P. W. Snellmannille Waassasta tulleiden sähkösanomien mukaan on Oulusta kotoisin olewa kuunari Johannes matkalla Lyypekistä Ouluun wiime perjantaina kärsinyt haaksirikon Rännskärin läheisyydessä Merenkurkussa. Laiwa, joka Lybeckistä oli ottanut kappaletawaralastin usealle kauppiaalle Oulussa, joutunee haaksihylyksi. Sähkösanoman mukaan arwellaan osan lastia saada pelastetuksi. Miehistö on pelastunut, sähktöittää laiwan […]
55 lästiä / rakennettu 1840 / mitat 77’ x 20’50 x 9’40/8’9”. Haaksirikkoutui Vaasassa 1846 (vakuuttamaton). (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 70)
48/52 lästiä / rakennettu 1852 / mitat 72’25 x 31’20 x 8,5’ Haaksirikkoutunut Valassaaren vesillä 3.10.1842. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 15)
Kaksi puutavaralastissa ollutta hylkyä havaittiin 5.10.1899 Pohjanlahdella Lat 61 38’ N ja Long 20 8’ E. (Finlands Allmänna Tidning 11.10.1899 no 236)