Haverit.netHöyrylaiva Saladin törmäsi 4.10.1872 yöllä yhteen Carolina-nimisen kuunarin kanssa lähellä Falsterbon majakkalaivaa. Carolina oli kotoisin Viipurista ja oli tuolloin matkalla Grimsbyn. Kun kuunari upposi oli sen kolmihenkisen miehistön kiirehdittävä höyrylaivaan. Helsingfors Dagbladet 13.10.1872 no 280 Morgonbladet 14.10.1872 no 239 Sanomia Turusta 18.10.1872 no 42 Wiborgs Tidning 30.10.1872 no
Englantilaisen laivan kapteeni ja seitsemän miestä saatiin pelastettua kalastajien toimesta kesällä 1872 Suomenlahdelta. Englantilainen priki oli viemässä kivihiililastia Kronstadtiin kun se Suomen rannikolla rupesi kovassa merenkäynnissä vuotamaan ja lopulta upposi Hankoniemen ja Utön tulitornien välissä. Miehistö siirtyi pelastusveneeseen, jonka tuuli ajoi Widskäriin [Vidskär]. Täältä kaksi korppoolaista kalastajaa tapasi haaksirikkoiset ja vei heidät Brunskäriin. Sanomia Turusta […]
24.10.1873 joutui norjalainen laivaväki hätään Söfruen-nimisellä Korppoon Jurmon luona. Laiva oli tulossa Söderhamnista lankkulastissa kun se törmäsi salakariin Grimsörenin saarten kohdalla, jolloin laiva sai pahan vuodon. Etelä-Jurmon kylässä hätäsatamassa olleen hollantilaisen laivan kapteeni näki kelluavat hylkytavarat ja lähti haaksirikkoutuneen avuksi. Samoin talollinen Andersson samasta kylästä ja heidän onnistuikin pelastaa kapteeni ja yhdeksän miestä, jotka olivat […]
Vuoden 1873 maaliskuisten laivalistojen (skepplist) mukaan John-nimisen kuunarin piti lähteä Memelistä [Klaipėda, Liettua] Lyypekkiin laivuri Sjöblomin komennossa. Kapteeni miehistöineen kuitenkin hukkui tällä matkalla. Sanomia Turusta 4.7.1873 no 27 Morgonbladet 5.7.1873 no 152 Huvudstadsbladet 6.7.1873 no 153
Haaksirikko. H. D:lle tulleen sähkösanoman mukaan on suomalainen kuunari Ilmari, kippari Mickelsson, joutunut haaksirikkoon koillispuolella Söderarmin majakkaa Tukholman saaristossa. Ei ketään ihmistä ole löydetty laiwassa, ja tämän luullaan menewän hylyksi. (Uusi Suometar 15.5.1874 no 57)
Kapteeni O. Salvesenin komennossa ollut norjalainen laiva Memento haaksirikkoutui 21.9.1874 Kallo-nimiselle karille, joka on Pyhtään Kaunissarren ja Suursaaren välissä. Lastina oli Antwerpeniin tarkoitettuja lankkuja. Alus saatiin myöhemmin hinattua Haminaan. Vaurioitunutta lastia myytiin myöhemmin huutokaupalla; mm lankkuja, 97 kannua 21 pykäl. väkiviinaa, kankaita, huiveja ja verkaa. Helsingfors Dagbladet 1.10.1874 np 267 Åbo Posten 3.10.1874 np 116 […]
17.12.1874 Ruotsin Uddevallista kotoisin ollut parkki joutui haaksirikkoon Kirkkonummen kunnan alueella lähellä Mikkelskärin luotsipaikkaa. Miehistö selvisi haaksirikosta hengissä. Suomalainen Wirallinen Lehti 22.12.1874 no 152 Helsingfors Dagbladet 20.11.1874 no 317
Riikalainen kaljaasi Westnordwest joutui haaksirkkoon Porvoon edustalla joulukuussa 1873. Paikalliset kalastajat saivat keisarillisena tunnustuksena pelastustöistä 25 markan palkkion. Suomalainen Wirallinen Lehti 7.11.1874 no 133
Oulun Wiikko-Sanomissa ilmoitettiin aiemmin samana vuonna 14.9.1874 sattuneesta norjalaisen priki Skuldan haaksirikosta pelastetun tavaroiden huutokaupasta Oulun tullikamarissa. Priki oli veroisuudeltaan 102½ Norjan kommersi-lästiä. Huutokaupattavana oli köysiä, purjeet, ankkureita, rautakettinkiä, plokeja, laivaveneitä, laatikko, jossa riisiryynejä ja kahvia. Haveri tapahtui Siikajoen suulla kun kapteeni oli todistuksensa mukaan kolmasti turhaan pyytänyt luotsia laivaansa. Suomalainen Wirallinen Lehti 29.9.1874 no […]
Sjöassuransföreningen I Finland käsitteli kevään 1876 kokouksessaan korvattuja merivahinkoja edelliseltä vuodelta. Yksi totaalivahinko, josta korvattiin laivan arvo 60.210 markkaa oli Suomis-laivan haaksirikko Hollannin rannikolla. Laivan kotisatama oli Rauma. Åbo Posten 29.2.1876 no 24
Kuunari Annin kotisatama oli Houtskärissä. Anni oli kapteeni Mårtenssonin komennossa matkalla Kielistä kotisatamaansa 12.12.1874 painolastissa kun se joutui lumiseen myrskyyn Gottlannin luona. Lopulta alus haaksirikkoutui Öölannissa Furössä. Vakuutusyhtiö suoritti haverista 24.000 markan korvauksen. Åbo Posten 25.4.1875 no 48
Kuunari Hoppet oli kotoisin Uudestakaupungista, kapteeni Sjöblom (Sjöhokm?). Hoppet oli matkalla Kööpenhaminasta Raumalle 12.4.1874 kun se haakrikkoutui Arcona [Arkona] Saksan pohjoisrannalla. Vakuutusyhtiö suoritti haverista 23.175 markan korvauksen. Morgonbladet 20.4.1874 no 89 Folkwännen 22.4.1874 no 16 Åbo Posten 25.4.1874 no 48 Åbo Posten 13.3.1875 no 31
Höyrylaiva Tornio havaitsi matkallaan Oulusta pohjoiseen 5.10.1876 miehistön hylkäämän norjalaisen parkkilaiva Pellonia puoliksi uponneena. Oulun Wiikko-Sanomia 7.10.1876 no 40 Åbo Posten 14.10.1876 no 119 Oulun Wiikko-Sanomia 14.10.1876 no 41 Suomalainen Wirallinen Lehti 17.10.1876 no Suomalainen Wirallinen Lehti 23.12.1876 no 151
Visbystä kotoisin ollut kuunari Minerva joitui päälleajetuksi 6.9.1866 Märketin läheisyydessä. Minerva (kapt. J. Granström) oli puutavaralastissa matkalla Tanskaan. Hylky ajehti Hamnskärin eteläisimäpään niemeen Saltvikissä, lasti saatiin pelastettua. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 101 Åland 29.7.1891 no 91 Åbo Underrättelser 18.9.1866 no 109 Helsingfors Tidningar 21.9.1866 no 220
Ruotsista kotoisin ollut kolmimastoinen kaljaasi päätyi lumisessa hirmumyrskyssä Märketin kallioille myöhäisellä syksyisellä purjehduksellaan 19.11.1901. Aallot pyyhkivät yli laivan, mutta miehistön onnistui pysytellä aluksessa. Seuraavan aamun koettaessa haveristi irtosi ja ajelehti ohjauskyvyttömänä Lemlandiin, jossa se lopullisesti haaksirikkoutui. Kovia kokenut miehistö pelastui. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299 Åländska Sjökatastrofer. […]
Märketin majakan eteläpuolella upposi tuntematon alus, joka oli matkalla pohjoiseen elokuussa (syyskuussa?) 1868 vallinneessa myrskyssä. Haaksirikosta levisi ympäristöön runsaasti hylkytavaraa. Merestä pelastettiin yksi mies, joka oli ranskalainen. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 297 Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112 Helsingfors Dagbladet 19.10.1868 no 243 […]
Finbon luotsit havaitsivat tunnistamattoman prikin taistelevan aaltoja vastaan syyskuun 18.päivänä 1891 vallinneessa luoteismyrskyssä Malgrundetin luona. Alus pyrki länteen, mutta sen nähtiin nopeasti uppoavan. Rantaan ajelehti vielä samana päivänä haaksirikkotavaraa. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 97-98
Kotimainen kuunari ajoi karille Märketin lähistöllä 6.7.1865, jolloin alus vaurioitui niin pahasti, että alus todennäköisesti jäi paikalle hylkynä. Kuunari oli palaamassa Tukholmasta kotikaupunkiinsa Poriin. Finlands Allmänna Tidning 19.7.1865 no 164 Helsingfors Dagbladet 19.7.1865 no 164 Suometar 20.7.1865 no 165 Helsingfors Tidning 31.7.1865 no 174 Finlands Allmänna Tidning 1.8.1865 no 175 Folkwännen 2.8.1865 no 31 Jan […]
9.11.1856 rantautui Itäkari-nimiselle luodolle Aspön lähellä tanskalainen kuunari Solid (kapt. B.M. Boesen). Aluksen lastina oli ruisjauhoja, joita se oli kuljettamassa Pietarista Tukholmaan. Alus särkyi nopeasti karilla ollessaan, ainoastaan osa jauhoista saatiin turvaan. Miehistö pelastui haverista, mutta olisi nopeasti jäätynyt hengiltä, jollei apu rannalta olisi kerinnyt ajoissa. [Itäkaria ei löydy Aspön lähistöltä. Aspöstä 20 km länteen […]
Norjalainen Kristianiasta kotoisin ollut priki Skulda oli tulossa kapteeni Kilsénin komennossa puutavaralastissa, joka oli tarkoitus viedä Välimerelle kun se haaksirikkoutui 4.10.1854 Dånön lähellä Ahvenanmaan Getassa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 106 Finlands Allmänna Tidning 10.11.1854 no 262 Helsingfors Annosblad 14.11.1854 no 89
Kapteeni Paulsonin komennossa ollut sluuppi Felix oli tulossa Söderhamnista tervalastissa, määränpäänä Kööpenhamina kun se ajoi kovassa syysmyrskyssä Dånän länsipuolella karille vuonna 1854. Miehistö pelastui. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996 Finlands Allmänna Tidning 10.11.1854 no 262 Helsingfors Annosblad 14.11.1854 no 89
6.10.1880 haaksirikkoutui suomalainen kuunari Rapid (kapt. Mattson) Simnishamnin ja Skillingen välillä. Alus oli matkalla Skellefteåsta Horsensiin. Aluksesta tuli hylky. Åbo Underrättelser 12.10.1880 no 278 Helsingfors Dagblad 21.10.1880 no 286
Parkkilaiva Minerva, joka kuului herra C. Harvaldsenille sekä muutamalle muulle laivanonomistajalle Drammenissa oli rakennettu vuonna 1838 Kristinestadissa, vetoisuudeltaan 192 lästiä, ja jota kuljetti kapteeni Hans Eriksen ja jonka reitti oli Kalixista Calaisin lankkulastissaa, rantautui lumimyrskyssä 14.10.1879 Snipgrundetissa (Snipan). Miehistö on pelastettu, mutta aluksen kohtalo on epävarma. [Östra ja Västra Snipansgrund ovat vierekkäin ulkona Merenkurkussa, Vaasasta […]
Priki Georges Bartram-kippari B. W. Manford, kotoisin Englannista, lähti Tukholmasta painolastissa Söderhamniin rantautui Äppelön saaristossa lokakuussa 1879 myrskyssä, joka aiheutti lukuisia haaksirikkoja Ahvenanmaalla. Morgonbladet 23.10.1879 no 246 Åbo Posten 23.10.1879 no 246
Ruotsista kotoisin (Strömsand) ollut parkki Solid oli tulossa kapteeni R. Beroniuksen ohjastamana lankkulastissa Sundsvallista määränpäänään Grimsby kun se törmäsi lokakuussa 1879 Appelön rantaa lähellä Dånön luotsipaikka. Morgonbladet 23.10.1879 no 246 Åbo Posten 23.10.1879 no 246
Ruotsalainen priki lautalastissa ajoi karille ja jäi hylyksi Skarvenin luona 15.11.1879. Kaksi miehistön jäsentä menehtyi; muut pelastautuivat Skarvenille. Alus jäi hylyksi. Joulukuussa sen hylkyä huutokaupattiin Eckerön tullikamarilla. Helsingfors Dagbladet 1.12.1879 no 327 Uusi Suometar 5.12.1879 no 145 Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 297
Englantilainen priki Abbotsford ajoi sumussa ja myrskyssä karille Märketin luona 10.10.1872 ja jäi hylyksi. Alus oli matkalla painolastissa Lyypekistä määränpäänään Gevle. Myöhemmin syksyllä lehti-ilmoituksella ilmoitettiin huutokaupasta, jossa myytiin hylystä pelastettua irtaimistoa. Helsingfors Dagbladet 6.11.1872 no 304 Finlands Allmänna Tidning 16.11.1872 no 268 Vikingen 20.11.1872 no 93 Åland 29.7.1891 no 34 Jan Andersson, Märket – Majakkasaari […]
Raahesta kotoisin ollut parkki Johan Lang (330 lästiä, rakennettu 1873) koki haaksirikon Philadelphian rannikolla vuonna 1877. Laivaväki pelastui. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 49 Suomalainen Wirallinen Lehti 1.12.1877 no 143 Keski-Suomi 29.12.1877 no 55 Oulun Wiikko-Sanomia 15.12.1877 no 50
Haaksirikko. Tanskalainen parkkilaiwa St.Peter, kapteeni Niels Andersen, on matkalla Kööpenhaminasta Kotkaan yöllä w.k. 15 p. wastaan lujalla tuulella käynyt karilla Rödskärin [Ruuskeri] lounasipuolella ja särkynyt hylkiöksi. Laiwa on paarlastissa. (Ilmarinen 3.10.1877 no 77) Suomalainen Wirallinen Lehti 29.9.1877 no 116
Kapteeni Antmaninin komentama parkkilaiva Ensimäinen joutui haaksirikkoon Englannin itärannikolla Halsbro-Sandissa ja on tykkänään särkynyt. Laivaväki on pelastettu. Alus oli kotoisin Porvoosta ja sen oli määrä viedä maissilasti Baltimoresta Wisbeachiin. Åbo Underrättelser 4.1.1878 no 3 Uusi Suometar 4.1.1878 no 2 Morgonbladet 5.1.1878 no 4 Morgonbladet 10.1.1878 no 9
Ranskalainen parkki L´Heloise haaksirikon 19.10.1877 Gotlannin edustalla. Parkki oli viemässä puutavaralastia Raumala Brestiin. Alus sai vuoden ja miehistö joutui jättämään aluksen oman onnensa nojaan. Aluksen hylystä pelastettua irtaimisto myytiin alkuvuodesta julkisella huutokaupalla, jota Rosalan Bölen ja Käsnäsin kylien miehet olivat pelastaneet Hiittisten luokse ajelehtineesta aluksesta. Helsingfors Dagbladet 31.10.1877 no 297 Morgonbladet 4.12.1877 no 283 Wiborgs […]
Haaksirikon tehnyt turkulainen laiwa. Parkkilaiwa “Hoppet”, jonka päällikkö oli katteini J. Witander ja reitaaja kaupp. B.A. Reims ynnä muita, on Lissabonista tulleen sähkösanoman mukaan jätetty mereen mastot katkaistuina, kyljellänsä makaawana ja lastiruumassa viis’ jalkaa wettä. Miehistöstä ei tiedetä mitään mutta luullaan kaikki pelastuneiksi ynnä katteinin kanssa, joka tänne lähetti tiedon onnettomuudesta. Laiwalla oli lastina raakaa […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkki Cuba lähti kesäkuun 1878 alussa kotisatamastaan Länsi-Intiaan suuntautuvalle kaukomatkalle. Alus koki Karibialla haaksirikon 9.7.1878 lähellä määränpäätään. Alukseen oli lastattu Englantiin tarkoitettu puutavaralasti. Miehistö pelastui onnettomuudesta. Cuba oli rakennettu vuonna 1857 Vegasackissa ja oli vetoisuudeltaan 211 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 610 Ahti […]
Kristiinankaupungin Lappjärdistä kotoisin ollut ja kapteeni Janssonin ohjastama kuunari Esea oli tuomassa jääastia Norjan Brewigistä ja matkalla Grimsbyhyn kun se koki myrskyssä totaalihaaksirikon 5.2.1878 Norjan rannikolla, Wandalissa. Åbo Underrättelser 7.3.1879 no 64 Sanomia Turusta 12.3.1879 no 20
Tuntematon purjealus törmäsi saksalaiseen höyrylaiva Kondoriin 23.6.1879 Ahvenanmaan eteläpuolella sillä seurauksella, että höyrylaiva upposi. Purjelaiva jatkoi pysähtymättä matkaansa antamatta apua eikä sen nimeä voitu erottaa pimeän takia. Kondor oli lastattu jyvillä ja se upposi muutamassa tunnissa. Höyrylaivan miehistön pelasti eräs ruotsalainen höyrylaiva. Helsingfors 4.7.1879 no 151 Helsingfors 7.7.1879 no 153 Helsingfors Dagbladet 8.7.1879 no 182 […]
14.10.1879 joutui kapteeni Steniuksen oma Maria -niminen raumalainen priki haaksirikkoon palatessaan Lyypekin matkaltaan. Laivaväki pelastui. Maria oli rakennettu 1858 ja oli vetoisuudeltaan 85 lästiä. Onnettomuus sattui ns Niemikovan karilla, n 2 nm Raumalta. Sanomia Turusta 22.10.1879 no 84 Suomalainen Wirallinen Lehti 23.10.1879 np 126 Morgonbladet 22.8.1882 no 193 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella – […]
Haaksirikko. Sen mvrskyn ajalla, jota menneen wiikon loppupuolella raiwosi, on paljon haaksirikkoja tapahtunut. Taaskin kuuluu eltä kuunari ”Emerentia”, katteini B. W. Fröberg, kotoisin Ruotsista, oli matkalla Tukholmasta Hernösand’in kaupunkiin pohjois-Ruotsissa, lastattuna painolastilla joutunut myrskyn ja kowain laineiden ruhjottawaksi. Tuuli oli repinyt kaikki purjeet, joten ei kuunarilla muuta neuwotsi kun myötä tuulessa lähteä hätäsatamaa etsimään. Perjantaina […]
Siipyystä kotoisin olleen kapteeni Emeleuksen Julius niminen kaljaasi oli painolastissa matkalla Lyypekistä kotisatamaansa kun se 9.11.1879 yöllä myrskyssä joutui Starsö-karille Merikarvian rannikolla. Laivaväestön onnistui pelastautumaan laivasta maalle pingotetun nuoran avulla, mutta aluksesta tuli hylky. Kaljaasi oli rakennnettu 1875 ja oli 82 lästin vetoinen. Sanomia Turusta 26.11.1879 no 94
Kapteeni Matsonin ohjastama suomalainen kuunari Neptun haaksirikkoutui elokuussa 1864 Viron rannikolla, Rukkirahussa (saari mantereen ja Saarenmaan välissä). Kultuurimälestiste Register (EE): https://register.muinas.ee/public.php?menuID=wreckregistry&action=view&id=791
Suomalainen Neptun-niminen purjelaiva joutui marraskuussa 1880 haaksirikkoon Tallinnan lähellä. Miehistö pelastettiin. Helsingfors 3.11.1880 no 255 Helsingfors Dagblad 3.11.1880 no 299 Päijänne 10.11.1880 no 45 Vaasan Sanomat 15.11.1880 no 46 Kuntuurimälestiste Register (EE)
Hollantilainen kaljaasi Nanny (kapt. H.H. Meyer) oli lähtenyt Pietarista kun se joutui 27.10.1880 myrskyssä ja lumirännässä karille Segelskärin luona Tammisaaren edustalla. Jo puolen tunnin kuluttua oli alus perästä uponnut. Nelihenkinen laivaväki pääsi erään kalastajan avulla Tammisaareen. Åbo Posten 3.11.1880 no 256 Uusi Suometar 3.11.1880 no 132 Suomalainen Wirallinen Lehti 4.11.1880 no 130
Helsingistä kotoisin ollut parkki tuhoutui Ruotsin länsirannikolla joulukuussa 1879. Parkki oli tuomassa hiiltä Hartlepoolista Malmöseen. Sanomia Turusta 8.1.1880 no 2 Morgonbladet 8.1.1880 no 5 Åbo Posten 10.1.1880 no 7 Åbo Underrättelser 12.1.1880 no 10 Sanomia Turusta 13.1.1880 no 4
Parkkilaiva Siiwo, kapteeni Andersson, joutui joulukuussa 1879 haaksirikkoon Hoienin länsipuolella, lähellä Skagenin nientä Tanskan rannikolla. Laivaväki saatiin pelastettua. Uusi Suometar 27.12.1879 no 154 Kaiku 3.1.1880 no 1 Kaiku 10.1.1880 no 2
Parkkilaiwa Iwalo, kapteeni N. Ingell, kotosin Pietarsaaresta, on joutunut haaksirikkoon New-Bedfordin edustalla Pohjois-Amerikan rannikolla joulukuussa 1879. Sanomia Turusta 27.12.1879 no 103 Åbo Posten 28.12.1879 no 301 Vasabladet 31.12.1879 no 104 Kaiku 10.1.1880 no 2
Helsingistä kotoisin ollut parkki Gustaf joutui haaksirikkoon kapteeni Nummelinin komennossa 18.3.1880 St Domingon saaren luona Karibialla. Morgonbladet 7.5.1880 no 104 Kaiku 22.5.1880 no 21
1880-luvulla oltiin laajentamassa Suomen rataverkko Vaasaan ja se valmistui 1883. Marraskuussa 1880 suomalainen priki Berona oli tuomassa 360 tonnin ratakiskolastia tälle työmaalle kun se haaksirikkoutui Gotlannin rannikolla. Kiskot onneksi olivat vakuutettuja. Ahti 18.11.1880 no 46
Vain kahdella mastolla varustettu Aura (210,73 nrt, pituus 32,61 m) valmistui kemiöläisellä varvilla 1871. Aluksi Aura oli raumalaisessa omistuksessa, mutta myytiin helmikuussa 1904 pyhämaalaisille.. Kuunari koki loppunsa lokakuussa 1909 ajettuaan sakeassa sumussa ja navakassa tuulessa kerille Ruotsin rannikolla. Miehistö pääsi omin neuvoin turvaan pienellä pelastusveneellä läheiselle luodolle, josta läheisen luotsiaseman luotsit pelastivat miehistön. Auran signaalitunnus […]
Kuunari Olga (190 nrt) oli rakennettu Lyökin Ylörtnkarissa vuosina 1864-1865. Olga kuten monet muutkin aikalaisalukset Länsi-Suomen rannikolla 1800-luvulla kuljetti pääasiassa puutavaraa Suomesta ja Ruotsista Saksaan, Hollantiin ja Englantiin. Lokakuussa 1875 Olga oli jo muutaman päivän ajan kamppaillut Pohjanmerellä myrskytuulen kurimuksessa. Tuolloin kapteeni teki lopulta päätöksen hakeutua nopeasti hätäsatamaan. Sellaista lähdettiin hakemaan Englannin itärannikolta. 23.10.1875 laiva […]
Haaksirikko. Parkkilaiwa „Argo” Kristianiasta, kapteiui H. Smith’in kulettama, on matkalla Skellefteån kaupunkiin tämä kuun 8 p:nä ajanut Storkallegrund’in karille. Laiwa muuttunee arwattawasti raniksi. Onnettomuus olisi luultawasti jäänyt tapahtumatta, jollei höyrymajakkalaiwa „Storkallegrund” juuri silloin olisi sattunut olemaan täällä ruokawaroja ja hiilejä ottamassa. (Vaasan Sanomat 13.6.1881 no 24)
Uutisoitiin, että suomalainen turkulainen laiva Wasa on heinäk. 29 p. 1881 joutunut haaksirikkoon Tanskan rannikolla. Laiva on hylkynä, mutta lasti arvellaan saadun korjatuksi. Uusi Suometar 5.8.1881 no 177 Ilmarinen 6.8.1881 no 62 Suomalainen Wirallinen Lehti 16.8.1881 no 96