Haverit.netNauvon Norrvikistä kotoisin olleen Christer Thomassonin skuutti tuhoutui Ahvenanmaalla syksyllä 1703 sen ollessa matkalla kotipaikastaan Tukholmaan. Miehistön kohtaloa ei tunneta. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 110 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 364
Teijolaisen Erik Johanssonin skuutti oli syksyllä 1668 matkalla Tukholmaan kun se sai matkalla vuodon ja upposi Kihdillä. Miehistö pelastui onnettomuudesta. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 110
1680-luvun puolivälin paikkeilla tuhoutui skuutti Kökarissa, Stenskärissä Norra Svartkläppissä. Stenskäristä vuonna 1982 tehty luurankolöytö saattaa liittyä tähän onnettomuuteen. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 110 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 364
Vuonna 1663 tiedetään monen skuutin tuhoutuneen Ahvenanmaalla. Yksi näistä oli Sundin Lillbolstadista kotoisin ollut skuutti, joka tuhoutui syksyllä 1663 todennäköisesti Ahvenanmaan luoteisessa saaristossa sen ollessa paluumatkalla Tukholmasta. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 109
Turkulainen skuutti, joka kuului Johan Hinderssonille tuhoutui syksyllä 1663 Ahvenanmaan saaristossa sen ollessa paluumatkalla Tukholmasta. Mieheistö ja lasti saatiin pelastettua. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 109
Getan Pantsarnäsisä ja Östergetasta kotoisin ollut skuutti haaksirikkoutui lokakuussa 1681 Ahvenanmaan läntisessä saaristossa ollessaan matkalla Eckerön Storbystä Tukholmaan. Skuutti oli juuri valmistunut. Sen lastina oli puutavaraa, kolme lehmää, härkä, lammas ja kahdeksan tynnyriä suolattua silliä. Miehistö pelastui turmasta. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 109 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print […]
Hammarlandin Bredbolstadista kotoisin ollut kaljaasi Olga (kapt. Karl Fridoft Häggblom) haaksirikkoutui 5.12.1900 Lågskärin majakkasaaren länsipuolella Västerklöpin ja Skötgrundin välille. Kaljaasi oli palaamassa Tukholmasta ja matkalla Marsundiin kappaletavaralastissa. Laivan riki ja suurin osa lastista samoin kuin miehistö saatiin pelastettua turmasta. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 102 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia […]
Hammarlandista kotoisin ollut kuunari tuhoutui syksyllä 1859 Södra Degerskärillä lähellä Signilskäriä. Kuunari oli malmilastissa matkalla Köpingistä Taalintehtaalle. Miehistö pelastettiin. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 102
Turkulainen moottorilaiva N.V.32 tuhoutui 22.8.1928 Maarianhaminen Länsisatamassa Gregersösin itäpuolella Klovikeniä vastapäätä. Alus kuului tullille ja onnettomuuden aiheutti aluksella sattunut bensiinitynnyrin räjähdys. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 101 Satakunnan kansa 24.8.1928 no 196 Maaseutu 25.8.1928 no 96 Heinolalainen 30.8.1928 no 99
Laxen-niminen jahti (kapt. Anders Westman) haaksirikkoutui 19.11.1790 Eckerön Finbossa. Jahdin tiedettiin olleen matkalla Öregrundista Ljusnen ruukille takkirautalastissa. Osa lastista ja riki saatiin pelastettua onnettomuudesta, samoin miehistö. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 98 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 365
Ruotsista kotoisin ollut kuunari Hoppet (kapt. Pehr Andersson) haaksirikkoutui 3.10.1867 Bråttön Sältningskärin luoteispuolella ja noin 4 virstaa suuntaan ENE Björkörsin luotsipaikasta. Kuunari oli palaamassa Lyypekistä Ruotsiin painolastissa. Luotsit onnistuivat pelastamaan miehistön. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 96 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 372
Ruotsin Grundsundasta kotoisin ollut Hoppet-niminen kaljaasi haaksirikkoutui myöhäissyksyllä 1837 Dånön pohjoispuolella Getassa. Miehistö pelastui. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 95
Luotsit havaitsivat Sottungassa 26.11.1910 Högbergsskärin kohdalla puulastissa olleen kaljaasin, jonka nimeä he eivät sillä kertaa pystyneet selvittämään. Alueella vallitsi SSO-myrsky ja kaljaasi oli vesilastissa. Åbo Underrättelser 29.11.1910 no 326
Sottungan Högbergsskärin luona tiedetään tapahtuneen haaksirikon 25.10.1669 (12.10.1669?). Haaksirikko tapahtui matalikolle väylän varrella Killingsörenin ja Steenbergskärin välillä. Kreijari oli viemässä viljalastia Virosta Tukholmaan. Alus oli kotoisin Eestin Haapsalusta, omistaja Heinrich Horn. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 109 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 364
Vaasan Valassaarten luona kärsi kaksi alusta haaksirikon samana päivänä 30.9.1877. Toinen näistä onnettomista aluksista oli nimeltään Anna (274t, kapt. O. Pettersson), joka upposi Valassaarten länsipuolelle. Anna oli kotoisin Ruotsin Helsingborgista ja oli kuljettamassa puuatvaralastia Skellefteåsta Hulliin. Helsingfors Dagblad 9.10.1877 no 275 Vasabladet 11.9.1878 no 73
Vaasan Valassaarten läheisyydessä upposi norjalainen priki Ask (378t, kapt. Karl Kristian Christensen) 30.9.1877. Aluksesta pelastettua irtaimistoa huutokaupattiin myöhemmin. Priki oli viemässä puutavaralastia Piteåsta Lontooseen. Helsingfors Dagblad 9.10.1877 no 275 Vasabladet 24.10.1877 no 83 Vasabladet 11.9.1878 no 73
Ahvenanmaan Lemlandin Rönnskagiin tiedetään haaksirikkoutuneen kovassa merenkäynnissä 19.11.1876 Klami-niminen sumppivene (kapt. Robert Mattsson) sen ollessa matkalla Tukholmasta Föglöön Rönnskagin ulkopuolella Lemland Flakassa. Sumpun kotisatama oli Föglön Sonbodassa, jossa se oli alkujaankin rakennettu. Miehistö ja matkustajat – kahdeksan henkeä – saatiin kokonaisuudessa pelastettua Nyhamnin luotsien toimesta. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 97 […]
Lemlandin Bergskärin luona ranskalaista viiniä kuljettaneen aluksen haaksirikkohuutokaupasta julkaistiin ilmoitus lehdessä. Morgonbladet 10.10.1876 no 235
Ahvenanmaan Rödhamnin eteläpuolella tiedetään haaksirikkoutuneen erään skuutin 16.10.1675. Skuutti oli kotoisin Saltvikin Lagmansbystä ja kuului Erik Olssonille. Miehistön tiedetään pelastuneen. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 109 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 364
Huhtikuussa 1903 raivosi Ahvenanmaalla paha pohjoismyrsky, joka aiheutti paljon tuhoja. Saltvikistä kotoisin ollut jahti oli lastaamassa puutavaralastia Lemlandin Norrbyn Kyrkvikenissä kun jahti sai myrskyssä niin pahoja vaurioita, että siitä tuli hylky 19.4.1903. Åland 22.4.1903 no 32
Kumlingesta kotoisin ollut jahti Alkaja (kapt. Anders Georg Karlsson) joutui 23.9.1900 Bore II:n yliajamaksi Tukholman edustalla Söderarmin majakan pohjoispuolella. Hufvudstadsblad 7.6.1903 no 148A
Kaljaasi Norden (kapt. K.A.Nordström, 68,79 rek.t) [kapt. Jansson?] oli paluumatkalla Tukholmasta kotikyläänsä Vårdän Simsbälaniin kun kovassa pohjoismyrskyssä alus haaksirikkoutui voimakkaassa pohjoismyrskyssä 26.11.1866 Lägskärin majakkasaaren luo. Aluksen riki, rauta- ja puuvillalasti sekä miehisö saatiin pelastettua Lågskäriin. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 102 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 375 […]
Ahvenanmaan Lemlandissa tapahtui Irene-nimisen kuunarin haaksirikko vuonna 1907. Kyseisen vuoden lokakuussa järjestettiin Hellestorpin kylässä huutokauppa, jossa haaksirikosta pelastettua tavaraa myytiin. Åland 5.10.1907 no 80
Kökars Örenin lounasipuoella tapahtui 30.9.1875 tanskalaiskuunarin haaksirikko. Alus saattoi olla nimeltään Thurö, koska sellainen laivan nimikyltti ajelehti maihin Klovskärissä. Miehistön kohtalosta ei ole tietoa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 113
Koivistosaaren Saarenpää kylästä kotoisin ollut kaljaasi Selma (65,85 rek.t) oli lastannut Riikasta 9.000 paunaa jauhettua kipsiä kun se joutui myrskyn kouriin ja upposi lähellä Verkkomatala-majakkalaivaa 19.8.1904. Wasa-Posten 28.8.1904 no 43
Elokuussa 1904 turkulainen kaljaasi oli matkalla Tössenkustenista Wärmlandsläniin kun se haaksirikkoutui Trolleholmenissa, ½ nm Åmålin kunnan eteläpuolella Vänernillä. Kapteeni pelastui luodolle. Vasabladet 30.8.1904 no 104
Tallinnalaisen Rafael kuunarin tiedetään haaksirikkoutuneen vuoden 1859 keväällä Ahvenanmaan Föglössä, Mjöskärin luona. Hylystä pelastettua irtaimistoa huutokaupattiin 24.10.1859 järjestetyssä huutokaupassa Degerbyn meritullikamarilla. Huutokauppailmoituksessa tosin mainitaan, että aluksen nimi olisi ollut ”Rapid”. Miehistön kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 104 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. […]
Lontoosta kotoisin ollut kuunarilaiva Princess Royall (kapt. George Wathens (Watkins?)) ajoi matalikolle 21.9.1878 muutaman minuutin päässä Sälskärin majakasta länteen (till Södra Rönnskär syd om Finbo), mailin verran länsilounaaseen Skarvista. Lastina oli tankorautaa, lautoja ja lankkuja. Alus oli tulossa Gävlestä, josta hankitun puutavaralastin ansiosta alus jäi kellumaan. Hylky irtosi lopulta matalikolta ja ajautui Södra Rönnkäriin Finbon […]
Ahvenanmaan Brändöseen Gråskärin seudulle haaksirikkoutui norjalainen Arendalista kotoisin ollut parkki Victor 14.10.1879. Parkki oli matkalla Lillesandista Nordmalingiin pelkässä painolastissa. Myöhemmin hylkyä ja siitä pelastettua irtaimistoa huutokaupattiin. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 108 Björneborgs Tidning 6.12.1879 no 97
25.10.1890 tapahtui Bogskärin majakkasaaren luona kohtalokas haaksirikko. Ruotsin Strömstadista kotoisin ollut parkki Kristina Sofia (kapt. Öfverberg) oli ollut matkalla Hullista hakemaan Ruotsin Sundsvallista puutavaralastia kun se tuhoutui majakkasaaren lähistöllä (par hundra famnar från fyrtornet). Parkki havaittiin Bogskärin luona 25.11.1890, jonka jälkeen aluksen nähtiin uppoavan. Utöstä lähtenyt luotsialus Falken havaitsi eräällä Kökarin luodolla tulen, ja arvelin […]
Haminalaisen Ahlqvistin omistama priki Saima kärsi haaksirikon vuonna 1865 Jyllannin rannikolla, jolloin kapteeni M. Mutreich ja koko miehistö hukkuivat. Haminan Historia II. Venäjän vallan alusta 1900-luvun alkuun. Sigurd Nordenstreng. Länsi-Savon Kirjapaino 1975, s. 384
Haminalaiset alukset pyrkivät Itämaisen Sodan jaloista turvaan ulkomaisiin satamiin. Monet haminalaiset alukset ennättivät lähteä keväällä 1854 paitsi Haminan kauppalaivaston ylpeys parkki Ystävät, jonka osakkaina oli useita paikkakunnan liikemiehiä. Ystävät lähti kohti Cadizia, mutta ei päässyt koskaan perille. Vikollinen ei sitä kaapannut, joten on arventu, että alus oli tuhoutunut myrskyssä avomerellä miehistöineen päivineen. Haminan Historia II. […]
Haminalaiset alukset pyrkivät Itämaisen Sodan jaloista turvaan ulkomaisiin satamiin. Monet haminalaiset alukset ennättivät lähteä keväällä 1854 paitsi Siparien Eva, joka tuhoutui kuljettaessaan kruunun lastia. Haminan Historia II. Venäjän vallan alusta 1900-luvun alkuun. Sigurd Nordenstreng. Länsi-Savon Kirjapaino 1975, s. 378
Haminalaiset alukset pyrkivät Itämaisen Sodan jaloista turvaan ulkomaisiin satamiin. Monet haminalaiset alukset ennättivät lähteä keväällä 1854 paitsi J. Joselinin kuunari Weljet, joka haaksirikkoutui Loviisan saaristossa. Haminan Historia II. Venäjän vallan alusta 1900-luvun alkuun. Sigurd Nordenstreng. Länsi-Savon Kirjapaino 1975, s. 378
Kristiinankaupungissa vuonna 1855 rakennettu 75 lästinen kuunari (kapt. Broberg) tuhoutui Tukholman saaristossa 22/23 11.1867 ollessaan palaamassa Malmöstä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, 619
Kristiinankaupunkilainen sluuppi thoutui täysin Siipyyn vesillä lokakuussa 1832. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 619 Finlands Allmänna Tidning 22.12.1832 no 301
35 lästinen Kristiinankaupunkilainen kuunari ajoi karille vuonna 1857 Ruotsin (?) rannikolla. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 619
Solide oli rakennettu vuonna 1827 Koivulahdella ja oli vetoisuudeltaan 34 lästiä. Solide tuhoutui 1840 Itämeren-matkallaan. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 617
Kuunari Rauha rakennettiin vuonn a1859 Siipyyssä ja sen vetoisuus oli 28 lästiä. Erään tiedon mukaan kuunari olisi tuhoutunut marraskuussa 1863 miehistöineen. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s617
Siipyyssä vuonna 1856 rakennettu 18 lästinen karavelli, joka hankittiin sittemmin Kristiinankaupunkiin. Kapteeni E.H. Sjöholmin komennossa alus haaksirikkoutui 7.9.1858 Ahvenanmaan Getassa Sälskärin vesillä. Alus makaa kolmen jalan syvyydessä rantavedessä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 617 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 371 Helsingfors Tidningar 28.10.1858 […]
Kristiinankaupungissa vuonna 1846 rakennettu 85 lästinen priki. Tuhoutui Colbergin [Kołobrzeg Puolassa?] luona 10.6.1853. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 617
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kuunari Oden (kapt. Lind) haaksirikkoutui myrkyssä 19-20 lokakuuta välisenä yönä 1858 Gotlannissa Fidenin luona. Oden oli matkalla viemään Lyypekkiin tervalastia. Miehistö saatiin turvaan ja lastin pelastamiseen ryhdyttiin. Oden oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1842 ja oli vetoisuudeltaan 71 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut 110 lästinen priki Neptunus (kapt. Fagerström) tuhoutui 4.8.1856 Norjan rannikolla.Neptunus oli viemässä terva- ja lankkulastia Liverpooliin kun se vesilastissa ajoi rantaan paikassa, jota kutsutaan Skadderuddniksi. Lastia aloitettiin purkamaan. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 616 Åbo Underrättelser 19.8.1856 no 63 Åbo Underrättelser 26.8.1856 no 65
Gotlannin Visbyssä ajelehti rantaan suomalaisen purjelaivan vasemmanpuoleinen laita, jossa oli keulaan maalattu nimi ”Kyrö”. Hylyn jätteet olivat osin hiiltyneet, mikä viittaa laivapaloon. Iltalehti 3.11.1921 no 255 Pohjan Kansa 4.11.1921 no 165
Kristiinankaupungissa vuonna 1833 rakennettu 34 lästinen kuunari. Tuhoutui Länsi-Jyllannin vesillä 24.8.1848 sen ollessa matkalla Hulliin, kapteeni toimi hra Wilkas.. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 615 Åbo Underrättelser 29.8.1848 no 68
Kristiinankaupunkilainen sluuppi Nagu oli rakennettu vuonna 1853 ja oli vetoisuudeltaan vaatimattomat 8 lästiä. Sluuppi (kapt. A.J. Åkersten) haaksirikkoutui 30.5.1856 Vormsin (Ormsö) luona Viron rannikolla ollessaan viemässä tervalastia Riikaan. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 615 Wiborg 17.6.1856 no 46 Helsingfors Tidningar 9.7.1856 no 55
Kristiinankaupungin varvilla vuonna 1841 180 lästinen parkki. Ajoi karille jo ensimmäisenä vuotenaan Gotlannin vesillä lokakuun 24. päivänä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 615
Siipyyssä vuonna 1852 rakennettu 31 lästinen kuunari. Alus oli varsin huono-onninen, sillä se tuhoutui täydellisesti vesillelaskuvuotenaan jo ensimmäisellä menomatkallaan. Kuunari (kapt. J.H. Nordström) oli aikeissa viedä tervaa Hulliin. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 615 Ilmarinen 7.7.1852 no 54
Kristiinankaupungissa vuonna 1846 rakennettu 216 lästinen parkki. Ajanut karille Södra Nissundin [ ?? ] luona 1.12.1861. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 615
Kristiinankaupungissa vuonna 1840 rakennettu 178 lästinen parkki. Tuhoutui 24.10.1845 Malmön seudulla Bredgrundetin luona Skanarön edustalla. Parkki (kapt. Hult) oli viemässä puutavaralastia kotikaupungistaan Lontooseen kun se joutui vaikeuksissa kaatamaan mastonsa. Kapteeni yritti paikanpäällä pelastaa mahdollisimman paljon lastista ja haaksirikkoisesta aluksestaan. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 615 Åbo Underrättelser […]