Haverit.netParkki Fortuna oli rakennettu vuonna 1855 Siipyyssä. Tämän jälkeen Fortuna siirtyi kristiinankaupunkilaisomistukseen. Fortuna ajoi karille 22.12.1862 Tendrassa Mustallamerellä Odessa ulkopuolella. Fortunan täystuhosta maksettiin 14.402 ruplan vakuutuskorvaukset. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 611 Åbo Underrättelser 3.3.1863 no 25
Kuunari Fortuna oli rakennettu Kristiinankaupungissa vuonna 1827 ja oli vetoisuudeltaan 66 lästiä. Fortuna (kapt. S.E. Kjellberg) tuhoutui 8.11.1841 Gotlannin vesillä (Gustäde fiskaläge i Hungvahr) ollessaan palaamassa Amsterdamista. Aluksessa oli painolastin lisäksi vain vähäinen määrä kappaletavaraa lastina Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 611 Åbo Underrättelser 11.12.1841 no 98
Priki Fides oli rakennettu vuonna 1856 Kristiinankaupungissa ja oli vetoisuudeltaan 200 lästiä. Fides (kapt. Hult) ajoi jo seuraavan vuoden alussa karille 14.1.1857 Long Sandilla Englannin itärannikolla. Kapteeni ja 13 henkinen miehistö pelastui, mutta aluksesta tuli hylky. Myöhemmin hylky huutokaupattiin. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 611 Åbo Underrättelser […]
Kristiinankaupunkilainen kuunari Felix (kapt. Sandelin) oli rakennettu vuonna 1842 ja oli vetoisuudeltaan 24 lästiä. Felix tuhoutui Pohjanmerellä vaarallisella hiekkamatalikko Dogger Bankilla 25.7.1858. Felix oli viemässä tervalastia Hulliin. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 611 Åbo Underrättelser 17.8.1859 no 64
Kristiinakaupunkilainen priki Favoriten (kapt. Hallberg) oli rakennettu vuonna 1826 ja oli vetoisuudeltaan 80 lästiä. Favoriten tuhoutui miehistöineen vuonna 1839 Pohjanmerellä. Favoritenin myynti-ilmoitus oli julkistettu aikaisemmin saman vuoden tammikuussa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 611 Finlands Allmänna Tidning 15.1.1839 no 12
Kristiinankaupungissa oli rakennettu vuonna 1843 45 lästinen kuunari. Kuunari haaksirikkoutui 20.10.183 Newburyn luona Englannin rannikolla. Kuunari oli tuomassa suolalastia Liverpoolista kotilaupunkiinsa onnettomuuden sattuessa. Yksi miehistön jäsenistä hukkui. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 611 Åbo Underrättelser 8.11.1853 no 87
Kristiinalaisen herra Fremdelingin 38 lästinen kuunari Elise tuhoutui 1835 matkalla Lyypekkiin. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 611
Kristiinankaupunkilainen kuunari Aura oli rakennettu vuonna 1832 ja oli vetoisuudeltaan 27 lästiä. Aura tuhoutui Ruotsin rannikolla Dalarön luona 9.10.1845. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 609
Assaria oli vuonna 1852 rakennettu kaljaasi, jonka vetoisuus oli 33 lästiä. Kaljaasi oli rekisteröity Kristiinankaupunkiin. Tammikuuss 1856 Assaria jäi kiinni Rauman edustalla, jonne se jouduttiin hylkäämään. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 609
50 lästinen kuunari Anna oli rakennettu vuonna 1858. Anna (kapt. Österblad) ajoi karille Tanskan Falsterin riutalla ja ajelehti rantaan Rödsandissa. Vettä täynnä oleva alus jäi hylyksi. Kuunari oli tulossa Lyypekistä määränpäänään Kristiinankaupunki. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 609 Helsingfors Tidningar 31.10.1865 no 253
Priki Activ oli rakennettu Oulussa vuonna 1816. Sen kantavuudeksi ilmoitettiin 52 lästiä. Jossain vaiheessa Activ siirtyi Kristiinankaupunkiin. Priki ajoi 14.10.1845 karille Torngrundin luona, joka sijaitsee Kristiinankaupungin eteläpuolella. Myöhemmin samana vuonna Kristiinankaupungin Vanhassa Tervahovissa järjestettiin huutokauppa, jossa myytiin haverista pelastettua laivairtaimistoa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 608 Finlands […]
Priki Carl Gustaf rakennettiin Kristiinankaupungissa vuonna 1875. Priki (kapt. Lindqwist) oli viemässä puutavaralastia Porista Tarragonaan Espanjaan syksyllä 1888. Pohjanmerellä ruoriketju katkesi kun alusta oltiin kääntämässä myötäiseen. Alus tuhoutui Gunfleet Sandsin matalikolla. Carl Gustaf oli rakennettu vuonna 1875 ja oli vetoisuudeltaan 185 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. […]
Kristiinankaupungissa pitkän uran tehneeseen Telegrafiin (kapt. Ernst Axel Berg) lastattiin Pensacolassa pikimäntyä ja lähti sitä kuljettamaan 3.2.1885 Meksikonlahdelta Atlantille. Merenkäynti oli kova ja Telegraf alkoi saada vettä sisäänsä. Alus yritti selvitä Bermudaan, mutta miehistö joutui sitä ennen jättämään aluksensa ja siirtymään vastaan tulleeseen toiseen alukseen. Parkki oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1857 ja oli vetoisuudeltaan […]
Riiassa kotipaikkaansa pitävä höyrylaiva Wilhelm saapui marraskuun lopulla 1881 Kristiinankaupungin satamaan, josta sen oli tarkoitus jatkaa matkaa Hankoon. Luotsin ollessa laivassa ankkuroitiin lähdön jälkeen Härkmärin pookin luo. Lähdön jälkeen alus sai pohjakosketuksen Storbådan luona ja sai pahan vuodon. Seuraavana keväänä järjestettiin huutokauppa hylystä pelastetusta laivairtaimistosta. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin […]
Christinestad oli Kristiinankaupungissa vuonna 1868 rakennettu kuparivahvistettu parkkilaiva (337 lästiä). Alus (kapt. C.A. Olin) otti Baltimoresta vehnälastin vietäväksi Atlantin yli Eurooppaan, jolle matkalle se lähti 24.1.1880. Christinestad katosi tällä matkalla miehistöineen päivineen. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 248, 327, 610 Alma, Christer Norrvik. Kristiinankaupungin Merhistoriallinen Yhdistys ry […]
Parkkilaiva Cuba rakennettin Saksassa vuonna 1857 ja Kristiinankaupunkiin se ostettiin vuonna 1874. Alus (kapt. Frans Oscar Hillström) tuhoutui Kap Haitin luona heinäkuussa 1879. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 310-312
Haminalainen Minerva-niminen kauppalaiva vuonna 1796 rantamatalikolle Kööpenhaminan edustalla. (Raast.pöytäk. 25/8 1799) Haminan kaupungin historia. Sigurd Nordenstreng. Haminan suomalainen sanomalehti- ja kirjapaino Oy 1910, s. 504
Kuunari Lax (kapt. J.W. Forsström) oli lähtenyt marraskuussa matkaan Nantesista määränpäänä Kööpenhamina, eikä siitä sittemmin saatu mitään tietoa. Jälkeenpäin os saatu selville, että alus upposi 10.11.1885. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 285 Åbo Tidning 31.1.1886 no 29
Kristiinankaupunkilainen kuunari Lydian ilmoitettiin sähkeitse ajautuneen rantaan Borgholmin lähistöllä öölannin rannikolla ja joutuneen hylyksi. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 280 Vasabladet 22.11.1876 no 93 Åbo Underrättelser 28.11.1876 no 277
Kristiinankaupunkilainen parkki New Orleans (kapt. Parman) oli ottanut Livernosta kaksi suurta marmorilohkaretta New Yorkiin vietäväksi. Matkaan parkki lähti 7.11.1871, mutta sen jälkeen ei ole kuultu mitään kapteeni Parmanista eikä New Orleansista ja sen miehistöstä. On esitetty, että marmorilohkareet olisivat lähteneet liikkeelle kovassa merenkäynnissä ja särkeneet aluksen. Parkki oli rakennettu vuonna 1855 Fünfhausenissa ja oli vetoisuudeltaan […]
Kristiinankaupunkilainen kapteeni Lindahl oli hankkinut Klipparen-nimisen sluupin, jolla hän purjehti kotinurkilta Lyypekkiin, Pietariin ja Riikaan. Lokakuussa 1869 Klipparen törmäsi Itämerellä Utklippanin luona Ruotsin eteläkärjessä toiseen alukseen ja upposi. Miehistö pelastettiin. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 223 Helsingfors Dagblad 12.11.1869 no 263
32 lästinen kaljaasi Onni (kapt. A.J. Fagerström) haaksirikkoutui 23.6.1860 Skagenin rannikolla Tanskassa. Onni oli viemässä puutavaraa Lontooseen. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 219, 616 Åbo Underrättelser 7.7.1860 no 80 Åbo Underrättelser 12.7.1860 no 82
5.10.1860 ajalehti Vaasan Björkön rantaan kaksi norjalaista alusta, Susan-niminen laiva ja priki Fredmodig sekä ruotsalainen kuunari Försöket. Kaksi viimemainittua joutuivat paikallisten asukkaiden ryöstämiksi. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 219 Vasabladet 27.10.1860 no 43
5.10.1860 ajalehti Vaasan Björkön rantaan kaksi norjalaista alusta, Susan-niminen laiva ja priki Fredmodig sekä ruotsalainen kuunari Försöket. Kaksi viimemainittua joutuivat paikallisten asukkaiden ryöstämiksi. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 219 Vasabladet 27.10.1860 no 43
5.10.1860 ajalehti Vaasan Björkön rantaan kaksi norjalaista alusta, Susan-niminen laiva ja priki Fredmodig sekä ruotsalainen kuunari Försöket. Kaksi viimemainittua joutuivat paikallisten asukkaiden ryöstämiksi. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 219 Vasabladet 27.10.1860 no 43
Norjalainen suuri tammipuusta rakennettu laiva haaksirikkoutui 8.9.1860 Susiluodon (Wargögaddarne inos Mustasaari) riuttojen luona. Myöhemmin Vaasassa järjestettiin huutokauppa, jossa kaupattiin haaksirikosta pelastettua laivairtaimistoa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 219 Vasabladet 22.9.1860 no 38 Vasabladet 20.10.1860 no 42 Finlands Allmänna Tidning 29.10.1860 no 254
Ruotsalainen priki Prövosten haaksirikkoutui 21.8.1861 Valassaarten lähellä. Saaristolaiset ryöstivät suuren osan lastista ja varusteista. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 219
Kristiinankaupunkilaisen priki Fides (kapt. G.J. Hult) purettua lastinsa Lontoon ulkopuolella lähti se paluumatkalle. Pohjanmerellä jouduttin sumuun, jota seurasi raju karille ajo. Aluksen irtoköli ja köli irtosivat ja alus sai vuodon. Mastot jouduttiin kaatamaan ja lopulta miehistön oli pakko jättää laiva. Tuuli ja aallot irroittivat lopulta haaksirikkoisen aluksen, joka lähti ajelehtimaan kohti Hollannin rannikkoa. Täältä kalastajat […]
Priki Minne (139 lästiä) rakennettin Kristiinankaupungin telekalla 1848. Kun Krimin sota läheni Itämerta talvella 1854 päätti kapteeni Carl Henric Berg purjehti Englannin rannikolta kotiin. Alus ja sen koko miehistö tuhoutuivat Pohjanmerellä 21.2.1854. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 140, 615
Kristiinankaupungista lähtöisin ollut priki Henriette (kapt. Wasastjerna) oli syksyllä 1853 saapunut Mustanmeren rannalla sijaitsevaan Kertsin kaupunkiin lastaamaan pellavansiementä. Tammikuussa 1854 priki sai lopulta lähtöluvan, mutta joutui heti vaikeuksiin kylmennen sään vuoksi. Aluksen rakenteisiin kertyi jäätä ja se joutui tuuliajolle juuttuen lopulta hiekkasärkälle ja täyttyi vedellä. Miehistö joutui jättämään aluksen, joka joutui hylyksi. Henriette oli rakennettu […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkki Medea (kapt. Rosenholm) haaksirikkoutui 11.10.1852 Emdenin luona Saksan rannikolla. Medea oli puutavara- ja tervalastissa matkalla Lontooseen. Mihistö oli joutunut hylkäämään veden täyttämän parkin, ja jonka mastot olivat kaatuneet. Myöhemmin parkki saatiin hinattua Emdeniin. Rakennettu 1829 Oulussa, 175 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. […]
Hammarlandista kotoisin ollut kuunari Nordstjernan (kapt. A. Söderlund) haaksirikkoutui 9.11.1850 Ahvenanmaan Eckerössä ollessaan matkalla Saksaan. Finlands Allmänna Tidning 2.12.1850 no 281 Morgonbladet 5.12.1850 no 93
21.10.1850 haaksirikkoutui Ahvenanmaan Hammarlandista kotoisin ollut kuunari Fadernäslandet (kapt. P.L. Hultgren) Bungenäsissä, Farösundissä Gotlannin pohjoisosassa. Alus oli ollut paluumatkalla Lyypekistä kun se oli pitkään vesilastissa ajelehdittuaan lopulta ajelehtinut rantaan ja hajonnut kahtia. Laivaväki ja takila saatiin pelastettua, mutta itse aluksesta tuli hylky. Åbo Underrättelser 22.11.1850 no 94 Ilmarinen 23.11.1850 no 93 Finlands Allmänna Tidning 2.12.1850 […]
Lemlandista kotoisin ollut kaljaasi Dufvan (kapt. A.J. Erikson) haaksirikkoutui heinäkuun alussa 1850 Ahvenanmaan Furusandissa. Miehistö ja viljalasti saatiin pelastettua. Finlands Allmänna Tidning 2.12.1850 no 281 Åbo Underrättelse 10.12.1850 no 99
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kuunari Tre Söner (kapt. Jerlström) ajoi karille ja joutui hylyksi 7.10.1850 Eckerön Torpskatanin luona (vid Torpby af Eckerö kapel) vuoden kolmannella Lyypekin matkallaan. Miehistö pelastui, samoin saatiin lastina ollut terva ja takila pelastettua. Kuunari oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1843 ja oli vetoisuudelta 34 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, […]
Kristiinankaupunkilainen pieni kuunari Myran (kapt. M.A. Bergström) oli heinäkuussa 1850 matkalla Kööpenhaminaan, mutta se haaksirikkoutui 7.7.1850 melko pian Kristiinasta lähdettyään Siipyyn rannikolla (i skaftung skärgård). Myran oli rakennettu vuonna 1848 ja oli vetoisuudeltaan 30 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 119, 615 Ilmarinen 17.7.1850 no 56
Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkki Activ (kapt. C.H. Samulin) oli matkalla Lontoosta Mustallemerelle kun se ajoi karille Calaisin luona 7.2.1850. Koko miehistö pelastui ja lähti kotimatkalle. Kapteeni jäi onnettomuuspaikalle myydäkseen hylyn. Activ oli rakennettu vuonna 1840 Kristiinankaupungissa ja sen vetoisuus oli 295 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. […]
Kristiinankaupunkilainen priki Iduna lähti loppuvuodesta 1850 kohti Kööpenhaminaa. Kaupungin merimieshuoneen kirjoihin on merkitty, että se tuhoutui todennäköisesti Gotlannin lähistöllä syksyllä 1850. Iduna oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1838 ja oli vetoisuudeltaan 82 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 118-119, 613
Kristiinankaupungista kotoisin ollut 28 lästinen kuunari Enterprice lähti matkaan lokakuun alussa 1850 määränpäänään Liepaja, mutta tuhoutui Itämerellä Windaun (nyk. Ventspils) luona miehistöineen. Enterprice oli rakennettu vuonna 1847 Siipyyssä ja oli vetoisuudeltaan 24 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 118, 611
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kapteeni A.H. Häggbladin omistama kuunari Sophia oli matkalla Riikaan, jonne se oli lähtenyt lokakuun 1849 lopulla. Kuunari tuhoutui matkalla koko miehistöineen, ja Häggblad toimi itse sen päällikkönä. Kuunari oli rakennettu vuonna 1843 Siipyyssä ja oli vetoisuudeltaan 21 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 115, […]
Kristiinankaupunkilaiskuunari Alexandra (kapt. Nils Ekman) alkoi vuotaa 6.11.1849 Ahvenanmerellä ollessaan niin pahoin, että sen pitäminen tyhjänä vedestä kävi mahdottomaksi. Pumput tukkeutuivat paljosta hiekasta, jolloin päätettiin purjehtia kohti lähintä maata Eckerössä. Tällöin alus kuitenkin törmäsi veden alaiseen kiveen, mistä allot heittivät alusta lähemmäs maata. Alus haaksirikkoutui niin, että vain osa takilasta ja purjeista pystyttiin pelastamaan turvaan. […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut priki Aura (kapt. Wennerstrand) tarttui hiekkasärkkään Algecirasin luona Espanjassa ja tuhoutui 13.1.1848. Myöhemmin uutisoitiin, että alus oli saatu nostettua ja myytiin. Aura oli rakennettu 1856 Närpiössä ja oli vetoisuudeltaan 136 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 110, 609 Åbo Tidningar 19.2.1848 no 14 Ilmarinen […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkki Suomen (kapt. Dahlberg) tarkoitus oli tuoda viljalasti Mustaltamereltä, mutta se tuhoutui tulipalossa Kertsinkaupungin edustalla Krimillä 12.11.1847. Alus oli rakennetu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1845 ja oli vetoisuudeltaan 186 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 107, 618
Kristiinankapunkilainen priki Pohja (kapt. Ekman) haaksirikkoutui 9.12.1847 Englannin vesillä Yarmounthin edustalla (Scroby Sands) ollessaan matkalla Shieldsistä Marseilleen. Priki oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla samana vuonna kun onnettomuus jo tapahtui. Miehistö ja osa takilaa kyettiin saamaan turvaan. Prikin vetoisuus ilmoitettiin 137 lästiksi. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 107, 108, […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kuunarilaiva Nymph tuhoutui tulipalossa Liverpoolin tienoilla kesäkuussa 1847. Kuunari oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1846 ja oli vetoisuudeltaan 100 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 106-107, 616
Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkki Norden (kapt. Lückman) oli lähtenyt Lontooseen, jossa purkanut lastin, ja josta parkki oli viety painolastissa Shieldsiin lastattavaksi uudelleen kivihiilellä suunnaten Mustallemerelle. Tämän jälkeen kukaan ei kuullut mitään Nordenista ja sen 16-henkisestä miehistöstä. Alus upposi luotseineen jonnekin Pohjanmerellä. Norden oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1840 ja oli vetoisuudeltaan 225 lästiä. Purjeiden kaupunki. […]
Kristiinankaupunkilainen priki Neptunus (kapt. E.H. Widlund) lähti kesäälä 1846 toiselle matkalleen Englantiin, mutta haaksirikkoutui 12.11.1846 Cornwallin vesillä lähellä Penzancen kaupunkia. Miehistö saatiin pelastettua. Neptunus oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1830 ja oli vetoisuudeltaan 110 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 95-96, 616 Åbo Underrättelser 5.12.1846 no 95
Kristiinankaupunkilainen varustaja kapteeni Nordström antoi nimen vastavalmistuneelle kuunarilleen (14 lästiä) omien tyttärien kunniaksi. Kapteenilla oli suurta epäonnea uuden aluksensa kanssa koska kuunari ajoi karille Wismarin lähellä jo toisella matkallaan vuonna 1844. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 83, 618
Kristiinalaisen kapteeni Abraham Lagerstamin kaljaasi Lyra lähti 6.10.1843 kolmannelle Itämeren matkalleen. Sen palatessa kotisatamaansa kohden se rantautui Ruotsin rannikolla Hudisvallin lähistöllä 9.12.1843. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 82
Kristiinankaupunkilainen fregattilaiva Furst Menschikoff ajoi karille lokakuussa 1843 Gottlannin rannikolla. Fregatti oli rakennettu 1832 kotikaupunkinsa varvilla ja sen vetoisuus oli 251 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 82, 612 Wasa Tidning 28.10.1843 no 43 Helsingfors Morgonblad 13.11.1843 no 88