Haverit.netRakennettu 1882 Rauman mlk:ssa, vetoisuus 60,37 rt, pituus 19,89 m. Pääisäntä A.A. Wahlroos Uudestakaupungista. Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Tenho Hella, Newprint 2001, s 552, 557 Haaksirikko. Kaljaasi Linnus Uudestakaupungista joutui toissa keskiwiikkona Nauwon rannoilla Seilin läheistössä wesiajolle, ajautui rannalle ja meni myrskyn käsissä kappaleiksi. Aluksen oli määrä Assistancen hinaamana mennä ottamaan osaa Wellamon purkaukseen, mutta matkalla irtautui […]
Saksalainen pirtulaiva haaksirikkoutui helmikuussa 1925 Merikarvialla, joka onnettomuus suuresti kiinnosti viranomaisia. Aluksen 11 henkinen miehistö joutui pidätetyksi ja majakkahenkilöstön vartioimaksi. Aluksessa oli noin 30.000 litraa pirtua. Uusi Aura 5.2.1925 no 16 Uudenkaupungin Sanomat 7.2.1925 no 15
Haaksirikkoja. Moottoril. Pelikan II Viron rannikolla. Tallinnasta saapuneen tiedon mukaan on Portkundan edustalla haaksirikkoutunut suomalainen moottorilaiva Pelikan II. Laivan pelastaminen on osoittautunut mahdottomaksi. Pelikan II :n. joka on 124,19 bruttorek-tonnin kantoinen alus, on v. 1917 Porvoon maalaiskunnassa rakentanut A. E. Augustsson. Alus on puinen. Laivan kotipaikka on Porvoo ja omistaa sen Vilhelm Holmberg. (Uusi Aura […]
Kolmimastoinen kuunariparkki, joka takiloitiin myöhemmin parkiksi. Rakennettu Raumalla, vetoisuus 217 nettorekisteritonnia ja pituus 36,29 m. Elna ostettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1905. 45-vuotias Elna koki täydellisen haaksirikon 19.8.1925 Itämerellä Hiidenmaan korkeudella ollessaan matkalla Kotkasta Tanskaan. Miehistö, kahdeksan miestä ja yksi nainen, pääsivät laudoilla meloen eroon ympäri kääntyneen parkin ympärillä vellovasta sotkusta. Elna hinattiin myöhemmin Visbyhyn Gotlantiin, missä […]
Tuhoisa haaksirikko Ahvenanmerellä. Turkulainen rahtilaiwa Kantawa uponnut kallisarwoisine lasteineen. Miehistö pelastunut. Wiime torstaina oli Tukholmasta Pietariin matkalla turkulainen kapteeniJohanssonin ja eräiden muiden hänen kanssaan omistama rahtilaiwa Kantawa. Ahwenanmerelle saavuttua höyrykone rupesi jostain syystä tenää tekemään. Kun myrskykin kiihtyi aina 6 Beaufortin wahwuiseksi rikkoi se aluksen siinä määrin, etteiwät pumput jaksaneet sitä tyhjänä pitää, waan pyrki […]
Tukholma, eilen. (STT), Öölannin lähistöllä karille ajanut Helsingistä koloisin oleva höyrylaiva Lilly, jonka pelastuslaiwa Poseidon pelasti karilta, upposi hinattaessa saatuaan vuodon sen johdosta, että väliaikaiset tukkeet laivan pohjalla irtautuivat. Laivalla oli osa laivan omaa ja Poseidonin miehistöä, mutta pelastuivat he laivaveneisiin. Lilly o!i matkalla Danzigista Helsinkiin sokerilastissa. (Vaasa 29.12.1925 no 299) Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/baef7ac7-4074-48e1-a7a5-efd213223d6b
Wiime keskiwiikkoa wasten yöllä turkul. moottorilaiwa Harjumaa ajoi karille ankarassa myrskyssä Helsingin edustalla, Harmajan majakan luona ja upposi. Lastina oli 120 tonnia perunoita Tallinnasta. Viimeisellä hetkellä, 6 tuntia karilleajon jätkeen saapui paikalle luotsilaiwa Kurs, josta lähti weneellä eräs luotsi ja oman henkensä uhalla sai ankarassa myrskyssä uppoawasta laiwasta pelastetuksi miehistön. (Etelä-Suomi 17.1.1925 no 6) Uusimaa […]
Proomu kivilasteineen merenpohjaan. T.k. 9 p:nä lähti Lepeisten kivilouhimolta latvialainen Andreas-niminen proomu 118 tonnin nupukivilastissa hinaajalaiva Strelveiksin saattamana matkalle Riikaan. Maanantaina Uuteenkaupunkiin saapuneen tiedon mukaan on mainittu proomu t.k. 16 p:nä uponnut Suomenlahdella. Mitkä syyt uppoamisen ovat aiheuttaneet, ei tiedetä, mutta luultavasti on se tapahtunut viime päivinä vallinneiden myrskyjen johdosta. Sekä proomu että hinaaja, jota […]
Hl. Kalevipoeg karilla. Tehnyt haaksirikon toissa yönä Hangon luona. Matkustajat ja posti pelastettu. Perjantain vastaisena yönä noin kello puoli 4 ajoi virolainen matkustaja- ja postihöyryraiva Kalevipoeg karille noin puolen tunnin matkan päässä Hangosta länteen n.s. Gäddgrundetilla Tisskärin luona. Laiva, joka oli matkalla Tallinnasta Tukholmaan, oli käynyt yöllä Hangossa saamassa tulliselvityksen ja lähti Hangosta noin klo […]
Kaksi haaksirikkoa Merenkurkussa. Vaasalainen hl. Belbas kadonnut miehistöineen. Tuntematon aluksen hylky nähty Merenkurkussa. Syyskuun 9 pnä lähti vaasalainen hl. Belbas selluloosalastissa Kemistä Mäntyluotoon. Sen koommin ei laivasta ole mitään kuulunut On syytä pelätä, että laiva on vallinneessa ankarassa luoteismyrskyssä tehnyt haaksirikon Merenkurkun itäosassa, Kokkolan ja Pietarsaaren kohdalla, joka myrskyn aikana on laivakululle mitä vaarallisimpia vesiä, […]
Haaksirikko. Kööpenhamina, eilen. (ST T). Socialdemokratenin mukaan on nelimastoinen kuunari Wahlborg Marianhaminasta matkalla Grimsbystä Köpenhaminaan tehnyt haaksirikon Thorsmynden luona Jyllannin länsirannikolla. (Vaasa 2.12.1924 no 280)
Murhenäytelmä Pohjanlahdella. Viime syyskuun 2 p:nä purjehti Pietarsaaresta Aalborgiin puutavaralastissa ruotsalainen purjelaiva Minerva. Laiva ei tullut koskaan perille. Hiljattain löydettiin Turun saaristosta laivanhylky ajelehtimassa ja arveltiin sen olevan juuri mainitun Minervan, joka olisi tehnyt haaksirikon. Hangon luokse oli myöskin ajautunut lautoja merkittynä Minervan lastimerkillä , joten ei ole epäilemistäkään laivan kohtalosta. Minervassa oli 7 henkinen […]
Jomalasta kotoisin ollut kaljaasi Hanna ajoi karille kahvi, sokeri, jauho yms. kauppatavaralastissa lokakuussa 1912 lumimyrskyssä Snäckholmin luona, Vandrokin [Parainen] lähellä. Alus hakkautui kappaleiksi. Åbo Underrättelser 6.10.1912 no 273 Turun Sanomat 11.10.1912 no 2341 Finlands Sjöfartstidning 1912 12.10.1912no 41
Maisitia ei saada karilta irti. Pelastuslaiva Protector kävi viime lauantaina merellä tutkimassa Bergön luona karille ajaneen lättiläisen purjelaiva Maisitin asemaa. Pelastuslaivan päällystö sai kuitenkin sellaisen käsityksen Maisitin asemasta, että kustannukset sen pelastamisesta karilta eivät vastaisi tuloksia. Laiva lepää koko pituudeltaan karilla ja keula on murtunut. On todennäköistä, että laiva jää kokonaan hylyksi. Miehistö on vielä […]
”Andreaksen” haaksirikko Lehdissä on kerrottu, että Kotkan edustalla olisi tavattu riikalaisen laivan, Andreaksen, pirstaleita, mikä on johtanut siihen olettamukseen, että laiva on v. tlk. 22 ja 23 pnä vallinneessa myrskyssä joutunut miinalle ja tuhoutunut. Nyttemmin saatujen lisätietojen mukaan oli muuan mainitun laivan matruusi saapunut syyskuun 18 pnä soutuveneellä Kotkaan, missä hän kävi m.m. teatterissa ja […]
Haaksirikko. Kun Paraisista kotoisin olema kaljaasi Rauha wiime tiistaina oli matkalla Kemiin käydessä kalkkilastissa, täytyi sen Tankkarin selällä jouduttuaan ankaran wastatuulen ahdistamana hakea suojaa Trutklippan suojapuolella. Seuraamana päiwänä j.p.p. päätti laiwuri hakea sopiwamman ankkuripaikan laiwalle Ykspihlajaan johtawassa väylässä, mutta ei saanut ankkuria tarttumaan kiinni. Tällöin kaljaasi tuulen mukana sortui merenalaista karia kohti, jossa se hankautui […]
Haaksirikko Suomenlahdella. Alus wajonnut mereen, mutta miehet pelastuneet. Lauantaina saapui Viipuriin, Englannin konsulaattiin kolme merimiestä kertoen joutuneensa haaksirikkoon Suomenlahdella. He oliwat lähteneet Raäwelistä päämääränään Pietari 20 ton. suuruisella moottoripurjealuksella Maid of Erin:illä. Matka oli kaiken aikaa jääesteiden takia sangen waikea, kunnes wihdoin loissapäiwänä wallinneessa ankarassa myrskyn tapaisessa tuulessa alus täyttyi wedellä jo. upposi. Pelastusweneen awulla […]
Saksalainen spriilaiva tehnyt haaksirikon Merikarvian luona. Hiljan kerroimme kahdesta saksalaisesta pirturisteilijästä, jotka liikkuivat Kristiinan saaristossa. Nyt on näistä yksi tehnyt haaksirikon Merikarvian rannikolla. Asiasta kertoo S. K.:Viime päivinä vallinneen myrskyn yltyessä keskiviikkona pahimmilleen tempasi se Merikarvian luona puolueettomalla vyöhykkeellä ankkuroineen saksalaisen moottorikaljaasin Bachus:n, ajaen laivan matalikolle. Laivan miehistö, johon kuului kapteeni, perämies ja 8 matruusia, […]
Purjelaiwa uponnut Kokkolan edustalla. Saatujen tietojen mukaan on kaljaasi Rauhantoiwo Himangalta wiime päiwien myrskyssä uponnut lasteineen Kokkolan edustalla. Laiwa oli hakenut lastia Kokkolasta. Rauhantoiwo on pieni kaljaasi, mutta on se hywin tunnettu melkein jokaisessa Pohjanlahden satamassa. Laiwan kapteeni Rantala Himangalta on sillä seilannut 40 wuotta, eikä tätä ennen minkäänlaista haaksirikkoa ole sattunut. Rantala on tunnettu […]
Pelastuslaiva Helios uponnut. Norjalaisen wiljalaiwan pelastustöissä Vaasan edustalla työskennelleistä pelastuslaiwoista on yksi lauantain klo 11 aikaan vuorostaan ajanut karille Rönnskärin lähistöllä. Se on pelastuslaiwa Helios. Helios oli lauantai aamuna käynyt Vaasassa ottamassa hiiliä ja oli palaamassa kruununluotsin ohjaamana takaisin onnettomuuspaikalle. Laiwa kulki täyttä wauhtia luotsin ohjaamana kohti Wekkargrundin johtoloistoa ajaen suoraan sen päälle. Tapahtui kowa […]
Tullilaiwain waikea tehtävä. Tullilaiwa Westa mennyt spriialusta takaa ajaessaam karille ja uponnut. Wiime torstaita wasten yöllä ajaessaan takaa spriin salakuljettajia ajoi tullilaiwa Westa karille Kotkan edustalla Mustolan etelärannikolla saaden niin pahan wuodon, että upposi. Miehistö pelastui. Pelastuslaiwa Konwoj saapui paikalle ja on ryhtynyt pelastuspuuhiin. (Turun Sanomat 26.8.1922 no 5505)
Ml Ledsund 2 uponnut Pohjanlahteen. Hernösandin edustalla on toissa viikolla uponnut vuodon saatuaan ahvenanmaalainen moottorilaiva Ledsund 2, joka oli 160 tonnin takklrautalastissa matkalla Ljusnesta Vaasaan. Miehistö pelastui. Laiva, jonka ruotsalaiset arvioivat 80,000 kruunun hintaiseksi, oli vakuuttamaton, kuten lastikin. Alus oli 71 rek. tonnin vetoinen ja rakennettu 1918. Sen omisti K. Helien Degerbystä. (Uudenkaupungin Sanomat 20.6.1922 […]
Haaksirikko Bogskärin luona. Wiime wiikolla ajoi saksalainen Hampurista kotoisin olewa kolmimastoinen moottorialus Gerhard Borg karille Bogskärin luona. Gergard Borg oli matkalla täydessä puutawaralastissa Suomesta, kun se sakeassa uswassa ajoi karille ja sai muodon. Onnettomuuden sattuessa oli alus kulkenut täyttä wauhtia. Ruotsalainen hl.Gudrun, joka oli kuullut hätäsignaalit, riensi paikalle, koettaen irroittaa alusta karilta, muttei onnistunut, minkä […]
Turkulainen fregatti Pampa. Äskettäin kerrottiin Hampurista saadun sähkösanoman mukaan, että Scilly-saarien luona karille ajaneen ja miehistön tyhjäksi ryöstettynä hylkäämän suomalaisen höyrylaivan Pampan on eräs hollantilainen hinaaja tuonut Hampuriin. Kysymyksessä ei ole kuitenkaan mikään äsken tapahtunut haaksirikko, sillä fregatti Pampa, jonka omisti turkulainen Aura Rederi A. B. ja josta tässä nähtävästi on kysymys, teki jo viime […]
Kaljaasi Elnan päällikkö A. V. Lönnroth jätti perjantaina Turun raastuvanoikeuteen seuraavan meriselityksen: Laiva lähti täysin merikelpoisessa kunnossa lokakuun 7 pnä Turusta Port Kundaan (Viroon) ja saapui lokakuun 14 pnä Helsinkiin sekä lokakuun 19 pnä perille, missä se meni ankkuriin. Seuraavana päivänä mentiin luotsin johdolla toiseen ankkuripaikkaan, jossa lokakuun 21 pnä klo 3 ip. laskettiin ankkurit […]
Vuonna 1913 Pajulahdella männystä rakennettu kaksimastoinen kaljaasi. Vetoisuudeltaan 118 nrt/99 brt, pituus 28,95 m. Ostettiin Raumalle, osakkaina mm John Nurminen. 29.9.1927 Kalervo oli matkalla Ykspihlajaan kun se menetti peräsimensä myrskyssä ja ajelehti maihin Silgrun, Bergössä Merenkurkussa. Kapteeni ja miehistö souti maihin Silgrundiin, mutta Kalervo upposi. Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 375 Länsi-Suomi […]
Rakennettu 1914 Lavansaaressa. Uppouma 250 dwt, pituus 28,20 m. Hankittiin Raahen Laiva Oy:lle 1916 ja kaksivuotta myöhemmin siihen asennettiin 50 hp moottori, joka tosin poistettiin 1925. 1935 alus takiloitiin kuunariksi ja jälleen siihen asennettiin moottori (65hp). Ajoi karille 11.11.1942 vallinneessa sumuisessa ja myrskyisässä säässä Sandhammaren majakan lähellä ollessaan matkalla Kalmarista Svendborgiin. Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen […]
Kaksimastoinen kaljaasi rakennettiin 1915 Orslahdella Virolahdella. Uppouma 150 dwt, pituus 21,75 m. Ostettiin Raumalle 1917, yhtenä osakkaana John Nurminen. Muisto II haaksirikkoutui 29.10.1917 vallinneessa ankarassa myrskyssä Söderbyssä, kaakkoon Loviisasta. Pelastusyritykset epäonnistuivat ja laiva jouduttiin jättämään hylyksi. Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 321 Uusi Aura 8.11.1917 no 261 Pohjanlahti 6.11.1917 no 115
Rakennettu 1876 Åbo Mekaniska Verkstad ab:ssä Ostettiin Laiva Osakeyhtiö Pyhäjärvelle, jonka yksi suurimmista omistajista oli John Nurminen. Punaiset räjäyttivät Aallottaren perääntyessään Kauttualta, jossa Aallotar talvehti. Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 318
Rakennettu Orslahden varvilla Virolahdella 1911. Ostettu Raumalle 1917, jolloin Alfred Kordelin omisti 4/20 osuuden ja John Nurminen samoin 4/20. Ensimainittuhan oli yksi Suomen varakkaimpia miehiä ja hänen kävi huonosti kansalaissodassa venäläisten matruusien käsissä. Seuraavaksi Leonie myytiin Ahvenanmaalle 1921. Leonie haaksirikkoutui 28.6.1927 Merenkurkussa Holmön kohdalla. Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 316 Åbo Underrättelser […]
Haaaksirkko- Isännistölle Poriin saapuneen sähkösanoman mukaan on kuunari Mathilda, kapt. Sillsten, tehnyt haaksirikon Tanskan rannikolla. Miehistö on pelastunut. Laiva, jonka omistaa muuan porilainen yhtymä, oli tyhjänä matkalla Mäntyluotoon. (Uusi Suomi 7.11.1919 no 257) [Laiva hinattiin Kööpenhaminaa]
Haagista saapuneen tiedon mukaan on suomalainen kuunari Neptun 2 t. k 21 pnä ajautunut maihin Nieuwe Diepin luona. Kaksi hinaajalaiwaa on lähtenyt onnettomuuspaikalle. Miehistö on pelastettu. (Vakka-Suomi 25.11.1919 no 133) Neptun II oli rakennettu vuonna 1918 Kristiinankapungissa ja sen vetoisuus oli 267 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, […]
Kolmimastoinen kuunari, rakennettu männystä. Uppouma 400 dwt. Rakennettu Marstalissa Tanskassa 1884. Sköld-nimesenä aluksena kuunari koki haaksirikon Itämerellä kaatuen siellä. Miehistö onnistuttiin pelastaa ja hylky hinattiin Uuteenkaupunkiin. Alus myytiin huutokaupalla ja John Nurminen osti siitä 1/7 osuuden na nimettiin uudelleen Muistoksi. Seuraavaksi Raahen Laiva Oy osti kuunarin ja nimesi sen Annaksi, koska varustamolla oli jo Muisto-niminen […]
Tukholma, 9. 8. (STT) Neptun-yhtiön johtaja on ilmoittanut Dagens Nyheterille, etlä hl. Argo todennäköisesti on saanut konevian, jolloin se on jäänyt avuttomana korkean aallokon heiteltäväksi ja lopulta tuhoutunut. Onnettomuus lienee tapahtunut Karlskronan edustalla olevan Utklippanin kohdalla torstain vastaisena yönä. (Uusi Suomi 10.3.1920 no 58)
Viime viikolla ajoi 1,483 tonnin vetoinen tanskalainen höyrylaiva Ribe, kapteeni Ch. Rawn, Ulkojaakon matalikolle Raahen edustalla. Laiva; joka oli matkalla Ouluun eikä ollut luotsin seuraama, on saanut vuodon. Toistaiseksi on tietämätöntä, onko laiva pelastettavissa. (Uusi Suomi 30.5.1920 np 122) Ribe irtosi karilta pelastusalus Helioksen avustamana ja pääsi Raahen satamaan. Kauppalehti 2.6.1920 no 124
Suomalainen laiwa haaksirikkoutunut. Perämies hukkunut. Toiminimi John Nurminen Oy:lle Danziaista saapuneen sähkösanoman mukaan on laiwavarustussakeyhtiö Weran. Helsingissä, omistama moottorilaiwa Wera matkallaan kappaletawaralastissa Kööpenhaminasta Danzikiin ajanut matalikolle Korwen (?) luona Stolpmunden edustalla. Haaksirikossa hukkui laiwan ensimäinen perämies. Lähempiä tietoja itse onnettomuudesta ei toistaiseksi ole saapunut. Moottorilaiwa oli rakennettu w. 1918 Pernajassa ollen kantawuudeltaan 185 rekisteritonttia ja […]
Uponnut kaljaasi. Myrskyssä kesäk. 3 p. joutui Pellingestä kotoisin olewa kaljaasi Usko haaksirikkoon n. k. Itäkarilla Söderskärin majakan u!kopuolella. Alus, joka oli tiililastissa matkalla Saksasta Helsinkiin, oli nähtäwästi saanut wuodon. Kun apuun kutsutut Söderskärin luotsit saapuiwat kaljaasin lähelle, upposi se nopeaan jolloin sen mukana hukkuiwat merimiehet Berndt Korhonen ja Aksel Foreblom. Kaksi miestä, toinen niistä […]
Ankkuriketjujen katkettua laiwa ajautunut rantaan. Wiime tiistaina kerroimme ruotsinmaalaisen kaljaasin Standardin t. k. 19 p:nä ajaneen karille Wallgrundin eteläpuolella. Tapahtumien kulku on pääkohdissaan seuraawa: Laiwa läksi puutawaralastissa Waskiluodolta päämääränään Englanti. Saawuttua Enstenin (Ykskipen) lähelle tuntui ilma niin uhkaawalta, että mukana ollut luotsi kehoitti kääntymään takaisin. Laiwan kapteeni oli kuitenkin toista mieltä ja antoi laskea ankkurit […]
Kirkkonummelta kotoisin ollut kaljaasi Edmund (65 t), kippari Sigismund Lundberg, haaksirikkoutui painolastissa matkalla Helsingistä talvehtimispaikalleen Bockfjärdenille Porkkalan edustalle 10.12.1907 myrskyssä Järvön lähellä, Porkkalan luona. Kolme henkeä menehtyi onnettomuudessa. (17.12.1907 Karjala no 292) (Hufvudstadsbladet 05.01.1908 no 5) https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/140893/mkl672.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://www.hylyt.net/item/edmund-495/#content
Gevlestä kotoisin ollut vuonna 1881 rakennettu höyrylaiva Drott (1286 brt), kapt. N.J.Smith, ajoi miinaan ja upposi kappaletavaralastissa matkalla Tukholmasta Raumalle 21.1.1915 Relandersgrundin lähellä. Kapteeni ja neljä miehistönjäsentä hukkui, höyrylaiva Birgit pelasti muut. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 185 Suomen Vakuutusyhdistyksen aikakauslehti 4.2.1915 no 2 Östra Nyland 27.1.1915 no 6 https://www.hylyt.net/item/drott-482/#content Dyk […]
Saksalainen jäänsärkiä SMS Hindenburg ajoi miinaan 9.3.1918 ja upposi Töllingarnan eteläpuolella. Kolme miehistönjäsentä menehtyi. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; Marcus Lindholm (Mikko Montonen, Itämeren kolmio, Newprint Oy 2006)
Therese oli rakennettu 1915 Sjötorpsissa. Se oli vetoisuudeltaan 208 grt ja sen pituus oli 30,7 m. Toukokuun 19. päivänä 1917 Therese oli matkalla Gävlestä Raumalle, lastina 295 tonnia koneita, rautaa ja muuta kappaletavaralastia. Suomen rannikolla UC-58 pysäytti höyrylaivan ja upotti sen. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden […]
Pauline oli rakennettu 1873 Motalassa Ruotsissa ja oli vetoisuudeltaan 168 grt. Toukokuun 19. päivänä 1917 Pauline oli matkalla Raumalle lastina 230 tonnia sementtiä, sähkölamppuja, kirveitä ja muuta rauta- ja kappaletavaralastia. Sen pysäytti UC-58 (kapt. Vesper) ja upotti 20 nm etäisyydelle Raumalta. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden […]
Olga oli 83 grt vetoinen ruotsalainen moottorikuunari, jonka upotti UC-58 Rauman edustalle 20.5.1917 sen ollessa matkalla Tukholmasta Raumalle rautalastissa. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden suomalaisen ja kaksi venäläistä alusta. Se palasi vielä marraskuussa upottamaan kaksi venäläistä sota-alusta. Samana päivänä kun UC-58 upotti Olgan upotti tai kaappasi […]
Ruotsalainen Kyros oli rakennettu 1859 ja oli vetoisuudeltaan 221 grt. Toukokuun 19. päivänä 1917 Kyros oli lähtenyt Tukholmasta kappaletavaralastissa. Lastina oli lisäksi 50 laatikkoa konjakkia ja liköörejä. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden suomalaisen ja kaksi venäläistä alusta. Se palasi vielä marraskuussa upottamaan kaksi venäläistä sota-alusta. Samana […]
Kjell oli varsin uusi ruotsalainen teräslaiva ja oli rakennettu 1915. Sen vetoisuus oli 235 grt. Toukokuun 19. 1917 alus oli matkalla Tukholmasta Mäntyluotoon kappaletavaralastissa kun se joutui UC-58:n upottamaksi Rauman edustalla. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden suomalaisen ja kaksi venäläistä alusta. Se palasi vielä marraskuussa upottamaan […]
Göta oli kappaletavaralastissa tulossa Tukholamsta Raumalle kun sen matkan katkaisi saksalainen miinanlaskusukellusvene UC-58 19.5.1917. Göta upotettiin paikkaan Suomen rannikolle 60° 15’N, 19° 44’E. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden suomalaisen ja kaksi venäläistä alusta. Se palasi vielä marraskuussa upottamaan kaksi venäläistä sota-alusta. Samana päivänä kun UC-58 upotti […]
Cleo oli rakennettu 1904 ja oli vetoisuudelta 92 grt. Kesäkuussa Cleo oli matkalla Tukholmasta Vaasaan kappaletavaralastissa kun sen matkan päätti UC-58:n laskema miina 5,5 nm länteen Rönnskärin pookista. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden suomalaisen ja kaksi venäläistä alusta. Se palasi vielä marraskuussa upottamaan kaksi venäläistä sota-alusta. […]
Elinna oli 75 tonnin ruotsalainen purjelaiva (rakennettu 1892). Sotakesänä saksalainen miinanlaskusukellusvene UC-58. Elinna oli maasälpälastissa matkalla Dalaröstä Raumalle kun sen ja UC-58 reitit kohtasivat, Elinnalle varsin tuhoisin seurauksin kun se upotettiin 6.6.1917 Rauman ulkopuolelle. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden suomalaisen ja kaksi venäläistä alusta. Se palasi […]
MT1 (25 grt) oli rakennettu Andre Rozenkvist telakalla Turussa vuonna 1917 ja se kuului Venäjän keisarilliseen laivastoon. Valmistumisvuonaan se ajoi Rauman edustalla saksalaisen miinanlaskusukellusvene UC-58:n laskemaan miinaan, samoin kuin sen sisaralukset MT11 ja MT14. wrecksite.eu uboat.net