Haverit.netVaasasta kotoisin ollut parkki Libertas (kapt. Nicklin) oli viemässä lankku- ja tervalastia kotikaupungistaan Marseillesiin kun se haaksirikkoutui 29.10.1849 Uppsalassa Gråsön itäpuolella. Åbo Underrättelser 20.11.1849 no 92 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 108
Porista kotoisin ollut kaljaasi Myran (kapt. Roslander) oli viemässä puutavaralastia kotisatamastaan Wismariin kun se ajoi rantaan Olskerissa Tanskassa. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Lastia saatiin myös pelastettua. Åbo Underrättelser 3.8.1836 no 61
Kaljaasi Tärnan oli rakennettu 1831. Alus oli vetoisuudeltaan 10,5 lästiä ja sen pituus oli 42,30 jalkaa. Tärnan (kapt. Chorén) kärsi haaksirikon Uppsalassa Grundkallenin pohjoiskärjessä vuonna 1836 ollessaan viemässä potaskaa Kokkolasta Lyypekkiin. Alus upposi välittömästi, mutta miehistö pelastautui laivaveneeseen. Åbo Underrättelser 3.8.1836 no 61 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jari Ojala, Jyväskylä 1996, s. 194 […]
Ahvenanmaalta koisin ollut kaljaasi Svan haaksirikkoutui vuonna 1837 Uppsalan rannikolla Norrbodanissa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 107
Lukuisilla eri kirjoitusasuilla esiintynyt Vaasasta kotoisin ollut kuunari Vivi (kapt. Östman) haaksirikkoutui Uppsalan Bredbådanilla 26.10.1868. Kuunari oli viemässä lauta-, terva- ja voilastia Vaasasta Lyypekkiin. Åbo Underrättelser 3.10.1868 no 118 Hufvudstadsbladet 9.10.1868 no 235 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 107
Uppsalassa Finngrundetille haaksirikkoutui periöläiskaljaasi Simon vuonna 1870. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 105
Sora Öland ( 1873) – kuunari Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 105
Uppsalassa Sikhjälman satamassa on 14 sylen päässä rannasta suomalaisen Onni-nimisen sluupin hylky, joka upposi 13.8.1844. Sluuppi oli lähtenyt kapteeni Hackmanin komennossa Kristiinankaupungista Itämerelle kun sen todettiin saaneen vuodon. Lastina sluupissa oli tervaa, lankkuja ja kimröökiä. Alus hajosi useampaan osaan, mutta suuri osa lastista saatiin pelastettua. Onni oli rakennettu vuonna 1832 Raahessa ja oli vetoisuudeltaan 15 […]
Nauvosta kotoisin ollut kaljaasi Couriren (kapt. Mattson) tuhoutui haaksirikossa Uppsalan läänin alueella Skälgrundissa syksyllä vuonna 1840. Alus oli matkalla Piteåsta Tukholmaan. Åbo Underrättelser 30.9.1840 no 76 Finlands Allmänna Tidning 28.11.1840 no 278 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 101
Suomesta kotoisin ollut Iris-niminen priki huutokaupattiin Uppsalassa vuonna 1825. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 100
Porista kotoisin olleen S:t Peter-nimisen snaun irtaimistoa huutokaupattiin vuonna 1771 Gräsössä Ruotsin Uppsalassa. Tämän niminen alus oli tiettävästi jouduttu hinaamaan vahingoittuneena erääseen Östra Gräsälandetin lahteen. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 100
Torniosta kotoisin ollut Jehu-niminen alus haaksitikkoutui Uppsalan läänin aluelle Dalälvensissä. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 99
Suomalainen kaljaasi matkallaan Nyhamniin upposi Ruotsin rannikolla Gävleborgin läänissä kaupungin satamassa vuonna 1840. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 96
Oulusta kotoisin olleen kuunari Toivon hylky on 8-9 sylen syvyydessä Gävleborgin läänin alueella Norssuddenissa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 88
Ahvenanmaalta kotoisin ollut Julia-niminen alus ajautui Gävleborgin läänissä Tupparnassa Eggegrundille. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 86
Proomu Kemi A upposi kivihiililastissa vuonna 1915 Gävleborgin läänissä Korsholmuddenissa paikassa 61 25 3 / 17 13 0. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 82
Ruotsin Västernorrlandin Skarpuddenissa haaksirikkoutui oululainen Zacharias Genderianin omistama alus, joka oli palaamassa Välimerelle suuntautuneelta matkaltaan. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 68
Vaasasta kotoisin ollut moottorilaiva M/S Mary haaksirikkoutui Ruotsin Västernorrlandin Husumissa vuonna 1971. Onnettomuus tapahtui kaupungin eteläpuolella. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 68
Vaasan Mustasaarelta kotoisin ollut kaljaasi Maria tuhoutui Ruotsin Västernorrlandin Hemsössä vuonna 1822. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 63
Vuonna 1938 Ruotsin Västernorrlandin Genesövikenissä upposi suomalainen Jalo (Jalu?) -niminen alus. Hylky on jäiden rikkoma. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 59
Parkki Oberon (kapt. Sjöberg) oli viemässä lankku- ja tervalastia Kristenestadista Italian Genovaan kun alus koki haaksirikon 18.11.1845 lähellä määränpäätään. Alus tullaan menettämään hylyksi, mutta ainakin osa lastista saatiin turvaan. Parkki oli rakennettu kotikaupunkinsa telakalla vuonna 1841 ja oli vetoisuudeltaan 195 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 616 […]
Vuonna 1854 Ruotsin Väsrbottenissa, Lillbådanissa kaakkoon Bredskärin luotsipaikasta haaksirikkoutui vuonna 1854 suomalainen kanneton alus, jonka tervalastista osa saatiin pelastettua. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 49
Kokkolaan oli rekisteröity Superb-niminen 163 lästinen parkki (pituus 107,6 jalkaa). Parkki (kapt. Aspgren) haaksirikkoutui 1845 Ruotsin Västerbottenissa Halöshällanissa sen ollessa kuljettamassa Välimerelle terva- ja pikilastia. Lastia saatiin pelastettua, mutta alus jouduttiin jättämään hylyksi. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 45 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan […]
Ruotsin merikarttoihin on paikkaan 63 59 2 / 20 58 1 merkitty suomalaisen höyrylaiva s/s Meri uppoamispaikka. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 43
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kaljaasi Seraphim ajoi maihin vuonna 1842 Ruotsin rannikolla Vesterbottenissa. Tarkempi paikka Bjuröklubbs Hamn. Alus oli kuljettamassa tervaa ja lankkuja. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 40
Vaasasta kotoisin ollut kuunari Lailya upposi tiililastissa Ruotsin Norrbottenissa vuonna 1925 paikassa 65 13 5 / 22 05 0. Hylky nostettu 1973-74. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 34
Ruotsin Norrbottenissa Seskar-Furössä upposi suomalainen priki Esbo Andreas, joka oli rakennettu 1788. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 33
Ahvenanmaalaiskuunari Friedeborg haaksirikkoutui Ruotsin Norrbottenissa, Kalixissa vuonna 1937 ollessaan paluumatkalla Lontoosta. Hylky purettiin. Onnettomuuden sattuessa alus oli jo 69 vuotta vanha. Pohjois-Pohja 26.9.1937 no 148 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 27
Suomalainen alus Laila haaksirikkoutui n 1925 Ruotsin Norrbottenissa, lounaaseen Rödkallenista. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 25
Puutavaralastissa ollut Laura-niminen alus haaksirikkoutui Ruotsin Norrbottenissa Perstålkallenissa n 1920-30. Rantaan ajelehtineesta hylkytavarasta järjestettiin huutokauppa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 25
Hinaaja Hilma upposi Ruotsin Norrbotteninssa höyrypannun rajähdykseen vuonna 1929. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 23
Torniosta kotoisin ollut Jättholmarna -niminen laiva (kapt. Torfast Abrahamsson) haaksirikkoutui 14.9.1696 Hälsinglandissa Ruotsin rannikolla. Haaksirikossa hukkui 22 ihmistä; vain seitsemän tiedetään pelastuneen. Laiva oli matkalla Torniosta Tukholmaan. Aluksen lasti levisi isolle alueelle rannikkoa ja mahdollisesti yksi hylkytavaroita ryöstänyt tuomittiin kuolemaaan. Perämeri. 500 vuotta meritietä pohjoiseen. Suomen Majakkaseura rt, Livonia Print 2022, s. 356
21 metriä pitkä hinaajahöyry oli rakennettu Varkaudessa vuonna 1904. Hektor toimi hinaajana Perämeren alueella. Omistajavaihdosten myötä Hektor nimetiin uudestaan Martti 2:ksi. Hinaaja myytiin yksityishenkilölle 1967, jolloin se sai taas alkuperäisen nimensä. Uusi omista vaihtoi myös alkuperäisen höyrykoneen 250 hv:n dieselkoneeseen. Viimeiselle matkalleen Hektor lähti syyskuussa 1978, jolloin se oli tarkoitus siirtää pysyvästi Helsinkiin. Alusta lähti […]
Höyrylaiva Ostsee oli rakennettu vuonna 1913 Saksassa. Sen vetoisuus oli 2.000 tonnia ja pituus 75 metriä. Venäläiset takavarikoivat aluksen Ensimmäisessä Maailmansodassa ja muuttivat sen sukellusveneiden tukialukseksi. Venäläiset räjäyttivät aluksen Hangon satamassa saksalaisten noustua siellä maihin huhtikuussa 1918. Sakalaiset nostivat aluksen ja kunnostuksen jälkeen se palautui alkuperäiselle omistajalle. Vuonna 1936 Ostsee (kapt. Ernst Köhler) lähti Lyypekistä […]
Kalajoelle rekisteröity moottorikaljaasi oli vetoisuudeltaan 115 tonnia ja pituutta sillä oli 23 metriä. Kaljaasi oli varustettu 50 hv moottorilla. Ahkera (kapt. Leander) lähti Vaasasta alkusyksyllä 1928 kohti pohjoista. Matkalla keli alkoi nousta ja yö pimetä kun lähestyttiin Kemiä. Kaljaasilla erehdyttiin edessä näkyvistä valoista ja tilanteen tajuttuaan kapteeni antoi käskyn laskea ankkurit. Yön aikana ankkurit eivät […]
Saksalainen höyrylaiva Nil (kapt. Richard Boettchher) oli lastannut Pillausta 17.000 säkkiä ruisjauhoa tarkoituksena viedä lasti Ouluun. Marjaniemessä odottettiin saatavan luotsi, mutta sumussa lähestyminen aiheutti karille ajon 20.9.1900. Konehuoneessa alkoi vuodon aiheuttama vesi nousta ja koneet jouduttiin pysäyttämään. Nilin ympärillä luodattiin ja vettä todettiin olevan 3,5 – 5 syltä. Nil makasi tukevasti pohjassa. Sumun selvittyä todettiin […]
Norjalainen höyrylaiva Liverno oli rakennettu vuonna 1875 Englannissa. Aluksen vetoisuus oli 860 brt ja pituus 76 metriä. Liverno (kapt. Fr. Svanoe) lastasi Oulusta 532 standarttia puutavaraa tarkoituksenaan viedä lasti Mancesteriin. Luotsi jätettiin Marjaniemeen, jonka jälkeen laiva ajoi suoraan Välikelmin matalalle 1.8.1900. Alusta yritettiin irroittaa heittämällä kansilasti mereen. Alus oli saanut pohjakosketuksesta vuodon eikä sitä irroittamisyrityksistä […]
Englantilainen höyrylaiva Albano (599 rek.t) haaksirikkoutui 26.9.1897 Kemin edustalla. Albano oli rakennettu 1861 ja oli 75 metriä pitkä. Albano oli painalastissa matkalla Ruotsin Trelleborgissta Alakalixiin kun se sumussa ajoi karille Sarven lähellä. Karilleajo vaurioitti runkoa niin pahoin, että alus jäi hylyksi. Laivan irtaimistoa myytiin huutokaupalla marraskuussa 1897 Kemin Tullikamarilla. Hylky rapistui karilla vuosia kunnes paikallinen […]
Raahelainen kauppayhtiö J.S. Lundberg omisti vuonna 1890 rakennetun kaljaasin Ruojan, jota se käytti rukiin kuljettamiseen Pietarista Raaheen. Ruoja oli kantavuudeltaan 58 tonnia; mittaa aluksella oli 23 metriä. Kohtalokkaalla viimeisellä matkallaan Ruoja (kapt. Erik Tuikkala) kaljaasi oli jälleen tuomassa pietarilaista 650 tynnyrin ruislastia. Kalajoen kohdalla nousi vaahtopäinen myrsky, joka täytti kaljaasin vedellä. Miehistö oli pakotettu jättämään […]
Hailuodon pohjoispuolella haaksiriikoutui Norjasta kotoisin ollut parkki Kismet (kapt. M Paulsen) 25.10.1894. Kismet oli alkujaan rakennettu Englannissa 1850, pituutta sillä oli 44,5m ja vetoisuus 693 rek.t. Oulussa Kismet oli lastannut puutavaraa Englantiin vietäväksi. Matka alkoi lumituiskussa kovassa vastatuulessa. Vaikka luotsi oli laivalla ajoi parkki karille Laitakarin ja Hailuodon välillä. Vasta veden noustua pääsi Kismet irti […]
Parkki Arciduca Rodolfo oli rakennettu nykyisen Kroatian alueella 1876. Aluksen vetoisuus oli 865 nrt ja pituus 50 metriä. Kolmimastoparkki oli Itävalta-unkarilaisessa omistuksessa ja se oli lastannut suolaa Italian Sardiniasta, jota se oli matkalla viemään Ruotsin Kalixiin. Tankarin majakan ohitetuaan kuunari törmäsi ajojäihin josta se sai pahan vuodon. Miehistö joutui jättämään kiireellä aluksen. Lähistöllä oli italialainen […]
Ruotsalainen kuunari Julia (kapt. E.P. Matsson) oli 106 rekisteritonnin vetoinen. Kuunari oli matkalla Tukholmasta Alakalixiin lastinaan 35.000 muuraustiiltä ja 210 kiloa dynamiittia. Selkä-Sarven lähellä alus joutui sakeaan sumuun ja aluksella menettiin paikkatieto. Virran viemänä alus joutui karille, sai vuodon ja alkoi täyttyä vedellä. Miehistö otti mukaansa dynamiittilastin ja siirtyi Selkä-Sarveen. Paikallinen kalastaja tapasi ajelehtivan Julian […]
Myrtle oli jo iäkäs Preussissa vuonna 1855 rakennettu 157 rekisteritonnin prikitakiloitu alus. Aluksen pituus oli 23 metriä. Myrtle (kapt. Thomas William Gibbens) oli englantilaisomistuksessa kun se oli hakemassa lankku- ja lautalastia Torniosta Ranskaan vietäväksi. Kalajoen Ulkokallan kohdalle päästyä alkoi voimakas etelätuuli paina alussta takaisin pohjoiseen. 13.9.1886 priki ajautui matalalle Hiidenniemen edustalla. Miehistön onnistui selvittää itsensä […]
Norjalainen 201 lästinen parkkilaiva (kapt. Johan Johnsen) lastasi lankkulastin Oulusta viedäkseen sen Grimsbyn Englannissa. Lokakuussa 1874 alus lähti luotsin ohjastamana kohti etelää. Myrskyisessä säässä päästiin Hiidenniemen pookin kohdalle, jonne jouduttiin jäämään odottamaan kelin paranemista. Sää pysyi huonona seuraavinakin päivinä. Lopulta 22.10. koetti pelätty ja alus joutui matalikolle ja miehistö joutui jättämään aluksen. Myöhemmin alus ajautui […]
Hollantilainen kaksimastoinen koffi Sophia Maria (pituus 27,5m) oli 19.7.1859 myrskysääsä lähestymässä painolastissa Oulua. Sääolosuhteiden takia luotsia ei saatu laivaann ja se yritti omatoimisesti päästä suojaan Hailuodon vesiltä. Koffi joutui Pallosenkarille saaden vuodon ja lopulta upoten 18 metrin syvyyteen. Miehistö onnekseen pääsi turvaan haaksirikosta. Koffin irtaimisto myytiin myöhemmin saman vuoden marraskuussa Oulun tullikamarilla. Hylky löydettiin vuonna […]
Jahti Haabert (kapt. Swen Kieruleff) oli kotoisin Tanskasta ja se oli lastannut Riiasta 900 tynnyriä ruista tarkoituksenaan viedä se oululaiselle kauppahuoneelle. Myrskyisessä säässä Marjaniemen luo ehdittyä jäätiin odottamaan luotsia. Tätä ei alukselle kuulunut ja jäätävässä säässä alkoi kannelle ja takilaan kertyä jäätä. Alus pyrki omin toimin suojaan Hailuodon satamaan, muttaa ajoi Mustakiven matalelle 4.11.1856. Laivaveneellä […]
Oululainen 75 raskaan lästin jahti Förlistning oli paikallisten kauppiaiden Simon Nylanderin, Sven Sanmanin ja Pahlmanin omistuksessa. Pituutta jahdila oli noin 22 metriä. Elokuusa 1748 jahti otti suunnan Tukholmaan lastinaan tavara ja runsaasti rahaa, lähes 2000 kiloa plootuja ja kolikoita. Päästyään vasta Lohtajan Käräjäluodon kohdalle koki jahti haaksirikon. Suurin osa rahoista saatiin pelastettua Käräjäluodolle, mutta runsaasti […]
Syyskuussa 1813 haaksirikkoutui Inkoon saaristossa 150 lästinen preussilainen laiva Gute Erwartung. Aluksen lastia myytiin myöhemmin huutokaupassa maaliskuussa 1814 Tammisaaressa. Haaksirikosta oli saatu pelastettua kaikenlaista irtainta: köysiä, purjeita, ankkureita, laivavene, 211 laatikkoa kastunutta sokeria. Haveri tapahtui Bjursholmin kupeessa, joka paikka tunnetaan nykyisin nimellä Bjärsholm ja se sijaitsee Degerön vierustalla, Upinniemen lähistöllä. Åbo Allmänna Tidning 18.11.1813 no 131 Åbo Allmänna […]
Helsinkiläinen sluuppi Sex Bröder oli lastannut tervaa ja lasitavaraa ja lähtenyt Oulusta viemään sitä etelään. Alus kuitenkin haaksirikkoutui Hästgrundissa Eckerössä 10.11.1850. Osa lastista ja miehistä saatiin pelastettua. Sluuppi oli rakennettu 1844. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 115 Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern […]
Wasa-Nordsjö Ångfartygs Ab omisti 22.11.1908 Holmössä 22.11.1908 haaksirikkoutuneen höyrylaiva Clion (892 br.t). Clio oli puutavaralastissa matkalla Raahesta Almeiraa Espanjassa. Clio oli rakennettu 1884 Port Glasgowssa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 81