Haverit.netVenäläinen jaala Andi N:o 137 upposi myrskyssä 3.11.1910 Hiittisten ulkosaaristossa. Se oli painolastissa ja matkalla Viroon.Turun tullikamarin haaksirikkopäiväkirjan mukaan höyryvene Ola hinasi Andin 11.11.1910 Taalintehtaalle. Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1910
Freden av Borgå valmistui vuonna 1815 Hahmarissa. Se oli senaikaisista porvoolaislaivoista suurin, 134 lästiä. Alus hylättiin kahdenkymmenen aktiivivuoden jälkeen Porvoon Hamarin redille, jonne se lahosi ja upposi. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Navis Fennica, osat I-IV , Erkki Riimala, WSOY, Juva 1993-94, s. 256
Norjalainen laiva Borelia upposi 16.9.1877 Kalbådagrundilla Söderskärin majakan ulkopuolella matkalla Kronstadtista Vestersjöhön puutavaralastissa. Päällikkö oli H. A. Thoresen. Syynä olivat sumu, kompassin virhenäyttämä ja erehdys majakoista. Myöhemmin hinattiin Helsinkiin ja myytiin huutokaupalla. Östra Finland 21.9.1877 no 110 Helsingfors Dagblad 21.9.1877 no 257A Helsingfors Dagbladet 11.10.1877 no 277 Luotsi- ja Majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkoilmoituksia vuodelta […]
Höyrylaiva Clifton ajoi kivelle 19.10.1869 Helsingin edustan Gråskärsbådanilla. Aluksen kapteenina toimi Belselen. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä,Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto, Hämeenlinna 1996 Palaute, Ilkka Järvinen 24.3.2021) Helsingfors Dagblad 23.10.1869 no 246, s. 1 Huvudstadsbladet 24.10.1869 no 247 Suomalainen Wirallinen Lehti 26.10.1869 no 128 Wiborgs Tidning 27.10.1869 no 89 Huvudstadsbladet 31.10.1869 no 253
Hollantilaiskapteeni Jacob Geertsin (Jacob Gerritz) alus De Jonge Anna Maria ajoi vuonna 1775 yöllä 4.7 karille Kemiön saaristossa Böllden-nimisessä tuntemattomassa paikassa (på den så kallade Bollden i Kimito skärg). Lastina oli suolan lisäksi satoja litroja viiniä, etikkaa ja oliiviöljyä. Alus oli Amsterdamista ja matkalla Haminaan. Turussa toiminut valkunnallisen sukelluskomppanian osasto hinasi karille ajaneen aluksen satamaan. […]
Haaksirikko. Yöllä wiime keskiwiikkoa wasten joutui laiwa ”Sowinto” kapteeni W. Withman, lähellä Porkkalan nientä karille. Oli lähtenyt Kronstadtista wiemään Wenäjän kruunun jauhoja y. m. Amur-maakuntaan Itä-Aasiassa. Suurin osa lastia 3,000 kulia jauhoja saatanee korjatuksi, jos ilmat pysywät myötäisinä. Suomalainen Wirallinen Lehti 15.10.1867 no 83: Suomalainen Wirallinen Lehti 22.10.1867 no 85 Suomalainen Wirallinen Lehti 29.10.1867 no […]
Kapteeni O. Salvesenin komennossa ollut norjalainen laiva Memento haaksirikkoutui 21.9.1874 Kallo-nimiselle karille, joka on Pyhtään Kaunissarren ja Suursaaren välissä. Lastina oli Antwerpeniin tarkoitettuja lankkuja. Alus saatiin myöhemmin hinattua Haminaan. Vaurioitunutta lastia myytiin myöhemmin huutokaupalla; mm lankkuja, 97 kannua 21 pykäl. väkiviinaa, kankaita, huiveja ja verkaa. Helsingfors Dagbladet 1.10.1874 np 267 Åbo Posten 3.10.1874 np 116 […]
17.12.1874 Ruotsin Uddevallista kotoisin ollut parkki joutui haaksirikkoon Kirkkonummen kunnan alueella lähellä Mikkelskärin luotsipaikkaa. Miehistö selvisi haaksirikosta hengissä. Suomalainen Wirallinen Lehti 22.12.1874 no 152 Helsingfors Dagbladet 20.11.1874 no 317
Marraskuussa 1947 Pohjanlahdella vallitsi Ankara lumimyrsky, joka koitui luvialaisen moottorikuunari Saturnin ja sen miehistön kohtaloksi. Saturn oli matkalla täydessä puutavaralastissa Kemistä Etelä-Ruotsiin. Reposaaren kohdalla se joutui ankarassa myrskyssä ohjauskyvyttömäksi ja ajautui täysin purjein Reposaaren edustalla sijaitsevan Tarhakarin rantaan. Yhdeksänhenkinen miehistö oli nähtävästi päässyt siirtymään pelastusveneisiin, mutta vain viiden miehistön jäsenen jäätyneet ruumiit löydettiin 2 km […]
Ruotsalainen hl. Gunnia joi 19.5.1939 karille Gislandissa Eckerön edustalla. Samoihin aikoihin ajoi samoilla vesillä myös eestiläinen Eha itsensä karille Märketin majakkasaren rantaan. Jäälkimmäinen alus upposi, mutta kun Gunnin tiililasti oltiin saatu purettua saatiin alus irrotettua. Helsingin Sanomat 20.5.1939 no 133 Satakunnan Kansa 21.5.1939 no 115
Miinaräjähdys vaati Indrasta kolme kuolonuhria. Alus oli matkalla puutavaralastissa Hollantiin ja purjehti Maarianhaminan kautta Sundsvaliin ja sieltä edelleen Trelleborgiin, josta otettiin kyytiin miinaluotsi. Lokakuun 9. päivä 1939 ajettiin kuitenkin ajelehtivaan irtomiinaan, joka räjähti juuri laivan konehuoneen alla. Pian oli kone- ja pannuhuoneet täyttyneet vedellä. Laiva kallistui ylähankaan päin. Alahangan pelastusvene laskettin vesille ja tunnin verran […]
Ruotsalainen moottorikuunari Hulda oli pakotettu hakemaan syysmyrskyltä turvaa Hangosta. Alus oli lastannut Lovisan Pernajanlahdelta lankkuja vietäväksi Kööpenhaminaan. Kun keli hieman helpotti päätettiin jatkaa matkaa. Pian merelle päästyä tuuli jälleen yltyi ja alus sai yhä pahenevan kallistuman. Lopulta alus kellahti 10.10.1938 kumoon ja miesten piti siirtyä pelastusveneeseen, jossa he joutuivat värjötellen pyrkimään maihin. 27 tunnin ponnistelujen […]
Suomalainen Ahvenanmaan Saltsikistä kotoisin ollut moottorikuunari Alli ajoi karille Kalmarissa 16.7.1936. Kuunari oli tiililastissa paluumatkalla kotimaahan Bornholmiin suuntautuneelta matkaltaan. Karilla Alli sai vuodon ja täyttyi vedellä. Myöhemmin uutisoitiin, että Alli saatiin irrotettua kiveltä ja hinattua satamaan. Österbotningen 18.7.1936 no 78 Åland 22.7.1936 no 59 Åbo Underrättelser 18.7.1936 no 190
S/S Tauri (4.850 dwt) rakennettiin 1909 Sunderlandissa. Vuonna 1936 Tauri ostettiin Maarianhaminaan. Ollessaan painolastissa matkalla Trondheimista Oskarshamniin RAF lentokone pommitti alusta 4 nm Mosterhavnin ulkopuolella. Vaurioitunut alus hinattiin satamaan, jossa se upposi. Alus romutettiin vuonna 1953. Äänimeri: https://aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1478 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?130195
Suomalaisella hl Sallyllä tapahtui varhain aamulla 10.5.1940 viisi peräkkäistä räjähdystä sen ollessa Helsingørin edustalla. Tämän jälkeen laivasta alkoi nousta paksu savu ja miehistön nähtiin nousevan pelastusveneisiin. Sally saatiin sittemmin hinattua Helsingørin lähistöllä olleeseen satamaan. (Salaperäisiä räjähdyksiä suomalaisessa hl. “Sallyssä”. Toinen koneenkäyttäjä sai surmansa. Helsingin Sanomat 12.5.1940) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?92394 Vragguiden.dk: https://www.vragguiden.dk/wreck.asp?wreckid=2094
Moottoripujelaiva Neptun 3:nnen haaksirikko. Hildöläiset vaativat 50.000 kruunun pelastuspalkkiota. Norjan rannikolla Hildön luona haaksirikkoutunut suomalainen moottoripurjelaiva Neptun 3 on muutama päivä sitten tuotu Mandalin läheisyydessä olevaan Gismeröeniin. pelastustöihin osaaottaneet Hildön saaren asujamet vaativat 50,000 Norjan kruunua polastuspalkkiota. Asia tulee ratkaistavaksi sikäläisessä merioikeudessa. (Kauppalehti 13.1.1919 no 9) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?212284
Moottoripurjelaiva Tankar kärsi haaksirikon vuonna 1920. Se oli sillilastissa tulossa Wickistä helsinkiin kun se purjeet revenneinä ja potkuri epäkunnossa hinattiin Fredrikshavniin. Uusi Suomi 21.11.1920 no 270 Kauppalehti 23.11.1920 no 271A
Saksalainen kuunari Johanna Ipland haaksirikkoutui marraskuussa vuonna 1920 Raahen edustalla. Alus oli lastannut puutavaraa Vaasasta, mutta joutunut merihätään. Alus tavattiin ajelehtimassa pahasti kallistuneena ja hinattiin Raaheen. Uusi Suomi 17.11.1920 no 266 Vasabladet 20.11.1920 no 269 Kauppalehti 23,11,1920 no 271A
Parkki Olga, Jomala, 542 rt, rakennettu 1874 Jomalassa, omistaja M.Lundqvist, haaksirikkoutui Pohjanmerellä vuonna 1920 ja julistettiin hylyksi. Parkki tavattiin ohjauskyvyttömänä ajelehtimasta merellä, jolloin norjalainen höyrylaiva hinasi haaksirikkoisen Stavangeriin. Västra Finland 1.4.1920 no 39 Turun Sanomat 11.1.1920 no 4938 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 788
Priki Alexander, Rauma, 220 rt, rakennettu Helsingissä 1904 (mm. John Nurminen) haaksirikkoutui vuonna 1920 Pohjanmerellä ja tuomittiin hylyksi. Alus menetti peräsimensä, jonka jälkeen syntyi vakava vuoto. Alus saatiin hinattu Shetlannin Saarelle. Uusi Suomi 10.10.1920 no 234 Ylimaa 14.10.1920 no 115 Länsi-Suomi 21.10.1920 no 119 Turun Sanomat 11.1.1921 no 4938
Carolina Thorden (6.000 DWT) oli rakennettu Cricton-Vulcan telakalla Turussa 1938 ja sen pituus oli 121m4 m. Carolina Thorden lähti Petsamosta Moskovan rauhan aikaan 29.3.1941 Petsamosta pitkälle matkalle määränpäänä New York, jonne se oli viemässä paperi- ja selluloosalastiaan. Aluksen päästyä Färsaarten luo sen kimppuun hyökkäsi kaksi saksalaista pommikonetta. Yksi matkustaja kuoli hyökkäuyksessä, mutta 33 henkinen miehistö […]
145 lästinen moottorikuunari oli hankittu Kokkolaan 1918. Lokakuussa 1920 alus törmää englantilaiseen höyrylaiva Estoniaan sen ollessa matkalla Leithistä Hulliin. Alus saa niin pahan vuodon, että alkaa täyttyä vedellä. Myöhempien päivien uutisissa kerrottiin, että alus oli lopulta hinattu Skarboroughiin. Vapaa Sana 11.10.1920 no 199 Vakka-Suomi 12.10.1920 no 115 Ylimaa 12.10.1920 no 114
Kristinan kotisatama oli Föglö Ahvenanmaalla. Alus ajoi 25.11.1862 Storgrynnanan saaren rantaan Herrön luona Ahvenanmaalla ja miehistö joutui jättämään aluksen haveripaikalle. Alus oli matkalla Malmöstä Turkuun lastina mm 200 tynnyriä liitua. Kaksi luotsia tapasi aluksen ja hinasivat sen Degerön. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784 Åbo Underrättelser 8.12.1882 no 334 Östra Finland 8.12.1882 no […]
John oli rakennettu Kemiön Dragsfjärdissä 1870 ja se oli vetoisuudeltaan 274 nrt. Kotipaikakseen se sai Ahvenanmaalla Brändön. John ajatui rantaan myöhäissyksyllä 1904 Tanskan Dragørissä. John oli tuolloin puutavaralastissa matkalla Kielistä Pietarsaareen. Haveristi saatiin hinattua myöhemmin Kööpenhaminaan. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782 Sjöfart och Skeppsbyggeri. Kimito, Wästanfjärd, Dragsfjärd och Hitis uder hundra […]
Parkki John oli rakennettu 1874 Alhaisissa ja oli vetoisuudeltaan 479 nrt. Sen kotipaikka Ahvenanmaalla oli Hammarland. John haaksirikkoutui Dragørin edustalla lähellä Kööpenhaminaa syyskuussa 1898. Haveristi saatiin hinattua Kööpenhaminaan, mutta osa lastista menetettiin. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782 Huvudstadsbladet 29.9.1898 no 263
Uudestakaupungista kotoisin ollut priki joutui joulukuussa 1874 merihätään Utön lähellä ja saaren luotsit onnistuivat hinaamaan merihädässä olleen aluksen turvallisesti satamaan. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996. Finlands Allmänna Tidning 30.12.1874 no 302
Priki Magda, joka joutui haaksirikkoon Suursaaren luona, on niin pahasti wahingoittunut, että se ensi tiistaina myydään julkisella huutokaupalla Kotkan satamassa, kertoo Wbl. (Suomalainen Wirallinen Lehti 27.10.1882 no 250)
Helsingistä kotoisin ollut priki oli kapteeni Nordbergin komennossa viemässä elokuussa 1885 lankku-, palkki- ja lautalastia Sevillaan Espanjaan. Hanna joutui vakavaan yhteentörmäykseen Doverin luona ja hinattiin pahasti vaurioituneena satamaan. (Åbo Tidning 28.2.1885 no 57)
Haaksirikko merenkurkussa. Englantilainen höyrylaiwa Croesus ilmoitetaan joutuneen haaksirikkoon Bjuröklubbin luona Merenkurkussa. Pelastusyhtiö Neptunille kuuluma höyrylaiwa Hero on Waasasta lähtemn pelastamaan sitä. (Päivän Uutiset 4.10.1889 no 231) Uleåborgs Tidning 18.10.1889 no 82
Suomalainen parkki Louise otti 19.12.1894 puutavaralastin Floridan Pensacolasta ja lähti ylittämään Atlantia vielä hyvän sään vallitessa. Atlantilla alus joutui kuitenkin hirmumyrskyn riepoteltavaksi. 13 henkinen miehistö taisteli toista kuukautta toivottoman tuntuisasti meren raivoa vastaan. Aluksen ollessa jo kelluva hylky havaitsi ohikulkeva höyrylaiva Assyrian hädässä olevat ja sai korjattua miehistön turvaan. Haaksirikkoon joutuneen Louise-laiwan miehistöstä saapui wiime […]
Rakennettu 1921, uppouma 850 dwt, pituus 176,1’ jalkaa. Åländskt Rederin omistukuksessa Ahvanenmaalla. Miehistö hylkäsi Itämerellä Bornholmin lähistöllä 2.9.1934. Saatiin pelastettua ja luovutettiin pelastajille. Helsingin Sanomat 3.9.1934 no 236 Etelä-Suomi 4.9.1934 no 99 Åland 5.9.1934 no 71 Åland 8.9.1934 no 72 Åland 12.9.1934 no 73 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 805
Rautafregatti Mermerus rakennettiin Hammarlandissa 1863, vetoisuus 274 nrt, kotipaikka Hammarland. Ajoi Norjan rannikolla maihin 1901. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786 Åbo Underrättelser 21.12.1909 no 347:
Finströmissä 1866 rakennettu 367 nrt parkki, kotisatama Finström. Ajoi rantaan Laesössä 1889. Nya Pressen 6.10.1889 no 271A Finland 10.10.1889 no 236 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 776
Alvine oli rakennettu 1883 ja oli vetoisuudeltaan 327 nrt, kotipaikka Lumparland. Alvine ajoi Lågskärin rantaan 1885. Pelastushöyryt Robotnik ja Dvina onnistuivat irroittamaan haveristin kiveltä ja hinaamaan aluksen erääseen lahteen Maarianhaminan lähistöllä, jossa sen lankkulastia päästiin purkamaan. Lasti huutokaupattiin myöhemmin. Helsingfors Dagblad 6.7.1885 no 179 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 267, 768
Hl. Kalevipoeg karilla. Tehnyt haaksirikon toissa yönä Hangon luona. Matkustajat ja posti pelastettu. Perjantain vastaisena yönä noin kello puoli 4 ajoi virolainen matkustaja- ja postihöyryraiva Kalevipoeg karille noin puolen tunnin matkan päässä Hangosta länteen n.s. Gäddgrundetilla Tisskärin luona. Laiva, joka oli matkalla Tallinnasta Tukholmaan, oli käynyt yöllä Hangossa saamassa tulliselvityksen ja lähti Hangosta noin klo […]
Haaaksirkko- Isännistölle Poriin saapuneen sähkösanoman mukaan on kuunari Mathilda, kapt. Sillsten, tehnyt haaksirikon Tanskan rannikolla. Miehistö on pelastunut. Laiva, jonka omistaa muuan porilainen yhtymä, oli tyhjänä matkalla Mäntyluotoon. (Uusi Suomi 7.11.1919 no 257) [Laiva hinattiin Kööpenhaminaa]
Viime viikolla ajoi 1,483 tonnin vetoinen tanskalainen höyrylaiva Ribe, kapteeni Ch. Rawn, Ulkojaakon matalikolle Raahen edustalla. Laiva; joka oli matkalla Ouluun eikä ollut luotsin seuraama, on saanut vuodon. Toistaiseksi on tietämätöntä, onko laiva pelastettavissa. (Uusi Suomi 30.5.1920 np 122) Ribe irtosi karilta pelastusalus Helioksen avustamana ja pääsi Raahen satamaan. Kauppalehti 2.6.1920 no 124
Ilmarinen rakennettiin Virolahdella 1879. Vetoisuus 258,40 rt, pituus 34,04 m. Haaksirikkoutui 1901. Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Tenho Hella. Newprint 2001. s. 556 Sen laiwahylyn nimi, joka on ajelehtinut Ison Pukin luona, on lopultakin saatu selwille sukeltajien awulla. Se on Jlmarinen, joka siten on kärsinyt haaksirikon miehistä on luultawasti hukkunut, samoin myös lasti. Priki oli kotoisin Föglöstä ja […]
Laiwa hylyksi. Kuunari John Maarianhaminasta, joka marraskuun lopulla teki haaksirikon Dragörin luona ja sitten wietiin Kööpenhaminnan, on julistettu hylyksi. Lasti on purettu wapaasatainaan. Uusi Suometar 13.12.1904 no 290
Haaksirikko. Toissapäivänä klo 5 ajoissa ajoi ruotsalainen höyrylaiva Carl karille Marjaniemen luona Oulun edustalla. Laiwa lienee mennyttä kalua. (Vakka-Suomi 28.10.1909 no 123) Carl irtosi karilta pelastusalus Mercuriuksen avustamana ja pääsi Oulun satamaan. Kansan Tahto 28.10.1909 no 248
Rakennettu 1872 Lemlandissa, vetoisuus 340 nrt. Kotipaikka Lemlandissa Ahvenanmaalla. Tuhoutui 1909 Merenkurkussa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794 Taas haaksirikko. Yspihlajan satamaan on saapunut waltion kalastuslaiwa Nautilus tuoden mukanaan puutawaralastissa olewan Maarianhaminasta kotoisin oleman purjelaiwan St. Matheuksen, jonka se oli löytänyt Merenkurkun suusta awuttomassa tilassa miehistö laiwasta poistuneena ja luultawasti myrskyssä hukkuneena. […]
Hinaajahöyry Zanthos upposi 3.9.1909 Haukiputaan pitäjän Kellonkylän edustalla olevan Kropsu-nimisen saaren rantaan. Haaksirikossa hukkui hinaajan perämies ja kansimies. Zanthos oli lähtenyt hinaamaan Kemistä Ouluun petroleumlastissa olevaa Kaima-nimistä kaljaasia. Perillepääsyä varten todettiin tarvittavan luotsin apua ja luotsilippu nostettiin. Hinattava kaljaasi painui kuitenkin luotsia odotettaessa pois väylältä ja jäi kiinni pohjaan. Hinaaja lähti hakemaan tyhjää lastiproomua, johon […]
Rakennettu vuonna 1885 Norjassa, vetoisuus 852,75 rt, pituus 51,3 m. Aluksen ollessa Falmouthin lähellä syttyi sillä tulipalo ja upposi. Alus hinattiin vuotavana ja mastoitta Falmountiin ja myytiin hylkynä. Vakka-Suomi 12.3.1910 no 29 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 267
Vuonna 1868 Kemiössä rakennettu 153 nrt:n kuunari, jonka pituus oli 88 jalkaa. Alus ostettiin Raumalle ja se haaksirikkoutuu Ruotsin rannikolla 1894. Åbo Underrättelser 29.5.1894 no 126 Äbo Tidning 29.5.1894 no 142 Åbo Underrättelser 7.8.1894 no 211 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/nanny.htm Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä, Tenho Hella, Newprint Oy 2001, s. 543
Kuunari, 116 nrt, rakennettu Ruotsissa 1883. Keväällä 1925 Anna otti puutavaralastin Pyhärannasta vietäväksi Rendsburgiin Saksaan, jolle matkalle lähdettiin huhtikuun 27. päivä. Ilmeisesti alus oli kaatunut korkean lastin johdosta Öölannin ulkopuolella vieden mukanaan koko seitsenhenkisen miehistön. Pelastusalus löysi kumollaan olevan aluksen hylyn ja hinasi sen Oskarshamniin. Vain kapteenin vaimon ruumis löydettiin yöpukimissa vuoteesta. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. […]
Kaljaasi Salahmi oli raahelaisen lesken omistuksessa kun se oli tulossa sekalastissa Lyypekistä ja joutui myrskyssä Ahvenanmerellä Svenska Högarin tienoilla vaikeuksiin.Salahmi seilasi Karin yli ja sai pohjaansa vuodon. Vaikeassa tilanteessa ei keretty reagoimaan riittävän nopeasti vaan laiva kaatui. Kapteesi oli yrittänyt mennä noutamaan kajuutasta laivan arvoesineitä kun hän hukkui sinne. Muu miehistö pelastui Svenska Högarnille. Sieltä […]
Lokakuun 14-15.1879 päivinä vallitsi ankarat purjehduskelit Ahvenanmerellä, jolloin yhdeksän alusta haaksirikkoutui Märketin ja Getan vesillä. Yksi näistä oli saksalaisalus Matilde, joka joutui 14.10.1879 karille Finbon E-puolella, Flanstenin matalikolla. Höyrylaivan avulla haveristi saatiin irrotettua ja hinattiin Tukholmaan. (Andersson Jan, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 297)
Ruotsalaisparkki ollessa myöhään syksyllä liikenteessä ajoi yön pimeydessä Signilskärin lähistöllä karille marraskuun 23.päivänä 1876. Paikka oli Signilskärin N-puolella Flyttornan luodolla. Tässä yhteydessä jouduttiin osa kansilastista heittämään yli laidan. Vaikka alus sittemmin saatiin hinattua Tukholmaan todettiin se niin pahoin vaurioituneeksi, että siitä ei enää purjehduskelpoista alusta saatu. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen […]
Ruotsalaisparkki ajoi karille Märketin lähistöllä 6.11.1876. Luotsien saapuessa paikalle ei aluksesta löytynyt miehistöä ja he tyytyivät pelastamaan irtaimistoa. Myöhemmin alus hinattiin Tukholmaan. Hudiksvallista kotoisin ollut parkkilaiva Robert, kapt. Neander, ajoi painolastissa kotimatkalla Gloucesteristä karille 5.11.1876 Märketin luona. Miehistö pelastautui veneillä Grislehamniin. Hylky hinattiin Eckeröhön. Runko ja siitä pelastetut varusteet myytiin 23.1.1877 huutokaupalla Eckerön tullikamarilla. (21.11.1876 […]
Ranskasta kotoisin ollut kuunari ajoi 19.9.1876 karille sumun ja virtauksen johdosta Norra Sankanilla – kuten niin monet muut alukset samalla paikalla. Täältä kuunari saatiin myöhemmin hinattua Käringsundiin. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 297)