Haverit.netHolmstadista kotoisin ollut priki Marian haaksirikossa 2.11.1910 Högbondenin majakkalaivan lähellä hukkui yksi ihminen. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 [Haveripaikkaa hakiessa: Högbonden-saari on Härnösandista noin 30 km koilliseen Höga Kustenilla. Paikka 62.865 18.475. Majakkalaiva ollut lähistöllä? Risto Sajaniemi]
Bardowies-niminen purjelaiva ajoi karille 14.10.1911 Orskävin majatalon kohdalla Turmassa kahdeksan ihmistä sai surmansa. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Merionnettomuudet Ruotsin rannikolla vuonna 1910 [Haveripaikkaa hakiessa: Örskärin majakka, jota tarkoitettaneen, on Selkämeren eteläosassa Gräsön saaren pohjoispäässä. Paikka 60.527 18.369. Risto Sajaniemi]
Tukholmalainen proomu kärsi haaksirikon Finngrundetin lähellä 11.10.1910. Turmassa hukkui kaksi henkilöä. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Merionnettomuudet Ruotsin rannikolla vuonna 1910 [Haveripaikkaa hakiessa: Finngrundet on majakka Selkämerellä Ruotsin puolella. Paikka 60.984 18.606. Risto Sajaniemi]
Suomalainen kaljaasi Delfin joutui haveriin 20.7.1910 Höggrundetin ja Wässarön välillä keskellä kulkuväylää. Yksi henkilö hukkui. Onnettomuuspaikaksi ilmoitetaan 60 14 5 / 18 41 15. Hylyn pitäisi olla mastot pystyssä n 30 metrin syvyydessä. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Riksantikvariämbetet Fornsök Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, […]
Tanskalainen kuunari kärsi tuntuvia vaurioita avoimella merellä 2.10.1910 Norström-nimisen karin läheisyydessä, jolloin kaksi ihmistä menetti henkensä. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 [Haveripaikkaa hakiessa: Norström ei heti osunut silmään mistään. Risto Sajaniemi]
Raumalta kotoisin ollut parkkilaivan (365 rekisteritonnia) lähti 5.9.1911 Uuraasta parrulastissa Saksaa kohden kun sen yllätti ankara luoteismyrsky Itämerellä lähellä Dagerötä, kapteenina oli D. Ringbom. Märssypurjeita oltiin juuri korjaamassa kun laivan pohjasta kuului ankara rysäys. Laiva alkoi kallistua, jolloin miehistö komennettiin pumppuihin, koska todettiin laivan saaneen suuren vuodon. Pumppaaminen osoittautui pian turhaksi ja laiva vajosi pohjaan […]
Rauha (signaalitunnus QTHS) oli rakennettu 1873 Virolahdella. Sen vetoisuus oli 183,03 rt ja pituus 29,75 m. Haaksirikko Tanskan rannikolla 1891. Tenho Hella, Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä, Newprint 2001, s. 558 Uuskaupunkilainen kuunari Rauha oli lähtenyt Kööpenhaminasta myöhäissyksyllä 1891 kun se ajoi puoli peninkulmaa Dragörin majakasta pohjoiseen karille. Höyrylaivan avulla on yritetty haaksirikoista turhaan irrottaa kiveltä. Turun Lehti […]
Viipurilainen laiva (kapt. Antti Pönni) haaksirikkoutui puutavaralastissa Viroon Loksan rannalle. Miehistö pelastui turmasta. Loksa on Viron Harjumaalla. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen alus (kapt Gustav Bredenberg) lähti painolastissa Tallinnasta Suomeen 12.9.1865. Muutaman tunnin purjehdittuaan päädyttiin karille, josta osa takilasta ja purjeista voitiin pelastaa, mutta itse alus jouduttiin jättämään hylyksi. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen kuunari Toivo oli matkalla Pietarista Merikarviaan lastinaan ruis- ja vehnäjauhoja, kynttilöitä, puusepänliimaa, rouheita ja mannasuurimoita. Se lähti matkaan 5.11.1865. Jo alkumatkasta meri oli myrskyisä ja aallot korkeita. Koska epäiltiin kelin vielä nousevan päätettiin hakea turvasatama ensimmäisestä mahdollisesta satamasta. Tällaiseksi valittiin Erun lahti, jossa syvyys oli kuusi syltä. Voimakas pohjoinen myrskytuuli jatkui vielä seuraavinakin päivinä […]
Suomalainen kuunari Suosio (kapt E.Holstius) purjehti Englannin Portsmountista Riikaan myöhään syksyllä 1882. Saarenmaan kohdalla alus ajoi 25.10.1882 karille saaden siinä vakavia vaurioita. Alus tuomittiin tarkastuksessa hylyksi. Onnettomuuspaikka on Saarenmaan Säären niemimaan kärjessä, Karusteen kylän edustalla. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen kuunari Selma (kapt G.W. Hamberg) oli painolastissa Suomenlahdella kun se joutui myrskyn silmään lähellä Osmussaarta. Ankkurit laskettiin, mutta ne eivät pitäneet ja kuunari upposi lähelle Riguldia, Spithamin kylän liepeille. Kuusihenkinen miehistö pelastui. Selma oli rakennettu Raaseporin Öbyssä vuonna 1872 ja oli vetoisuudeltaan 119 tonnia. Aluksessa oli kuusihenkinen miehistö ja se kuului Tenholan laivarekisteriin upotessaan. […]
Suomalainen (kapt. Friedrich Montin) kuunari oli matkalla Bergenistä Helsinkiin lastinaan kuivattua turskaa ja silliä. Elokuussa 1845 Itämeren suulla vallitsi voimakas myrsky ja sumu. Saarenmaan ja Hiidenmaan välissä alus saa pohjakosketuksen ja alkaa vuotaa. Tarkastuksessa sen kunto havaittiin niin huonoksi, että korjaaminen todettiin epärealistiseksi. Alus vietiin turvasatamaan, mutta täällä sen ankkurit myrskyssä pettivät. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen parkki Koivisto oli painolastissa kapteeni Simon Hämäläisen komennossa matkalla Lyypekistä Viipurin. Alus oli saavuttanut Suomenlahden suun kun voimakas luoteismyrsky rikkoi purjeet ja ohjauskyvytön alus ajautui Riguldin rannalle Läänemaassa. Miehistö pelastui sekä takila pelastettua. Uusi Suometar 17.12.1873 no 148 Suomalainen Wirallinen Lehti 18.12.1873 no 150 Hufvudstadsblad 18.12.1873 no 294 Viron hylkyrekisteri
Fennia oli suomalainen 366 rt:n höyrylaiva, pituus 50,2 metriä. Alus ajoi tuntemattomalle matalalle 29.12.1888 Viron Suurrupin lähellä, jolta pääsi kuitenkin irti mutta ajautui tuuliajolla lounaaseen. Aluksen saamat vauriot olivat sen verran vakavat, että höyrylaiva upposi. Paikalle tuli pelastusaluksia, jotka palasivat miehistön kanssa Tallinnaan. Hylky makaa paikassa 59:27.006 N 24:10.980 E tasaisella merenpohjalla kaivautuneena jonkin verran […]
Painolastissa ollut suomalaisalus oli paluumatkalla Lyypekistä Helsinkiin kun se joutui Suomenlahdella pohjoismyrskyyn. Alus haaksirikkoutui 17.10.1829 ja kapteeni kahden miehistön jäsenen kanssa pelastautui Vaindloon saarelle, jossa he joutuivat odottamaan pelastusta kolme viikkoa. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen alus oli matkalla Espanjasta Cadizista Loviisaan kun se haaksirikkoutui 17.10.1898 Suur-Pakrista länteen. Anna oli rakennettu Kemiön saarella vuonna 1874. Sjöfart och Skeppsbyggeri i Kimito, Wästanfjärd, Dragsfjärd och Hitis under hundra år. Sammanställd och utgiven av Waldemar Söderlund Viron hylkyrekisteri Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?291892
Suomalainen Amphion haaksirikkoutui Saarenmaan edustalle 4.10.1829. Kippari Eric Söderholmin ohjastama alus oli matkalla Ahvenanmaalta Tukholmaan. Viron hylkyrekisteri
Närpiössä vuonna 1876 rakennettu 160,75 rt kuunari, pituus 28,8 m. Alus tuhoutui Wismarin lähellä lokakuussa 1893. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 443, 580
Luvialaisilla oli osuuksia myös naapurikuntien aluksiin. Yksi tällainen oli Ruotsissa rakennettu v 1939 Raumalle ostettu ha. Usko (1070,07 rt), pituus 80,7m. Höyrylaiva Oy:n omistama Usko tuhoutui toisessa maailmansodassa Stettin liittoutuneiden ilmapommituksissa 17.8.1944. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 400, 579 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?224709 Ääninen: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/403
Norjassa vuonna 1886 rakennettu 507,56 rt kuunari, pituus 46,17 m. Luvialaiset varustajat ostivat laivan 1913. Tästä jo muutaman vuoden kuluttua parkki tuhoutui Englannin kanaalissa Folkestownin edustalla 5.12.1915 matkalla Amerikasta Lontooseen. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 398-399, 579 Uudenkaupungin Sanomat 28.12.1915 no 147
Norjassa rakennettu 511,66 rt parkki, joka hankittiin Luvialle vuonna 1907. Onni kärsi totaalisen haaksirikon Englannin rannikolla 1914. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 398
Onni oli suomalainen 279 rt parkki, joka oli matkalla Viipurista Kööpenhaminaan kappaletavaralastissa kun sen miehistö joutui sen hylkäämään 13.10.1895 Gottlannin ulkopuolella. Lopulta Onni ajelehti Pohjois-Saarenmaan rantaa hajoten sinne hylyksi. Aura 24.10.1895 no 247 Aura 11.2.1896 no 16 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?259080 Viron hylkyrekisteri
Luvian Laitakarilla vuonna 1901 rakennettu 297,60 rt kuunari, pituus 38,74. Rakentajayhtiössä oli 15 lähinnä luvialaisia osakkaita. Ennen itsenäistymistä suurruhtinaskunnan viime hetkinä lähes 20 suomalaista, venäjän lipun alla purjehtinutta alusta joutui saksalaisten sukellusveneiden upottamaksi. Tämä oli mysö Walppaan kohtalo; se tuhoutui saksalaisen sukellusvene U-91:n torpedoimana Irlannin rannikolla Fleetwoodin edustalla vuonna 1918. Tuolloin se tosin jo seilasi […]
Vuonna 1897-98 Laitakarin varvilla rakennettu 295,52 rt kuunari, pituus 37,95 m. Rakennuttajia oli 15, joita luvialaisia paitsi yksi Eurajoelta. Aluksella kuljetettu pääasiassa puutavaralasteja Itämeren, Pohjanmeren ja vieläpä Välimeren satamiin. Alus koki haaksirikon Irlannin rannikolla 10.10.1908 Rocke’s Point:ssa sen ollessa matkalla painolastissa Corkista Fowy:n. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 396, […]
Maarianhaminalainen kuunari Sela joutui haaksirikkoon 6.10.1908 Gotlannin pohjoispuolella. Laiva oli tulossa painolastissa Lyypekistä kotisatamaansa. Alus joutui kokonaan hylyksi, mutta miehistö pelastui. Alus oli vakuuttamaton. Kuunari Sela oli rakennettu Eurajoella 1889 ja oli vetoisuudeltaan 146 nrt. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. […]
Kronstadtin isolla redillä norjalainen höyrylaiva Usilan törmäsi suomalaiseen kaljaasi Ainon laitaa vasten joka ollen kivilastissa upposi heti. Ainon mastojen huiput jäivät veden pinnan yläpuolelle. Viipurin Sanomat 25.8.1913 no 97
Vuonna 1894 Pyhärannassa rakennettu 245,63 rt kuunarilaiva. Alus (kapt. David Reinhold Pihlman) oli vehmaalaisessa omistuksessa. Alus tuhoutui marraskuussa 1890 Baltimoren lahdella USA:n rannikolla. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 383, 494-498 Talonpoikaislaivaston rakentajat. 1800-luvun suuren laivanrakennuskauden laivurit, laivanvarustajat ja laivanrakennusmestarit Vakka-Suomen rannikkopitäjissä. Juha Sahi, Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys ry, Newprint Oy […]
Saksassa rakennettu 426,85 rt parkki, joka ostettiin Suomeen vuonna 1900. Eurajoen laivaluettelon mukaan sen pituus oli 39,42 m. Aluksella kuljetettiin pääasiassa puutavaraa Saksan satamiin, paluumatka tapahtui enimmäkseen painolastissa. Vuonna 1911 Wodan ajautui myrskyssä ja sumussa matalikolle Öregrundin edustalla Pohjanlahdella ja joutuneen täydellisesti hylyksi. Haaksirikko tapahtui Understenin majakan lähellä, jossa alus oli karilla kallioiden välissä. Kapteeni, […]
Höyrylaiva Leo oli rakennettu vuonna 1903 Middlesbrough:ssa, R.Craggs & Sons Ltd:n telakalla. Leo oli uppoumaltaan 2800 dwt ja sen pituus oli 85,91 m. Alus oli Finska Ångfartygs Ab:n omistuksessa kun se torpedointiin 9.7.1915 matkalla Philadelphiasta Mancasteriin. Saksalainen sukellusvene U-20 oli sukellusvene, joka upotti Lucitanian ja nyt sen uhriksi valikoitui Leo, jonka se upotti torpedoimalla 60 […]
Rakennettu vuonna 1885 Norjassa, vetoisuus 852,75 rt, pituus 51,3 m. Aluksen ollessa Falmouthin lähellä syttyi sillä tulipalo ja upposi. Alus hinattiin vuotavana ja mastoitta Falmountiin ja myytiin hylkynä. Vakka-Suomi 12.3.1910 no 29 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 267
Haaksirikko. Täältä kotoisin olewa parkkilaiwa Rosa, kapt. Johansson, on t. k. 5, p:nä joutunut haaksirikkoon Hollannin rannikolla, Miehistö on pelastunut. Laiwa oli wakuutetu meriwakuutusyhtiössä Suomessa 30,000 markan arwosta sekä rahti toisessa meriwakuutusyhtiössä 10.000 markasta. (Uudenkaupungin Sanomat 9.2.1894 no 6) Rauman Lehti 14.2.1894 13A Porvoossa vuonna 1858 rakennettu 387,88 rt parkkilaiva, pituus 41,06 m. Uuteenkaupunkiin parkki […]
Vuonna 1876 Uudessakaupungissa rakennettu fregatti, joka oli suurin Suomessa vuoteen 1932 mennessä rakennettu purjelaiva. Vetoisuus 1396 nrt (754 lästiä), pituus 65,0 m. Vuonna 1879 alun myytiin fregatin vaatiman suuren miehistömäärän johdosta kannattamattomana Turkuun. Se koki haaksirikon Corkin salmessa Etelä-Irlannissa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 263-264 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/jalo.htm http://www.kolumbus.fi/jamikko/Purjelaivat_Jalo.htm
Vuonna 1863 Sidebyssä rakennettu 205,12 rt kuunarilaiva. Alus tilattiin Uuteenkaupunkiin. Emmy haaksirikkoutui Tanska rannikolla 1905. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 255
Vuonna 1901 Englannissa rakennettu 1361,25 rekisteritonnin teräsrunkoinen höyrylaina ja varustettu 1200 hv:n koneella. Pituus 95,3 m. Alus ostettiin Suomeen koivistolaisen yhtiön lukuun, josta se siirtyi Talvisodan jälkeen raumalaisomistukseen. Sarmatian kohtaloksi tuli saksalaisen sukellusveneen torpedoimaksi tuleminen Pohjois-Atlantilla. Alus oli saanut määräyksen Liverpoolissa ollessaan noutaa selluloosalasti Kanadasta. Matkalle lähdettiin 16.6.1940. Parin päivän matkanteon jälkeen perään ilmestyi saksalainen […]
Puisen reposaarelaisen parkin raportoitiin tuhoutuneen vuonna 1919 todennäköisesti miinanajon seurauksena matkalla Karlskronasta Westhartlepooliin. Kaksi miehistön jäsentä menetyi onnettomuudessa ja yksi haavoittui. Wiborgs Nyheter 19.9.1919 no 214 Wiborgs Nyheter 20.9.1919 no 215 Åland 20.9.1919 no 74 Åbo Underrättelser 22.9.1919 no 255 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?211683
Vuonna 1919 Uudessakaupungissa rakennettu kuunarilaiva. Vetoisuus 282,9 nrt ja pituus 42,42 m. Uudessakaupungissa kuljetti pääasiassa puutavaraa Janhuan sahalta Eurooppaan. Myytiin Ahvenanmaalle Gustaf Eriksonille vuonna 1933, jolloin myös varustettiin apumoottorilla. Vuonna 1939 alus siirtyi takaisin Uuteenkaupunkiin. Toisen maailmansodan aikana väistäessään saksalaista miinakenttää ajoi matalikolle Hollannin rannikon edustalla. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print […]
Vuonna 1880 Raumalla rakennettu 399 nrt:n parkki, jonka pituus oli 154 jalkaa. Alus oli ensimmäisen maailmansodan puhjetessa 13/25 osuudella John Nurmisen omistuksessa. Sodassa saksalainen sukellusvene U-62 pysäytti parkin 8.3.1917 Irlannin lähellä ja kehotti miehistöä poistumaan aluksesta. Kapteeni oli vielä aluksessa kun sukellusvene avasi tykkitulen. Uppoamispaikka on 50.43N 12W. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print […]
Vuonna 1922 Tanskassa tammesta rakennettu nelimastoinen kuunari. Aluksen vetoisuudet olivat 269 nrt ja pituus 43,40 m. Aluksessa oli myös 120 hv moottori. Seuraavana vuonna alus ostettiin keskentekoisena Ahvenanmaalle, josta se päätyi muutamien omistajien kautta lopulta vuonna 1955 Raumalle. Täällä siihen asennettiin uusi 320 hv:n moottori. 3.10.1957 alus haaksirikkoutui myrskyssä Pohjanmerellä. Alus upposi, mutta miehistö pelastui […]
Glasgowssa vuonna 1876 rakennettu suuri nelimastoinen rautafregatti. Sen vetoisuudet olivat 1718 brt / 1640 nrt ja pituus 81,12 metriä. Alus ostettiin Raumalle vuonna syyskuussa 1905, jolloin se kastettiin uudelle nimelleen. Alus haaksirikkoutui puutavaralastissa kovassa tuulessa Kanadan rannikolla Prinssi Edwardin saaren rannikolla 5.11.1906. Myrskyssä mastot menivät yli laidan ja laivan runko katkesi kahtia. Kymmenen miestä hukkui […]
Vuonna 1876 Perniössä rakennettu 140 nrt:n kuunari, pituus 96 jalkaa. Vuonna 1891 alus ostettiin Raumalle. 1894 tapahtui kuunarin haaksirikko Gotlannin luona, jolloin kaksi miestä hukkui. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/remu.htm Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 543-544 Uudenkaupungin Sanomat 18.5.1894 no 20 Sanomia Turusta 26.5.1894 no 121 Turun Lehti 22.5.1894 no 58 Turun Lehti 10.5.1894 no 53
Vuonna 1875 Norjassa rakennettu 407 nrt:n parkki, jonka pituus oli 39 metriä. John Nurminen oli hankkimassa alusta Raumalle vuonna 1909. samana vuonna parkki kokee haaksirikon Gotska Sandön luona, väestö pelastuu. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/progress.htm Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 172, 550
Vuonna 1889 Raumalla rakennettu 269 nrt:n kuunari, jonka pituus oli 123 jalkaa. Raumalle alus ostettiin 1891. Seuraavana vuonna se haaksirikkoutui Norjan rannikolla. Åbo Tidning 25.10.1892 no 290 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/onni.htm Wrecksite.eu Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 543
Vuonna 1889 Skotlannissa rakennettu 1619 nrt:n fregatti, jonka pituus oli 74,5 metriä. Alus ostettiin Suomeen v 1896. Vuoden 1900 lopulla alus otti hiililastin Hampurista ja lähti viemään sitä Kiinaan. Joulukuun 11. päivänä havaittiin, että hiililasti oli syttynyt tuleen. Viikon päivät paloa yritettiin saada sammumaan siinä onnistumatta. Lopulta alus oli hylättävä lähellä Fidzi-saaria. Palanut hylky myytiin […]
Vuonna 1873 Helsingborgissa rakennnettu 460 nrt:n parkki, jonka pituus oli 168 jalkaa. Vuonna 1896 alus hankittiin Raumalle. Vuonna 1902 alus teki puutavaralastissa ollessaan täydellisen haaksirikon Englannin rannikolla matkalla Merikarvialta Englantiin. Kuusi miehistön jäsentä menehtyi kun laiva sai kallistuman ja lopulta kaatui. Haveristi hinattiin Fredrikshavniin. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/nore.htm Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 162, 543, […]
Vuonna 1868 Kemiössä rakennettu 153 nrt:n kuunari, jonka pituus oli 88 jalkaa. Alus ostettiin Raumalle ja se haaksirikkoutuu Ruotsin rannikolla 1894. Åbo Underrättelser 29.5.1894 no 126 Äbo Tidning 29.5.1894 no 142 Åbo Underrättelser 7.8.1894 no 211 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/nanny.htm Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä, Tenho Hella, Newprint Oy 2001, s. 543
Tanskassa vuonna 1896 rakennettu 265 nrt:n kuunarilaiva, pituus 39,32 metriä. Raumalle alus hankittiin 1930. Saman vuoden marraskuussa alus haaksirikkoutui Mecklenburgin lahdella. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/janne.htm Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s.197, 548 Rauman viimeiset purjelaivat – Raumalaisen purjelaivaston historiaa Tuomo Varhon muistiinpanojen pohjalta, Oy Länsi-Suomi, Rauma 1987, s. 97-99
Vuonna 1868 Sunderlandissa rakennettu 328 nrt:n kuunarilaiva, pituus 35 metriä. Alus ostettiin Raumalle vuonna 1903. Vuonna 1904 Ingeborg kävi karilla Ahvenanmerellä Storbrottenin lähellä. Paikalle hankitulla hinaajalla kuunarilaiva saatiin kuitenkin irrotettua. Lopullisesti Ingeborg haaksirikkoutui muutamaa vuotta myöhemmin 1908 lähellä Svenska Högarnaa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 548 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/ingeborg.htm
Haminassa vuonna 1874 rakennettu 206 nrt:n kuunari, pituus 32 metriä. Kuunari oli useilla länsirannikon varustajien omistuksessa kunnes se päätyi 1899 Raumalle. Vuonna 1901 kuunari haaksirikkoutuu marraskuussa Lyø, Faaborgissa Tanskassa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 162, 542 Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 284 Rauman merenkulun historia, Hannu […]
Tanskassa vuonna 1917 tammesta rakennettu nelimastoinen kuunari. Vetoisuudet 342,76 brt / 265,60 nrt, pituus 42 metriä. Alus kiersi todella usean maan omistuksessa kunnes kymmenes maa, johon kuunari myytiin oli Suomi ja siellä Rauman kaupunki vuonna 1939. 5.10.1941 kuunari oli ankkurissa Kalmarin lähellä kun yöllä saksalainen höyrylaiva ajoi aluksen päälle sillä seurauksella, että Hertta upposi; vain […]