Haverit.netHöyrylaiva Österbotten ei päässyt liikennöimään jäätilanteen takia Pohjanlahdelle, vaikka elettiin jo Juhannuksen aikaa. Hufvudstadsbladet 1.7.1867 no 149 (Ångf.Österbotten haft ishinder – 1867 29.VI fat n:o 148) (Ångf.Österbotten på väg till Uleoborg med utsäderskorn, stött på ishinder – 1867 28.VI hd n:o 147)
Ilman miehistöä ollut priki Vest rantautui 11.11.1881 Siipyyssä ja upposi. Finlands Allmänna Tidning 8.12.1881 no 284 (Briggen Vest från Vätö strandat – 1881 3.XII vasabl n:o 96) Paikallisen siipyyläisen (Harry Utter) mukaanYttergrundin majakan lähistöllä pinnalle näkyvä hylky olisi nimenomainen Vest, ks Hylyt.net
Vasta toisella merimatkallaan ollut kuunari Venus tuhoutui 15.9.1851 Merenkurkussa lähellä Holmötä. Miehistö pelastautui, samoin osa takilasta, mutta alus oli menetetty. Finlands Allmänna Tidning 16.10.1851 no 240 (Venus (Åbo, 15. Oktober. (Fortuna och Venus förolyckats) – 1851 21.X fat n:o 244) (Åland, 11. Okt. (Väderleken, skonerten Venus förolyckats) – 1851 16.X fat n:o 240) Vrak och […]
Höyrylaiva rakennettiin S.H.O:lle Dundeessa Gourley Brothers & Co:n telakalla teräksestä. Varustamo otti sen vastaan 25.2. 1898 ja maksoi siitä 668 000 markkaa. Laivan päämitat olivat: pituus 60,96 m, leveys 9,54 m ja syvyys 4,15 m sekä vetoisuus 1 042,53 brt. Konevoima1 260 ind.hv. Runko oli jäävahvistettu ja lisäksi alus oli varustettu purjeilla. Matkustajamäärä: I luokka […]
Matkallaan Pieterista höyrylaiva Vega sai vaurioita pohjakosketuksesta, jotka se joutui korjauttamaan Turussa. Oulun Lehti 28.6.1882 no 26 (Ångf. Vega har utanför Wasa stött på grund – 1882 19.VI hd n:o 163) (Om ångf. Vegas grundstötning – 1882 20.VI n:o 164) (Höyrylaiva Wega ajoi karille lähellä Raippaluotoa – 1882 o.l n:o 22) (Fyrskeppet Storkallagrunds och ångf. […]
Priki Urania oli 89 lästinen vuonna 1848 rakennettu alus, jonka omisti Arendalilainen Th. Omholt. Alus lähti 21.9 1876 Piteåsta kapteeni Simon Simonssoanin komennossa lankku ja piirulastissa kohti Koldingea. Priki ajoi seuraavana yönä karille lähellä Fjädereggiä ja menetti peräsimensä sekä täyttyi vedellä. Alus irtosi kuitenkin karilta ja ajelehti kohti Suomen rannikkoa. Se rantautui Björkön lähellä 22.9, […]
Höyrylaiva Sveden, joka viime viikolla rantautui Pihlajasaarenmutkaan, makaa samassa paikassa, pelastaminen tulee liian kalliiksi. (ed lehdistä, aluksen pohjassa 30*2 jalkaa suuri repeämä, alus oli kivihiililastissa Vaasan kehräämölle ja sähkölaitokselle.I.J. (1893 31.X åu) Höyryalus Sveden tulee talvehtimaan Pihlajasaarenmutkassa. Miehistö on jo viikko sitten matkustanut kotiin Englantiin ja kaiken irtaimen pelastus työt ovat käynnissä. Talven aikana toivotaan […]
Kuunari. Vetomäärä 50 lästiä. Rakennettu Haminassa 1842. .. Matkoja: kapteeni Sundström toi 1847 laivan Ouluun, josta se 1/11 purjehti Itämerelle, mutta haaksirikkoutui jo saman marraskuun 17 päivänä Lyypekin matkallaan Uudenkaarlepyyn edustalla ”Häll Båk” nimisen majakan lähellä Thorsön ulkopuolella jääden hylyksi. Aluksen lastina oli voita, tervaa ja potaskaa. Lastin arveltiin voitavan pelastaa, mutta alus jäänee hylyksi. […]
Norjalainen laiva Runar (kapt. Ericsen) oli tuomassa 1.500 paalia puuvillaa Etelä-Amerikasta Vaasaan kun se haaksirikkoutui Storkallan luona. Lasti saatiin pelastettua paikalle tulleisiin höyrylaivoihin. Helsingfors Dagblad 11.6.1875 no 156 Österbotten 19.6.1875 no 12 Helsingfors Dagblad 8.10.1875 no 279 (Om förolyckade norska barkskeppet Runar – 1875 14.VI hd n:o 159) (Om det förolyckade fartyget Runar – 1875 […]
Palanut alus. Kaljaas Jalo, joka oli ankkurissa Waskiluodon satamassa ja oli ottanut laiwasta Romance 450 tynnyriä osaksi petroleumia, osaksi kaasuöljyä lastikseen, syttyi eilen aamuna 7 aikana palamaan. Tuli pääsi irti kahwia keitettäissä. Laiwuri ja hänen waimonsa owat waarallisesti wahingoittuneet ja wiety sairashuoneesen. Kaljaasi ja lasti paloiwat tykkänään. Wahinko on laskettu 25,000 markaksi. Kaljaasi oli laiwurin […]
Höyrylaiva Rolandseckin (kapt. C.Fr. Wessels) höyrylaivan kone reistaili Vaasan edustalla jo toistamiseen. Åbo Tidning 24.10.1890 no 289 (Haveri. Ångaren Rolandseck utanför Wasa – 1890 wt n:o 164)
Höyrylaiva Oulu kävi karilla Södra Björkkön kohdalla, koska reimari oli siirtynyt. Alus pääsi irti peruuttamalla ja varppiankkuria käyttäen kevennettyään hivenen lastia ja matkustajien poistuttua Pohjois-Suomi 31.7.1880 no 60 (Ångb. Oulus haveri. Norska skonerten Juliana strandat – 1880 31.VII mbl n:o 175) (Laiva Oulu karilla Waasan edustalla – 1880 28.VII o.l n:o 30) (1880 27.VII åu)
Brikantiini. 86 lästiä, rakennettu 1781. Purjehti 1781-1782 lastina tervaa, piekä ja puuta Lontooseen. Tuhoutui Vargössä Vaasan ulkopuolella 30.8.1783. Purjehti yhdeksän hengen miehistöllä (P.W. Snellman, Skepp och skeppare I Uleåborg 1765-1815 s. 18) Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 29
Kun höyrylaiva Norden oli hitaasti lähestymässä Vaasaa ajoi se vahingossa merimerkin väärältä puolelta ja sai pohjakosketuksen. Wasa Tidning 14.10.1890 no 160
Angelniemestä kotoisin ja siellä rakennettu priki, kapteeninaan I.F. Bergroth, joutui 18.10.1869 kovaan myrskyyn Pohjanlahdella puulastissa matkalla Piteåsta Lybeckiin. Alus etsi hätäsatamaa Ohtakarilta, mutta myrskyn takia ei luotsia saatu, priki ajoi rantaan ja siitä tuli hylky lähelle luotsin kutsumispaikkaa. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under segel). Suomalainen Wirallinen Lehti 20.11.1869 no 139 Sanomia Turusta 26.11.1869 no 47 […]
Öregrundista kotoisin ollut parkkilaiva Maria, kapteeni Karl Abraham Mikael Lindström, rantautui 16.10.1879 pohjois-Merenkurkussa. Alus oli lankkulastissa matkalla Haaparanta-Bordeaux, kun se ajoi karille 2 mailia Björkön pohjoispuolella. Myrsky, lumipyry ja merenkäynti aiheuttivat rantautumisen. Mastot kaadettiin ja kaatuessaan ne rikkoivat laivan veneet. Seuraavana päivänä kello 11 saarelaiset pelastivat miehistön, aluksesta uskotaan tulevan hylky. Morgonbladet 27.10.1879 no 249 […]
Kantavuus 35 lästiä, rakennettu Oulussa 1844 ja takiloitu kuunariksi 1847. Pituus 59 jalkaa. Maria käy usein Tukholmassa, Lyypekissä, Amsterdamissa ja Rostockissa. Marraskuun 9 päivänä Marian ollessa paluumatkalla Tukholmasta ajoi se kovassa myrskyssä karille Bjurön (Bjuröklubb?) luona Skellefteån eteläpuolella tullen hylyksi. Kapteeni Samulin putosi yli laidan ja hävisi aallokkoon, muu miehistö pelastui. Lastina oli kuparia, rautaa […]
Englantilainen Maitland-niminen laiva oli ottanut lankkulastin Oulusta. Vaasan kohdalle ehdittyään se oli siellä krrsinyt haaksirikon 30.8.1877. Laivaväki pääsi turvaan. Keski-Suomi 8.9.1877 no 36 (Skeppet Maitlands grundstötning – 1877 7.IX åu n:o 242)
Kristiinalainen karavelli Lyckan (20 lästiä) haaksirikkoutui Merenkurkussa 22.10.1862 Björkåsensin kalastajakylän luona ollessaan taittamassa paluumatkaa Pietarista, josta se oli noutanut jauholastin. Kapteeni Johan Palmin johdolla miehistä pelastui turmasta. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983,s. 48 Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, […]
Naantalilainen vuonna 1947 rakennettu moottorialus Liitto (40 Hv) paloi 1948 Pohjanlahdella. (Jan-Erik Börman : Slutseglat)
Kuunari Joutsen oli tuomassa arvokasta kappaletavaralastia Lyypekistä Vaasaan kapteeni Sjöbergin komennnossa kun se ajoi karille Vaasan saaristossa 9.9.1880. Lasti saatiin pelastettu, mutta alus oli täysin hylky. Helsingfor 16.9.1880 no 214 Ahti 23.9.1880 no 38 (Skonerten Joutsen, kapt. Sjöberg från Wasa strandat – 1880 15.IX åu n:o 251)
Janöläinen skuunertti Johanna (kapt. Peder Nilsson Harbye) rantautui 14.10. 1879 kello 6 lankkulastissa matkalla Piteå- Belgian Löve Mickelsöarnalle. Miehistö pelastautui saareen 16. päivänä. Åbo Underrättelser 25.10.1878 no 290 Östra Finland 27.10.1878 no 124
Haaksirikko. Karawelli Jenny Raahesta, kapteeni Biander upposi matkalla Köpenhaminasta kotiin t.k:n 2 p. Pohjanlahteen. Kello 9 aikana saman päiwan aamuna alkoi wettä tulwata sisään. Laiwanmäki pelastui paattiin, jolla seuraawana päiwänä saapuiwat Krutskär nimiselle autiolle saarelle. Lewähdettyään täällä, soutiwat he Närpiön pitäjään Norrnäsin kylään, josta sitten kapteeni matkusti Kaskisten kaupunkiin meriwahingonselitystä tekemään. Laiwan kapteenia ja toista […]
Jenny oli 41 lästin vetoinen pietarsaarelaisen neuvosmies C.I Thodenin omistama kuunari. Jenny joutui haaksirikkoon 9.11.1869 lähellä Norrkaria. Miehistön oli jätettävä hädänalainen laivansa ja siirryttävä pelastusveneeseen. Pelastautuneet joutuivat olemaan syksyisellä merellä viisi vuorokautta, jonka aikana kapteeni ja kolme miestä paleltui kuoliaaksi. Laivan perämies ja toinen miehistön jäsen selvisivät kylmettyneinä Bergön. Uusi Suometar 25.11.1869 no 94 Sanomia […]
Aamukahveja keiteltäessä syttyi Kaljaasi Jalolla tulipalo. Alukseen oli juuri saatu lastattua New Yorkista tullutta polttoainalasti. Åbo Tidning 8.8.1890 no 212 Åbo Tidning 12.8.1890 no 216 (Galeasen Jalo nedbrunnen I Wasklot hamn I Wasa – 1890 folkv n:o 183) (Galeasen Jalo I Vasa nedbrunnen – 1890 n.pr n:o 211)
Höyrylaiva Jakobstad (kapt. J.G. Wallin) oli lähtenyt Pietarista ja matkaamasa Helsingin ja eri satamien kautta Ouluun, kyydissä matkustajia ja rahtia. Matkalla käytiin kivellä Vaasan edustalla. Alus hinattiin satamaan. Morgonbladet 7.10.1884 no 234 (Ångf. Jakobstad I kollision med en enmastare – 1884 11.VII folkv n:o 159) (Ångf. Jakobstad, kapten Wallin, råkat I kollision med en annan […]
Kuunari Hylki (kapt. Åkerberg) oli palaamassa Lyypekin matkaltaan kun hän epäonnekseen ajoi kivelle Ykspihlajan sisääntuloväylällä. Helsingfors Dagbladet 6.8.1883 no 211 (Skonerten Hylki stött på grund vid inloppet till Yxpila hamn – 1883 np n:o 31)
Maalahdella höyrylaiva Hurtigia oltiin siirtämässä kun se ajoi kivelle ja sai vuodon. Vuoto osoittautui pahaksi ja kolmehenkinen miehistä enneätti hätintuskin poistumaan vajoavasta aluksesta. Nya Pressen 21.11.1898 no 317 Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 613
Saksalainen sukellusvene upotti sen matkalla Ruotsista Suomeen pohjanlahdella lastinaan sotatavaraa elokuussa 1916. (Per-Olaf Ekman, Havs vargar) Vuoden 1916 loppupuolella Pohjanlahden meriliikenne muuttui varsin vaaralliseksi, sillä saksalaiset sukellusveneiden aloitettua siellä syysoperaationsa ne toimivat hyvin aktiivisesti, varsinkin elokuun alussa. Silloin upotettiin ruotsalaiset höyrylaivat Hudiksvall, Bror Oscar ja Värmland. (Helge Heikkinen, Tuntematon merimies) Tampereen Sanomat 8.8.1916 no 179 […]
Parkki Hoppet (kapt. Holmberg) oli aikeissa lähteä Välimeren purjehdukselle kun se ajoi luotsien ollessa laivassa karille. Parkki oli tarkoitus viedä Vaasaan korjattavaksi. Oulun Wiikko-Sanomat 21.10.1876 no 42 (Finska barken Hoppet fr. Ijo och Jenny fr.Uleåborg strandat – 1876 24.X åp n:o 123)
Kanadan Nova Scotiassa vuonna 1879 rakennettu kolmimastoinen parkki. Alus rakennettiin kovapuusta, raudalla ja kuparilla kiinnitetty sekä pohja peitetty yellow-metallilla. Parkin vetoisuus oli 982,53 brt / 936,22 nrt, pituus oli 54,86 m. Suomalaisomistukseen laiva siirtyi v 1908 kun se oli saapunut korjauksia varten Helsinkiin Tallinnasta. 29.9.1912 alus oli lähtenyt matkaan Torniosta Lontooseen kun se kovassa myrskyssä […]
Rantautunut moottoriproomu. Moottoriproomu Hermes Kristiinan-kaupungista rantautui myrskyssä lähellä Gåshällania. Aluksesta tulee todennäköisesti hylky. (1912 8.X åu) Vasabladet 8.10.1912 no 121 Syd-Österbotten 9.10.1912 no 81 Länsi-Suomi 10.10.1912 no 115 Finlands Allmänna Tidning 29.10.1912 no 251
Seuraava haaksirikko koettiin Heben haaksirikon myötä. Laiva ajoi keväällä 1904 Kaskisista pohjoiseen n.k. Häggblomin matalalle täydellä vauhdilla ja upposi. Alus jäi hylyksi (Riimala, Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta, s. 53). Turun Sanomat 2.4.1905 no 77 Satakunta 17.5.1904 no 54 Vaasa 21.5.1904 no 58 Turkusteamers.com Dyk & Hav
Höyrylaiva Hans Cristopher ajoi Kaskisten luona 24.12.1943 matalikolle ja jäi hylyksi. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri)
Haaksirikko. Gustafva (kapt. Sundqvist) omistaja mm. G. Wallen Vaasasta ja tulomatkalla Lybeckistä, oli 1. marraskuuta tullut jo Korshamnsfjärdenille, muttei voinut vastatuulen vuoksi purjehtia sisään. Sen jälkeen nousseessa myrskyssä alus tuhoutui noin 5 nm Vaasasta; miehistö on pelastettu ja tullut kotiin, alus hylky ja täynnä vettä, mutta jokin osa lastista uskotaan voivan pelastaa. Alus on vakuutettu, […]
Fregatti. 138 (133) lästiä, rakennettu 1779 Haukiputaalla. Tuhoutui kotimatkallaan Vaasan saaristossa, jolloin suolalasti menetettiin (P.W.Snellman/Skepp och skeppare I Uleåborg 1765-1815 s. 16) Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 28
Haaksirikko. Höyryalus Österbotten, joka ohitti Turun eilen matkallaan itään, ilmoitti suuren norjalaisen fregattilaivan nimeltään Gerdrud ajaneen karille lähellä Kaskisia. Österbotten, joka oli ollut onnettomuus paikalla tarjoamassa apuaan, jatkoi matkaa epäonnistuttuaan tehtävässä koska sekä sen että onnettomuus aluksen kaapelit katkesivat yrityksessä vetää laiva karilta. Alus, jossa oli kyydissä vain painolasti, sanotaan epäonnistuneen saamaan luotsia ja uskotaan […]
Kuunari Fänrik Stål (kapt. Widgren) oli palaamassa Lyypekistä ruumassaan sieltä tuotavaa kappaletavaraa. Määränpäänä oli Vaasa. Lähestyttäessä Vaasan edustalla olevaa Norrskärin majakkaa. Kivelleajon jälkeen kuunari makasi vesilastissa pohjassa. Morgonbladet 20.10.1851 no 80
Parkkilaiva Fortuna (kapt. Nils Gundersen) lähti Koivuluodosta Kemin läheltä 1.10.1876. Sieltä oli otettu puutavaralasti Lontooseen vietäväksi. Nopeasti lähdön jälkeen merellä nousi myrsky. Alus pääsi lopulta hätäsatamaan Vaasaan. Åbo Underrättelser 23.10.1876 no 246
Syksyllä 1876 norjalainen priki Farvel haaksirikkoutui Vaasan edustalla. Siitä pelastettua tarpeistoa myytiin sittemmin huutokaupalla. Åbo Underrättelser 18.6.1881 no 162
Fregatti, rakennettu v. 1867 puusta, kuparilla ja raudalla kiinnitettu sekä pohja peitetty kuparilla. Rakentaja H.Beasan, Carlholman veistämö Pietarsaaressa. Vetoisuus 1059 brt / 1002 nrt (530 lästiä). Pituus 56,08 m. Alus lähti marraskuussa 1886 puutavara- ja tervalastissa Pietarsaaresta Englantiin. Purjehdittua sakeassa sumussa illalla 4.11.1886 alus karahti kivelle Malgrundetissa Holmögaddin majakasta koilliseen Merenkurkussa. Riki meni äkkipysähdyksestä yli […]
Storkallegrundille rantautunut norjalainen laiva on nimeltään Einer (208 lästiä). Se on kuparilla päällystetty, rakennettu vuonna 1862 ja uusittu 1869. Aluksen omisti Smith Pedersen Grimstadista ja päällikkönä toimi kapteeni I. Erison. Alus oli vakuutettu kolmessa norjalaisessa yhtiössä. Aluksen puuvillalastista on pelastettu jo 700 paalia puuvillaa ja osan uskotaan vielä voivan pelastaa, lisäksi aluksessa on 180 tonnia […]
Haaksirikko. Turkuun toissa päiwänä tullut sähkösanoma kertoo, että parkkilaiwa Dagmar, kapteeni O. W. Lundgren, kotoisin Turusta ja puulastilla matkalla Kramfors’ista Pohjois- Ruotsissa, on törmännyt Finngrunden nimiselle karille Ruotsin rannikolla. Laiwa kuuluu kuitenkin jo olewan karilta ja hinattu lähimpään ruotsalaiseen satamaan, waan arwattamasti se joutuu kelwottomaksi. Laiwa on rakennettu w. 1874 Perniössä ja kantaa 452 rekistertonnia, […]
Priki. 92 lästiä, rakennettu 1786. Lähti 1786 Välimerelle. Saapui 1788 Kööpenhaminaan Alicantesta. Rantautui 1791 Holmön kohdalla Merenkurkussa (P.W. Snellman, Skepp och skeppare I Uleåborg 1765-1815 s. 23)
Tanskalainen kuunari Cgristian IX joutui haveriin Merenkurkussa Snipan majakkalaivan lähistöllä. Miehistö saatiin pelastettua Vaasaan. Fyrskepp Nr 9F Snipan oli majakkalaiva Vaasan edustalla vuosina 1885-1944. Åbo Posten 30.9.1876 no 113 Suomalainen Wirallinen Lehti 7.10.1876 no 118 (Wasa. Skonerten Christian IX, kapt. Boije strandat – 1876 28.IX hd n:o 264) (Wasa. Briggen Urania strandat. Ångb. Christian IX […]
Raahelainen laiva Ariel (kapt. Hellman) haaksirikkoutui ensimmäisellä matkallaan vuonna 1861 Merenkurkussa Snipanin niemellä, tarkemmin ns Hevosenkenkäniemellä, jossa lukuisat muiden alusten tiedetään kokeneen saman kohtalon. Arielin täystuhosta nostettiin 9.000 ruplan vakuutuskorvaukset. Oulun Wiikko-Sanomia 1.11.1862 no 44 Oulun Wiikko-Sanomia 9.11.1861 no 45 Oulun Wiikko-Sanomia 7.12.1861 no 49 Sanomia Turusta 13.12.1861 no 50 Parkki 229 lästiä / rakennettu […]
Venäläinen sukellusvene S-13 tulitti 18.9.1942 nw Kaskisilta hollantilaista m/s Anna W (290 brt.) Kun torpedo oli mennyt ohi, ammuttiin alus tuleen ja jätettiin oman onnensa nojaan. Se rantautui hylättynä lähelle Strömmingbådaan Bergöstä länteen Vaasan saaristossa. Kalastajat löysivät Anna W:n 23 .9, aluksen miehistöstä kaksi kuoli. (P-O Ekman, Havs vargar)
Haaksirikkoa on useampi laiwa tehnyt Pohjanlahden Merenkurkun paikoilla, niitten joukossa kokkolalainen Finnilän ja Kumpp. omistama Alku-niminen kuunari. (Sanomia Turusta 25.10.1879 no 85) Kokkolalaisen Finnilä &Co:n omistama skuunertti Alku haaksirikkoutui merenkurkussa 14.10. 1879 vastaisena yönä vallinneessa kovassa myrskyssä. Skoonertin kantavuus oli 76 lästiä ja se oli vakuutettu suomalaisessa merivakuutus yhdistyksessä 40,000 mk:n arvosta. Kapteeni Mikael Fredrik […]
Briacista kotoisin ollut Ranskalainen parkkilaiva Alert törmäsi painolastissa 25.7.1880 Storkallegrundille. Alus upposi välittömästi ja s/s Oulu pelasti sen miehistön. Finlands Allmänna Tidning 26.7.1880 no 170 Åbo Posten 28.7.1880 no 172 Tapio 31.7.1880 no 60
Parkkilaiva. Kantavuus 110 lästiä…Matkoja: Oulusta laiva purjehti 1828 Kronstadtiin. Seuraavana vuonna tehtiin eräs matka Oulusta Rotterdamiin ja takaisin. Lokakuun loppupuolella 1829 alus tuhoutui (Kaskisten lähettyvillä). Högström ja laivan timperi Aumala hukkuivat onnettomuudessa. Finlands Allmänna Tidning 21.11.1829 no 136 Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875 s. 31, 52 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 52