Haverit.netVasta toisella merimatkallaan ollut kuunari Venus tuhoutui 15.9.1851 Merenkurkussa lähellä Holmötä. Miehistö pelastautui, samoin osa takilasta, mutta alus oli menetetty. Finlands Allmänna Tidning 16.10.1851 no 240 (Venus (Åbo, 15. Oktober. (Fortuna och Venus förolyckats) – 1851 21.X fat n:o 244) (Åland, 11. Okt. (Väderleken, skonerten Venus förolyckats) – 1851 16.X fat n:o 240) Vrak och […]
Kristiinalainen pieni sluuppi Wenus haaksirikkoutui Siipyyn edustalla lokakuussa 1832. Alus oli paluumatkalla Lyypekistä kapteeni C.F. Hackmanin komennossa. Koko miehistö pelastui haaksirikosta. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s 52-53
Raahessa vuonna 1819 rakennettu priki Wenus (kapt. Matts Ekman) oli vetoisuudeltaan 62 lästinen. Priki tuhoutui Ahvenanraumassa 30.9.1849 (mot grynnorna söder om Stengrunden). Haaksirikosta pelastettua laivairtaimistoa huutokaupattiin 28.11.1849 Eckerön meritullikamarilla. Priki oli rakennettu vuonna 1819 Raahessa ja oli vetoisuudeltaan 62 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 113, 619 […]
Kuunari Venera kohtasi loppunsa Lågskärissä 2.11.1945. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri)
Höyrylaiva rakennettiin S.H.O:lle Dundeessa Gourley Brothers & Co:n telakalla teräksestä. Varustamo otti sen vastaan 25.2. 1898 ja maksoi siitä 668 000 markkaa. Laivan päämitat olivat: pituus 60,96 m, leveys 9,54 m ja syvyys 4,15 m sekä vetoisuus 1 042,53 brt. Konevoima1 260 ind.hv. Runko oli jäävahvistettu ja lisäksi alus oli varustettu purjeilla. Matkustajamäärä: I luokka […]
Jahti Wellamo, joka oli Förbystä ottanut kalkkikivi lastin Loviisaan vietäväksi, joutui onnettomuuteen viime perjantaina(15/10) vallinneessa kovassa myrskyssä Porkkalan ulkopuolella. Alus upposi varttitunnissa. Miehistö, noin 2 tai 3 miestä, pelastui. Wellamo oli vanhempi alus. (1909 18.X åu). Västra Finland 19.10.1909 no 121
Raumalla kotipaikkaansa pitävä parkki Wellamo (kapt. Wahlgren) oli viemässä puutavaralastia Sundsvallista Britteinsaarille kun se haaksirikkoutui Ystadin lähistöllä 11.12.1866. Miehistö pelastui. Folwännen 6.12.1866 no 49 (Sjöolycka. Barkskeppet Wellamo hemma I Raumo – 1866 30.XI hfbl n:o 280). Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 187, 192
Höyrylaiva Wehma kävi kivellä Waarniemen luona, josta se saatiin myöhemmin irrotettua. [Vaarniniemi: Kaarina / Kustavi / Taivassalo] Helsingfors Dagbladet 12.7.1867 no 159 (Ångb. Wehma stött på grund – 1867 9.VII åu n:o 80)
Matkallaan Pieterista höyrylaiva Vega sai vaurioita pohjakosketuksesta, jotka se joutui korjauttamaan Turussa. Oulun Lehti 28.6.1882 no 26 (Ångf. Vega har utanför Wasa stött på grund – 1882 19.VI hd n:o 163) (Om ångf. Vegas grundstötning – 1882 20.VI n:o 164) (Höyrylaiva Wega ajoi karille lähellä Raippaluotoa – 1882 o.l n:o 22) (Fyrskeppet Storkallagrunds och ångf. […]
Vanadis oli 1875 Stavangerissa rakennettu 356,90 rt kuunari. Alus ostettiin Raumalle 1913. Vanadis joutui varsin aikaansaavan saksalaisen sukellusveneen uhriksi muutaman vuoden päästä maailmansodan puhjettua. U-22 teki tuhojaan viikon ajan Selkämerellä. Se upotti aluksi Vanadiksen 2.11.1916, seuraavana päivänä ruotsalaisen rahtilaiva Fransin, Ägirin ja Jönköpingin sekä valtasi vielä samoin ruotsalaisen höyrylaiva Runhildin. Viiden päivän päästä oli vielä […]
Suomalainen kuunari Usko (kapt. Enlund) saapui 26.11.1867 vuotavana Kalmariin. Finlands Allmänna Tidning 9.12.1867 no 287 (Sjöolyckor drabbat skonerten Stora Finland kapt. Andersson. Skonerten Koetus, kapten Lindström. Fartyget Carl Johan. Skonerten Victoria fr. Åland. Barkskeppet Ocean fr. Brahestad. Usko, kapt. Enlund – 1867 11.XII folkvännen n:o 50) (Sjöolyckor: Fartyget Usko, kapt. Enlund, briggen Suometar, kapt. Fagerström; […]
Urpo oli rakennettu 1908, joka oli vetoisuudeltaan 111 gtr. Sen omisti P. Suomalainen Viipurista. Lokakuun 24. päivä 1916 se oli tulossa Tukholmasta Raumalle rauta- ja kappaletavaralastissa kun se joutui saksalaisen sukellusvene UB-30:n upottamaksi Rauman edustalla. Samainen sukellusvene upotti samana päivänä kaksi muutakin suomalaisalusta nimittäin purjelaiva Elinin ja Jenny Lindin. Höyrylaivan (111 brt) upotti saksalainen sukellusvene […]
Haaksirikko. Kauppaneuwos A. Ahlströmin omistama, wiime wuonna rakennettu kaljaasi ”Urho”, katteini I. Nordblom’in johdattamana, sattui täman kuun 5 p:nä haaksirikkoon Enstärin majakan luona Uudenkaupungin ulkopuolella. Syynä haaksirikkoon oli erittäin wäkewä myrsky. jonka takia alus joutui ajolle ja olisi ollut ihan hulassa, jos ei katteinin neuwokkuubesta olisi mastoja katkaistu. Myöskin vaikutti aluksen pysymiseen sywässä wedessä siinä […]
Norjalainen parkkilaiva Urda (372, kapt. H. Svensen) haaksirikkoutui puutavaralastissa matkalla etelään 25.10.1899 myrskyssä Ängskärissä, Signilskärsfjärdenin pohjoispuolella. Miehistö pelastui. Hylky hävisi rannasta seuraavan vuoden syysmyrskyssä. Ennen uppoamistaan osa lastista saatiin turvaan. Andersson Jan, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015 s. 111 Erkki Metsävuori, Rauhan meri SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; Marcus […]
Priki Urania oli 89 lästinen vuonna 1848 rakennettu alus, jonka omisti Arendalilainen Th. Omholt. Alus lähti 21.9 1876 Piteåsta kapteeni Simon Simonssoanin komennossa lankku ja piirulastissa kohti Koldingea. Priki ajoi seuraavana yönä karille lähellä Fjädereggiä ja menetti peräsimensä sekä täyttyi vedellä. Alus irtosi kuitenkin karilta ja ajelehti kohti Suomen rannikkoa. Se rantautui Björkön lähellä 22.9, […]
Kuunari Uno (kapt. J. Barkman) oli tulossa ruisjauholastissa Pietarista kotikaupunkiinsa Ouluun kun se joutui tulemaan hätäsatamaan Kappelshamniin kallistuman saaneena. Åbo Underrättelser 4.8.1866 no 90 Wiborgs Tidning 8.8.1866 no 61 Åbo Underrättelser 15.11.1866 no 134 (Sjöolycka, skonerten Uno kapten Barkman – 1866 3.VIII ht n:o 178)
Kuunari. Kantokyky 33 lästiä. Rakennettu Oulussa 1864. P.60j.2t. L.18j.2t. Laivaväkeä: Kapteeni F.A.Saren 1864, 1866-67, Perämies M.Alex. Tornberg 1864. Kapteeni J.R.Barckman 1865. Kapteeni G.Z. Sandman 1867. Matkoja: Uno teki kesäisin matkoja Lyypekkiin ja eräisiin muihin Itämeren satamiin. Travemündestä Uno lähti 7.11.1867 kotimatkalle viljalastissa kapteeni Sarenin ollessa päällikkönä, mutta tuhoutui matkalla miehistöineen. Onnettomuudesta ei saatu minkäänlaisia yksityiskohtaisia […]
Höyrylaiva Unionen lähti 27.9.1851 Pietarista kohti Tallinnaa kun se joutui kuunari Spionin (kapt. Nyholm), joka samaten oli matkalla Tallinnaan, päälleajamaksi. Unionen joutui korjauttamaan saamansa vauriot Helsingissä. Finlands Allmänna Tidning 6.10.1851 no 231 (Ångf. Unionen påsegladt – 1851 4.X ht n:o 79)
Porvoolaisen W. Åbergin omistama kuunari Union, kapt. E.J. Brunström, rantautui ja tuhoutui 8.12.1862 lähellä Fahluddenia Gotlannissa. Alus oli kotimatkalla Lybeckistä ruis- ja kappaletavaralastissa. I Sjöassuransföreningen i Finland Bolagstämmoprotokoll 1859-1871 s.143, 198 Åbo Underrättelser 27.12.1862 no 149 Sanomia Turusta 2.1.1863 no 1 (25.02.1864 Åbo Underrättelser no 24) (Alus Union Tammisaaresta, haaksirikkoon – 1863 2.I gt n:o […]
Kesäkuun 4. päivä 1950 hinattiin ulapalle Rauman edustalle juhlaliputettu kuunarilaiva Uljas – viimeinen kotimainen raakatakiloitu alus. Se oli kotisatamassaan rakennettu 1891 John Nurmisen varustamolle, jonka lipun alla se purjehti lähes 60 vuotta. Nyt laiva sai uljaan lopun, kun se polttohautauksen jälkeen vaipui syvyyteen liehuvin lipuin ja punakeltaisten liekkien hulmahdellessa ylös takilaan. Lukuisa saattajien joukko oli […]
Norjalainen 1907 rakennettu höyrylaiva lähti Mäntyluodosta vaneri ja laatikkolautalastissa Kotkaan täydentämään lastiaan kun se syyskuussa 1924 Suomenlahdella ohitettuaan Kallbådan majakkalaivan törmäsi ajomiinaan ja upposi kymmenessä minuutissa. Koko 18 hengen miehistö pelastui veneisiin ja Pellingin salmessa he pääsivät kohdalle osuneen matkustajalaivan kyytiin. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri) Etelä-Suomi 25.9.1924 no 109 Uusimaa 24.9.1924 no 109
New Yorkistä sähkötettiin, että suomalainen laiva Uleåborg (kapt. Boman) oli saapunut sinne vaurioituneena. Finlands Allmänna Tidning 23.4.1868 no 93 (Skeppet Uleåborg och Maria kaptener Boman, förlust – 1868 15.IV hd n:o 86)
Uleåborg oli rakennettu 1876 Tukholmassa Bergsunds Mekaniska Verkstadin telakalla. Päämitat olivat: pituus 52,34 m, leveys 7,60 m ja syvyys 4,04 m. Vetoisuus 547,91 brt, kone 680 ind.hv, nopeus 13 solmua. Varustamo S.H.O., Helsinki. Päällikkö Arvid Olof Stenbock. Laiva oli alkuaan rakennettu Uleåborgs Ångf. A.B:lle, mutta siirtyi helsinkiläisille 1892. Se liikennöi linjalla Tukholma-Suomi-Pietari, kunnes elokuussa 1914 […]
Kuunari Ukko (kapt. Eklund) selvisi 10.12.1870 vuotavana hinattuna turvaan Rönneen [Rønne, Tanska]. Uusi Suometar 9.1.1871 no 4 Folkwännen 18.1.1871 no 3 (Skonerten Ukko barrad – 1871 8.II folkv. N:o 6) (Barradt fartyg: Ukko från Björneborg – 1871 28.I åu n:o 16).
(Haveri, skonaren Ukko – 1869 13.XI b:borg n:o 46) (Sjöolycka. Skonerten Ukko fr. Björneborg – 1869 16.XI hd n:o 266)
(Ångfartygen Törnudd o Ystävä I kollision – 1875 17.VIII vbg.t n:o 95).
Parkkilaiva Tähdellä on suoritettu katsastus viime sunnuntaina sen Itämerelle kokeman viime viikkoisen haverin johdosta. Katsastuksessa kävi ilmi, että keulakuva, jotkut nostoparrut, laudoitus sekä eräät purjeet ovat vaurioituneet ja arvioidaan tämän kaiken arvoksi noin 3.860 markkaan. Laiva, joka korjataan täällä, arvioidaan viikon päästä voivan jatkaa matkaansa määränpäähänsä Kristiinankaupunkiin. Lasti on suolaa ja on vahingoittumaton (1890 16.X […]
Suomalainen kuunari Tähti, kotoisin Uudestakaupungista ja painolastissa matkalla Kööpenhaminasta kotia, on 22 p wiime lokakuutajoutunut karille ¼ peninkulman päässä pohjoiseen Dragöristä. Laiwa oli ensin Jalsterbon luona menettänet ankkurin ja saatuansa luotsin palannut Dragöriin sekä laskenut ankkurin. Laiwa hajotti wielä kuitenkin toisen ankkurin ja kataisi sitten isomaston. Luotsiwenhe sekä muutamia muita wenheitä Dragöristä lähti raiwoawasta myrskystä […]
Laiva Tähti (kapt.Cajander), kotoisin Raahen kaupungista, kuljetti hiiltä Grimsbystä Alicanteen, ajoi 19.3.1866 yhteen höyrylaivan kanssa ja upposi niille sijoilleen lähellä Pallingia (Pelliki?). MUkana olleet kapteeni, luotsi ja kahdeksan laivamisetä hukkuivat samaten, ainoastaan neljän onnistui pelastautua. Suometar 5.4.1866 no 28 (Hukkunut laiva. Tähti Raahesta – 1866 6.IV st n:o 14)
Kuunari. Kantavuus 70 lästiä. Rakennettu 1849… Matkoja: Oulusta Tähti lähti 1849 ensimmäiselle matkalleen ja tuhoutui P.H. Petterssenin päällikkönä ollessa 5.12.1849 matkalla Göteborgista Ouluun. Onnettomuuspaikaksi mainittan Ahres (?). Åbo Underrättelser 2.1.1850 no 1 Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875 s. 34, 90 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 90
(Selitys. Miksi parkkilaiva Turku on joutunut karille – 1869 11.VI us n:o 46)
Grefve Berg valmistui vuonna 1858 ja se asetettiin reitille Pietari-Tallinna-Riika. Vuodesta 1860 laiva liikennöi linjalla Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari. Grefve Berg myytiin Turkuun vuonna 1875. Se liikennöi Trafik-nimisenä potkurilaivana vuoteen 1880, jolloin se haaksirikkoutui jääden hylyksi (Laiva saapui Helsinkiin, s.22). Kalliilla hinnalla uudistettu Trafikin Lyypekin matkat päättyivät kolmen kulkuvuoden jälkeen haaksirikkoon. Ollessaan 1880 Turusta matkalla Reposaareen, se ajoi […]
(Skonerten Trafik sjunkit I Hfors – 1880 11.X h:fors n:o 235) (Skonerten Trafik I Åbo sjunkit – 1880 9.X åu n:o 275)
Sukeltajat työskentelivät Höglandin luona uponneen rautaisen höyrylaiva Trafikin parissa irroittaen siitä arvokkaita metallisia osia. Östra Nyland 28.6.1882 no 49 (Den utanför Lypertö sjunkna ångaren Trafik upptages – 1882 h:fors n:o 140)
(Höyrylaiva Trafik joutunut karille Uuskaupungin lähellä – 1879 2.VIII st n:o 61) (Ångaren Trafif grundstött å Lökö närä Nystad – 1879 1.VII åu n:o 205)
Laiva Totuus (kapt. Henell) oli lähtenyt lautalastissa Viipurista oli törmännyt karille Tallin puolella lahtea. Lastin arveltiin saatavan pelastettua. Laivan haaksirikosta Tallinnan lähistöllä maksettiin 7.489 ruplan vakuutuskorvaukset. Sanomia Turusta 13.12.1861 no 50 Åbo Underrättelser 3.3.1863 no 25 (Onnettomuus merellä: Laiva Ariel Raahesta. Alus Sankari ja Totuus. Laivat: Seura, Finland ja Norma – 1861 13.XII st n:o […]
Vuonna 1875 Taivassalossa rakennettu 219 nrt:n (118 lästiä) kuunari. Vuonna 1881 alus ostettiin Uuteenkaupunkiin, josta kahden vuoden päästä se haaksirikkoutuu Kattegatissa Göteborgin edustalla. Åbo Underrättelser 25.10.1883 no 290 Aura 30.10.1883 no 127 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/toivotar.htm Riksantikvariämbetet Fornsök (Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 262) (Skonerten Toivotar från Nystad lidit skeppbrott vid […]
Kapteeni Withfootin komentama uuskaupunkilainen laiva Toivo on haaksirikkoutunut syysmyrskyssä lokakuussa 1883 Björkössä. Laiva on hakkaantunut rikki, mutta miehistä pelastui. Rakennettu Velkualla vuonna 1863, vetoisuus 162 lästiä. Alus upposi vuonna 1883. (Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 470) Åbo Tidning 23.10.1883 no 288 Nya Pressen 15.10.1883 no 281 Sanomia Turusta 13.10.1883 […]
Englantilaista kivihiiltä tuomassa ollut kuunari Toivo (kapt. J. Ryysy) haaksirikkoutui elokuussa 1882 Hailuodon luona, Stora ja Lilla Fiskaren välissä. Myöhemmin järjestetyssä huutokaupassa myytiin mm aluksen riki. Östra Finland 4.8.1882 no 89 Östra Finland 23.8.1882 no 97 (Skonerten Toivo, hemma Wiborg, har strandat – 1882 9.VIII hd n:o 213) (Toivo kuunari joutui haaksirikkoon Hailuodon luona – […]
Kronstadtista sähkötettiin, että priki Toivo ja höyrylaiva Embra (Embla?) olivat törmänneet. Helsingfors Dagbladet 17.8.1874 no 222 Morgonbladet 22.8.1874 no 193 (Sammanstötning: briggen Toivo och sv. Ångf. Emla – 1874 22.VIII hd n:o 227)
Miehistön hylkäämä suomalaisalus ajautui rantaan Tanskan Hirtshalsissa. Helsingfors Dagbladet 9.10.1873 no 275 (Sjöolycka. Skonertebriggen Toivo – 1873 6.X hd n:o 272)
Kuunari Toivo (kapt. M. Pöntynen) oli tuomassa Hullista lastattua kivihiililastia Viipuriin kun se joutui myrskyyn Hangon eteläpuolella. Alus kärsi rikivaurioita ja joutui menemään hätäsatamaan Tvärminnessä. Östra Finland 24.7.1882 no 84 (Skonerten Toivo hemma I Fredrikshamn, råkat ut för storm nära Hangö – 1882 mbl n:o 168)
Kuunari Toiwo oli kapteeni Torkellin komennossa matkalla Torniosta Lyypekkiin kun se kärsi haaksirikon Paldinskin edustalla 24.12.1877. Laivaväki saatiin turvaan. Suomalainen Wirallinen Lehti 3.1.1878 no 1 (Strandat: skonerten Toivo d.23 okt. – 1871 29.XI hd n:o 325) (Skonerten Toivo från Fredrikshamn strandat – 1877 18.XI hfbl n:o 270) (Skuunarilaiva Toivo joutunut karille Ahvenanmaan eteläsuulla – 1877 […]
Kuunari Toiwo (kapt. Jouhikainen) oli matkalla Pietarista Tornioon lastinaan mm jauhoja ja tupakkaa kun se joutui myrskyyn ja sai vaarallisen vuodon. Alus pääsi Umeåån korjattavaksi. Helsingfors Dagbladet 7.11.1870 no 258 (Sjöolycka, skonerten Toiwo kapten M.Jouhikainen – 1870 8.XI hfbl n:o 259) (Sjöolycka. Skonerten Toivo kapten Jouhikainen – 1870 7.XI hd n:o 258)
Helsingistä kotoisin ollut laiva Toivo (kapt. Åström), matkalla Cadiziin, joutui ankkurissa ollessaan toisen aluksen päälle ajamaksi ja kärsi siinä yhteydessä vahinkoja. Huvudstadsbladet 10.7.1868 no 157 (Sjöskada: Skeppet Toivo, kapt. Åström fr. Helsingfors – 1868 15.VII folkvännen n:o 29)
Kuunari. Kantokyky 47 lästiä. Rakennettu 1833 joko Oulussa tai Kuivaniemessä ja korjattu 1843 Oulussa. 6-miehinen miehistö. Kotipaikkana lienee ajoittain ollut Kemin pitäjä… Matkoja: Toivo tekee vuosittain kesämatkoja etupäässä Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Lyypekkiin ja Pietariin. Talvisin alus on riisuttuna. Naumanin päällikkönä ollessa Toivo lähti Oulusta 12/9 1853 etelään päin. Tällä matkalla laiva hävisi miehistöineen jäljettömiin. Siinä oli […]
Kuunari. Kantavuus 42 lästiä. Rakennettu Iissä 1855. Alus oli aluksi rikattu jahdiksi, mutta takiloitiin 1856 kuunariksi. P. 70j.8t. L.20j.6t….Matkoja: Sotakesänä 1855 Toinen purjehti Oulun ja Haaparannan välillä, mutta seuravana vuonna ulotettiin matkat Kööpenhaminaan ja Königsbergiin. Kotimatkalla ollessaan Toinen tuhoutui Ahvenanmaan merellä 18.11.1856 Finlands Allmänna Tidning 24.2.1857 no 45 Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. s. […]
Priki. Vetomäärä 80 lästiä. Rakennettu joko Oulussa tai Iissä 1831. Miehistöön kuului tavallisesti 8 miestä…Matkoja: Toimi tekee 1831-37 matkoja Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Malmöhön, Tallinnaan y.m. kaupunkeihin. Syksyllä 1837 Junnelius oli kotimatkalla Kööpenhaminasta, mutta matka päättyi Siikajoen Tauvon edustalla, jossa Toimi syyskuun loppupuolella ajoi karille ja tuhoutui. Miehistö pelastui. Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875 s. 34, […]
Haaksirikko. Muutama päivä sitten kerrottiin, että tuntematon parkkilaiva on rantautunut lähellä Isokarin majakkaa. Aluksen miehistö on sittemmin saapunut Uuteenkaupunkiin ja U. San. jatkaa seuraavasti: Alus on parkki ”Thrine”, kapteeni Strömberg, kotoisin Väddöstä Ruotsista, matkalla Örnsköldsvikistä Bristoliin puutavaralastissa. 3 päivän vastaisena yönä aluksen yllätti luoteismyrsky, joka alkoi ajaa sitä kohti Suomen rannikkoa sillä seurauksella, että se […]
Ruotsalaispriki Thor (kapt. B. Söderbom) ajoi karille Skarvenin luodolla myöhään syksyllä, 15.11.1879 vastaisena yönä. Thor oli matkalla Umeåsta Ranskaan lankkulastissa. Luoto sijaitsee Märketin ja Finbon välissä. Turma oli niin paha, että kaksi miehistön jäsentä menehtyi muiden selvitessä hengissä Skarvenille. Alus jouduttiin jättämään hylyksi. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 107 Andersson Jan, […]