Haaksirikkoutui 1810. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 27, 266) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 33
Tekijä: Jukka Sulku
Novo Conto (1808) – ?
Laiva haaksirikkoutui Göteborgin saaristossa 9.1.1808. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 265) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 31
Diana (1806) – priki
10.10.1806 priki Diana (kapt. J. Junelius, 100 lästiä) joutui karille Oulun edustalla sen ollessa matkalla Oulusta Englantiin. Aluksen lastina oli tervaa ja puutavaraa. Aluksen omisti oululainen hra Candelberg. Onnettomuudesta pelastettua esineistöä huutokaupattiin myöhemmin. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 265 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 31 Lotskontoret Dykerihandlingar […]
Sara Beata (1801) – priki
103 lästiä. Kapteeni C.J. Uhlenius. Purjehti Oulusta Tukholmaan, mutta tuhoutui matkalla Öregrundin saaristossa. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 30, 264)
Finland (1867) – parkki
314 lästiä / rakennettu 1864 / mitat 137’ x 35’1 x 16’80/18’11” Hävisi 1867 viljalastissa matkalla Amerikasta Eurooppaan. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 33
Wäinö (1869) – parkki
324 lästiä / rakennettu 1865 / mitat 141’80 x 35’ x 16’80/18’10”. Parkki (kapt. Broberg) paloi Karibian merellä 11.11.1869. Alus oli viemässä kivihiililastia Pohjois-Amerikan Shieldsistä Egyptin Alexandriaan. 16 henkinen miehistö saatiin pelastettua ilmiliekeissä olleesta aluksesta. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 94 Åbo […]
Wäinämöinen (1835) – fregatti
123 lästiä / rakennettu 1830 (?). Haaksirikkoutui Gotlannissa Hoburgin niemessä 1835. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 94
Valo / Walo (1873) – parkki
365 lästiä / rakennettu 1869. Parkilla oli 15-16 hengen miehistö. Haaksirikkoutunut (kapt. Tavaststjerna) joulukuussa 1873 Belfastin luona ollessaan maissilastissa matkalla Baltimoresta Londonderryyn. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 89 Åbo Underrättelser 2.1.1874 no 1 Åbo Underrättelser 3.1.1874 no 2 Åbo Underrättelser 10.1.1874 no […]
Toivo (1845) – priki
90 lästiä / rakennettu 1836. Haaksirikkoutui Ahvenanmaan itäpuolella lokak. 1836. Kapteeni ja 8 miestä hukkui, 2 jätettiin lääkärinhoitoon Ahvenanmaalle. Tämän jälkeen alus talvehti Ahvenanmaalla 1836-37 ja asetettiin korjattuna uudelleen liikenteeseen. Haaksirikkoutui lopullisesti Hollannissa luultavasti vuonna 1845. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 86
Toivo (1825) – sluuppi
16 lästiä / rakennettu 1825 / mitat 49’70 x 16’30 x 5’50. Haaksirikkoutunut (kapt. J. Frieman) 1825 matkalla Tukholmaan Gävleborgin läänissä Eggegrundilla. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 85 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning […]
Toimi (1893 ) – kaljaasi
48 lästiä / rakennettu 1815 / mitat 62’50 x 22’75 x 10’/11’. Upotettu silta-arkuksi vuonna 1893. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 84
Tapio (1863) – parkki
Raahelainen parkkilaiva Tapio, kapteeni J.J. Rank, haaksirikkoutui myrskyssä lankku- ja tervalastissa matkalla Kristiinankaupungista Lontooseen 3-4.12.1863 saarelle lähellä Texeliä, Hollannin rannikolla. Miehistö pelastui. 289 lästiä / rakennettu 1857 / mitat 128’25 x 34’ x 17’/18’3”. Vakuutuskorvaus 32 978 mk. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, […]
Suomi (1852) – fregatti
229 lästiä / rakennettu 1836 / mitat 116’ x 32’50 x 16’/18’. Fregatti (kapt. Levón) haaksirikkoutui 9.10.1852 Terschellingin rannalle Hollannissa (vakuuttamaton). Raahelainen fregatti oli lähtenyt Falmouthista määränpäänä Hull, mutta Hollannin rannikolla alus joutui lumimyrskyyn ja joutui hiekkasärkälle. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. […]
24 lästiä / rakennettu 1856 / mitat 57’ x 19’ x 6’/6’25. Hukkunut miehistöineen 11.12.1852 (?). (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 80)
Salahmi III (1865) – kaljaasi
Kaljaasi Salahmi oli raahelaisen lesken omistuksessa kun se oli tulossa sekalastissa Lyypekistä ja joutui myrskyssä Ahvenanmerellä Svenska Högarin tienoilla vaikeuksiin.Salahmi seilasi Karin yli ja sai pohjaansa vuodon. Vaikeassa tilanteessa ei keretty reagoimaan riittävän nopeasti vaan laiva kaatui. Kapteesi oli yrittänyt mennä noutamaan kajuutasta laivan arvoesineitä kun hän hukkui sinne. Muu miehistö pelastui Svenska Högarnille. Sieltä […]
182 lästiä / rakennettu 1834 / mitat 108’ x 30’10 x 15’20/17’9. Haaksirikkoutunut 13.7.1847 Antwerpenissä (vakuuttamaton). Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 75 Merenkävijöitä ja kauppaporvareita, Martti Levón; WSOY:n kirjapaino Porvoo 1964, s. 178
Saama / Saana (1893) – priki
358 lästiä, 623 ro / rakennettu 1870, puupeite. Priki (kapt. J.F. Rosendahl) jätetty vesilastissa uppomiskunnossa matkalla Etelä-Amerikasta Englantiin Atlantin valtamerelle 16.11.1893. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 74 Åbo Tidning 20.12.1893 no 346
Phoenix ( 1846) – kuunari
55 lästiä / rakennettu 1840 / mitat 77’ x 20’50 x 9’40/8’9”. Haaksirikkoutui Vaasassa 1846 (vakuuttamaton). (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 70)
Patria (1848) – fregatti
271 lästiä / rakennettu 1840 / mitat 123’ x 33’ x 16’80/18’6”. Haaksirikkoutui ”Ranskan lahdessa” [Biskaja] 1848 (vakuuttamaton). Alus (kapt. Lindén) oli matkalla Odessasta Falmouthiin. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 69 Merenkävijöitä ja kauppaporvareita, Martti Levón; WSOY:n kirjapaino Porvoo 1964, s. 178 […]
Onni (1854) – kuunari
46 lästiä / rakennettu 1848 / mitat 72’ x 20’80 x 9’. Ohitti Doverin tammikuussa 1854 alussa suolalastissa matkalla Göteborgiin. Sen jälkeen ei saatu mitään tietoa yhtä vähän laivasta kuin sen miehistöstäkään. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 66
Niord / Nord (1869) – priki
2445 lästiä / rakennettu 1860 / mitat 121’ x 32’ x16’/18’3”. Priki (kapt. H.C. Appelgren) haaksirikkoutui Irlannin länsirannikolla 19.11.1869. Priki oli tuomassa puutavaralastia Halifaxista Glasgowiin. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 63 Åbo Underrättelser 4.12.1869 no 188
Maria (1825) – fregatti
116 lästiä / rakennettu 1808 / mitat 70’50 x 25’ x 12’50/14’4”. Haaksirikkoutui Itä-Englannin rannikolla 22.10.1825. Kaksi miestä hukkui. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 56
Kuppis (1847) – priki
Raahesta kotoisin ollut priki (kapt. Levon) haaksirikkoutunut 4.12.1847 Mustalla Merellä Bosphorin luona. Neljä miehistön jäsentä menehtyi. 157 lästiä / rakennettu 1846 / mitat 101’50 x 27’50 x 15’60/15’62. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 53 Merenkävijöitä ja kauppaporvareita, Martti Levón; WSOY:n kirjapaino Porvoo […]
Kalaja (1885) – parkki
373 lästiä / rakennettu 1874, yellow metal peita / mitat 156’4 x 36’4 x 19’5. Upposi yhteentörmäyksessä (kapt. A. Kaakinen) Deutsche Lyoydin höyrylaivan kanssa New Foundlandin matalikon korkeudella maaliskuussa 1885 matkalla Jamaicalta Havreen. Yksi miehistönjäsen menehtyi onnettomuudessa.. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. […]
John Lang (1877) – parkki
330 lästiä / rakennettu 1873. kup.pultit, yellow metal-peite. Haaksirikkoutunut Pohjois-Amerikan rannikolla marras- / joulukuussa 1877. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 50)
Jenny (1875) – parkki
252/242 lästiä / rakennettu 1857 / mitat 124’75 x 32’75 x 17’/18’3. Täyshaveri 21.12.1875 Worms Head, Englannin kanaali, korvaus 40 389 mk. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 47 II Sjöassuransföreningen i Finland Bolagstämmoprotokoll 1872-1881 Suomalainen Wirallinen Lehti 4.1.1876 no 1 Sanomia Turusta […]
Ilmari (1863) – priki
309 lästiä / rakennettu 1862 / mitat 135’ x 34’ x 17’/18’11”. Haaksirikkoutunut kesäkuussa 1863 Arkengelissa . Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 42 Raahelainen priki Ilmari, kapt. Kassen, haaksirikkoutui matkalla Onegaan 20.6.1863 karikolle Sosnowetzin luona. Miehistö pelastui. (09.07.1863 Åbo Underrättelser no 80) […]
Hebe (1870) – parkki
312 lästiä / rakennettu 1866 / mitat 136’80 x 35’ x17’30/18’11”. Haaksirikkoutunut (kapt. Lönnroth) 31.3.1870 Asli’ssa Mustalla merellä. Kuusi (?) miestä hukkunut. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 37 Åbo Underrättelser 12.4.1870 no 57 Helsingfors Dagblad 27.4.1870 no 95
192 lästiä / rakennettu 1837 / mitat 107’ x 30’60 x 15’20/16’6”. Haaksirikkoutui Norjassa 20.1.1840. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 35 Raahelainen alus Fredrik, kapt. Sovelius, suolalastissa matkalla Lissabonista Stavangeriin rantautui 20.1.1840 vastaisena yönä Lister vid Wherelle. Miehistö pelastettu, alus hylky. (19.02.1840 […]
Concordia (1833) – kaljaasi
56 lästinen kaljaasi, rakennettu 1813. Mitat 72’5 x 20’8 x 10’5/11’3”. Haaksirikkoutui Pyhäjoen ulkopuolella Yppärin edustalla 30.7.1833. Aluksen omisti raahelainen kauppahuone Frieman. Kapteenina toimi J.N. Frieman, aluksella oli neljän hengen miehistö. Kohtalokkaalle matkaalle oli lähdetty Kööpenhaminasta ja matka oli jo alusta lähtien täynnä vastoinkäymisiä. Yppärin edustalla alus joutui lopulta karille, josta sitä ei enää pystytty […]
Ceres (1820) – kaljaasi
45 lästinen kaljaasi, rakennettu 1857 (1817?). Mitat 64’70 x 20’70 x 9’25/9’6”. Haaksirikkoutunut Holmön luona 1820. Aluksen omisti Matts Junell. Hylkytavarahuutokauppa pidettiin 16.10.1820 Umeåssa. Tuolloin kaupattiin aluksen riki sekä terva- ja potaskalasti. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 28 Vrak och Sjöolyckor vid […]
Bacchus (1888) – parkki
425 lästiä, 752 rek.to / rakennettu 1875 / mitat 180’4 x x35’9 x 20’9. Haaksirikkoutui (kapt. F. Björkqwist) kotimatkalla 19.4.1888 Jyllannin rannikolla Ringköpingin kohdalla ja jäi hylyksi. Miehistö pelastui. III Sjöassuransföreningen i Finland Bolagstämmoprotokoll 1882-1898 Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 22 22.05.1888 […]
Aurora (1819-) – priki
71 lästiä / rakennettu 1819 / mitat 73’70 x 22’60 x 50’/12’6. Hylkynä kaupungin satamassa. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 22)
Arion ( 1880) – parkki
236 lästiä, 491 rek.to / rakennettu 1864 / mitat 129’ x 32,4’ x 15,5’/17,8” Ajautui 15.7.1880 Little Riverin (Maine) rannikolle, jätetty hylyksi. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 20) Pietarsaarelainen purjelaiva Arion, kapt. A.E.Nyman, ajoi karille puutavaralastissa matkalla S:t Johnista Hulliin 10.7.1880 Little […]
Apperance (1816) – fregatti
110 / 115 lästiä / rakennettu 1806 / mitat 87’ x 26’ x12,50’ Haaksirikkoutunut Kattegatissa syyskuussa 1816. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 18)
60 rek.tn / rakennettu 1826 Haaksirikkoutui 1.11.1830 Hangon majakan ja Pakrin (Dagerort) välillä. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 18)
Aline (1842) – kuunari
48/52 lästiä / rakennettu 1852 / mitat 72’25 x 31’20 x 8,5’ Haaksirikkoutunut Valassaaren vesillä 3.10.1842. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 15)
Alexander (1832) – priki
107 lästiä /rakennettu 1828 Haaksirikkoutunut Suursaaren luona 19.9.1832. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 13)
Achilles (1819) – kuunari
22 lästiä / Rakennettu 1814 / Mitat 57’2 x 15’6 x 8’ Haaksirikkoutunut Öregrundin luona 1819. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 8)
Hernodia (1915) – höyrylaiva
Vuosi 1915. Venäläisen miinanlaskija Ilmen Pohjanlahden suojaksi laskemiin miinoihin tuhoutui Lågskärin luona kaksi ruotsalaista ja yksi tanskalainen höyrylaiva. Helge Heikkinen, Tuntematon merimies Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 27, 185 Wiborg Nyheter 26.5.1915 no 117 Västra Finland 27.5.1915 no 58 Wiipuri 29.5.1915 no 120 Västra Finland 3.6.1915 no 61 Västra Finland 29.6.1915 […]
Centric (1915) – höyrylaiva
Hälsingborgilainen Rederi AB Kärnan omistama vuonna 1903 rakennettu höyrylaiva Centric, ex Ellaston, kapt. K.G.Andersson, ajoi miinaan hiililastissa matkalla Gefleen 26.4.1915 Flötjanin majakan länsipuolella ja upposi. Venäläisen miinanlaskija Ilmen Pohjanlahden suojaksi laskemiin miinoihin tuhoutui Lågskärin luona kaksi ruotsalaista ja yksi tanskalainen höyrylaiva. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm Helge Heikkinen ; Tuntematon merimies Itämeri […]
T 297 Virsaitis (1941) – vartiolaiva
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
L-2 (1941) – sukellusvene
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
MO 301 (1941) – vartiovene
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Surovyi (1941) – hävittäjä
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Smetlivy (1941) – hävittäjä
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Gordyij (1941) – hävittäjä
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]