Haverit.netNelimastoinen teräsparkki oli rakennettu vuonna 1892 Glasgow’ssa. Vetoisuudeltaan se oli 2426 brutto- ja 2246 nettorekisteritonnia. Pituus oli 90,10 m. Uuteenkaupunkiin laiva ostettiin vuonna 1914. 2.12.1924 parkki törmää kalliosärkkään La Rochellen ulkopuolella Biskajanlahdella. Paikalliset asukkaat voivat vain avuttomina seurata kun haaksirikkoinen alus murtuu karilla, sen mastot kaatuvat ja miehistö huuhtoutuu aaltoihin. Kaikkiaan koko 26 jäseninen laivamiehistö […]
Rautaparkki rakennettiin vuonna 1881 Glasgow’ssa ja se oli vetoisuudeltaan 2081 brutto- ja 2000 nettorekisteritonnia. Pituus oli 87,57 metriä. Englantilaisomistuksessa parkki kiersi 25 kertaa maapallon ympäri. Uuteenkaupunkiin se myytiin jo varsin kauan meriä kyntäneenä vuonna 1912. Viimeiselle matkalleen se lähti lankkulastissa Norjan Fredrikstadista 11.12.1914 kohti Australiaa. Färsaarten luona alus joutui kuitenkin myrskyyn, jossa se sai pahoja […]
Nelimastoinen rautaparkki rakennettiin Southamptonissa 1883. Aluksen vetoisuudet olivat 2154 brutto- ja 2095 nettorekisteritonnia, pituus oli 96,5 m. Uuteenkaupunkiin laiva hankittiin vuonna 1907. Newport Newsissä Albyn otti 3384 tonnin hiililastin ja lähti 2.10.1920 viemään sitä Göteborgiin. Tänne se ei koskaan selvinnyt sillä se katosi Atlantilla miehineen päivineen. Turmassa menehtyi 20 (25?) merimiestä. On oletettu, että parkki […]
Rautaparkki rakennettiin Newcastlessa vuonna 1875. Sen vetoisuudet olivat 1057 brutto- ja 1015 nettorekisteritonnia, pituus oli 62,5 m. Alus ostettiin ensin Norjaan ja sieltä Uuteenkaupunkiin vuonna 1903. Alus katosi miehistöineen 1.12.1907 ollessaan matkalla Pensacolasta Buenos Airesiin. Erään huhun mukaan vierasmaalainen miehistö on saattanut kaapata laivan. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. […]
Teräsparkki oli rakennettu Englannissa vuonna 1892. Aluksen vetoisuudet olivat 2122 brutto- ja 1995 nettorekisteritonnia. Pituus oli 85,25 m. Laiva ostettiin Uuteenkapunkiin vuonna 1910. Alus haaksirikkoutui 10.5.1918 Balin salmessa lähellä Jaavaa salpietarilastissa. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 49) Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisuuden Seuran Säätö 1987, s. 17 Kaiku […]
Teräsparkki oli rakennnettu Glasgow’ssa vuonna 1893. Sen vetoisuudet olivat 1481 brutto- ja 1359 nettorekisteritonnia. Pituus oli 79 m. Uuteenkapupunkiin alus ostettiin vuonna 1905. Koska sähkön yleistyminen oli aiheuttanut voimakkaan kuparin kysynnän nousun lastasi Glenbankin kuparimalmia Länsi-Australiasta Yhdistyneisiin Kuningaskuntaan vietäväksi. Lastia ei ennätetty sitoa kunnolla paikalleen myrskytuulen iskiessä ja Glenbank upposi hirmumyrskyssä lähellä Balla-Ballaa Länsi-Australian luoteispuolella […]
Rakennettu Glasgowssa vuonna 1891. Laivan vetoisuus oli 1734 brutto- ja 1657 nettorekekisteritonnia. Pituus 79,5 metriä. Rautafregatti ostettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1910. Viimeiselle matkalleen fregatti otti puutavaralastin Meksikon Sabine Passista ja suuntasi 22.8.1915 määräsatama Buenos Airesia kohti. Sinne se ei koskaan saapunut vaan katosi miehistöineen päivineen. Eräs laivaveneistä ajautui maihin Mobilen lähettyvillä 12.9.1915, mutta muuta ei laivasta […]
Alus oli rakennettu Skotlannissa v 1867 ja sen vetoisuus oli 1534 brt ja 1461 nrt, pituus 74m. Laiva ostettiin sittemmin Uuteenkaupunkiin. Viimeiselle matkalleen fregatti lähti Sundsvallista puutavaralastissa Etelä-Afrikkaan Delagos Bayhin. Lokakuussa 5.päivänä vuonna 1905 alus ajoi karille Bornholmin rannikolla Vang’in tienoilla lähellä Haslea. Miehistö saatiin turvaan laivaan ammuttua pelastusköyttä myöden. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. […]
Skotlannin Glasgow’issa 1882 rakennettu rautafregatti. Pituus 79m, vetoisuus 1652 brutto- ja 1499 nettorekisteritonnia. Uuteenkaupunkiin fregatti ostettiin tammikuussa 1900. Laivan viimeisellä matkalla se haaksirikkoutui Westkapellen lähettyvillä Walcherenin matalikolla 30.9.1911. 21 miehistön jäsenestä 11 menehtyi. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 22) Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisuuden Seuran Säätö 1987, s. […]
Magnus Stenbock, ex. Haakon Adalsten oli kotoisin Ruotsin Timmernabbenista. Parkki (kapt. Schreil) haaksirikkoutui puutavaralastissa 9.10.1891 (21.10.1891?) myrskyssä ajettuaan karille Märketshällarnalla ollessaan matkalla etelään. Yhdeksän henkinen miehistö pelastautui Understenin majakalle. Hylky ajelehti Svenska Grundetille, Gräsön edustalle. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 100 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 376 […]
Rakennettu Oulun Pateniemessä 1873. Uppouma 468 lästiä (867 rek.tonnia), pituus 170 jalkaa. Joulukuun alussa Leonard lähti kappaletavaralastissa Englannista kaukaiseen Bataviaan, mutta ei päässyt kuin Pohjois-Hollannin rannikolle, jossa se Terschellingin luona tuhoutui 6.12.1882. Miehistö pelastui. Oulun Lehti 13.12.1882 no 50 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 36, 137 Skepp och skeppare i Uleåborg […]
Oululainen iso kuparipeitteellä ja -pulteilla varustettu fregatti, rakennettu 1865. Uppouma 420 (myöhemmin 364) lästiä (743 rek.tonnia). Rakennettu rautatammesta Amerikassa 1865 ja ostettu 1867 Ouluun. Huhtikuussa 1887 Dagmar lähti viimeiseksi jääneelle retkelleen Pensacolasta puutaravaralastissa määränpäänään Lissabon. Atlantilla hirmumyrsky yllätti laivan ja se alkoi vuotamaan. Aluksen eteen ei voinut enää tehdä mitään ja eräs saksalainen purjealus otti […]
Oululainen v 1857 rakennettu parkkilaiva, jonka pohja oli varustettu sinkkipeitteellä Vetomäärä 250 lästiä ja pituus 134 jalkaa. Parkki lähti ensimmäiselle matkalleen Oulusta, joka kesti 39 kuukautta. Retken päätteeksi joulukuussa 1860 alus haaksirikkoutui Antwerpenin edustalla ja jäi hylyksi. Miehistä pelastui. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 36, 109 Skepp och skeppare […]
Oulun Korkeasaaressa vuonna 1857 rakennettu 311 lästinen fregatti. Pituus 147 jalkaa. Amalia ehti kymmenen vuoden aikana tehdä useita monivuotisia matkoja, jotka etupäässä suuntautuivat Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Länsi-Intian satamiin. Yhdellä tällaisella matkalla alus haaksirikkoutui Länsi-Intiassa kovassa myrskyssä 30.1.1867 ollessaan matkalla Englantiin. Amalia tuomittiin hylyksi St Thomas nimisessä satamassa.(Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva […]
Oulussa 1856-57 rakennettu parkkilaiva, jonka kantokyky oli 244 lästiä, pituus 126 jalkaa, 17-henkinen miehistö. Ahti oli eräs ensimmäisistä suurista paikkakunnalla rakennetuista laivoista Krimin sodan jälkeen. Näiden suurten kuunareiden tavoin Ahti teki pääasiassa kaukomatkoja. Yhdellä tällaisesta se tuhoutui 20.4.1862 Meksikon lahden etelärannikolla Lagona de Santa Anassa. Onnettomuushetkellä Ahti oli ankkurissa kun hirmumyrsky yllätti sen. Myrsky heitti […]
Oulun Pikisaaressa 1848 rakennettu kuunari, vetomäärältään 84 lästiä. Venus teki tavallisesti kesämatkoja Lyypekkiin, mutta teki joitakin kaukomatkojakin. Venus (kapt. Stenman) tuhoutui viidentenä purjehduskautenaan Sandhammarenin luona Skoonen rannikolla vuonna 1852. Aluksen lastina oli tervaa ja puuta. Lastin saatiin pelastettua, mutta alus jäi hylyksi. Åbo Underrättelser 8.10.1852 no 79 Finlands Allmänna Tidning 11.10.1852 no 236 Oulun laivoja […]
Oulussa 1840 rakennettu 224 lästinen fregatti. Pituus 118 jalkaa. Constantin tuhoutui jo ensimmäisellä matkallaan. Kapteeni Fellman lähti Oulusta Kööpenhaminaan ja sieltä Välimerelle vuonna 1840. Paluumatkalla Algeriasta Constantin tuhoutui Pohjanmerellä 4.6.1841. 12 henkisen miehistön pelasti kokkolalainen priki Charlotta. Åbo Underrättelser 7.7.1841 no 53 Åbo Underrättelser 21.7.1841 no 57 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva […]
Oulussa 1839 rakennettu 97 lästinen parkki. Pituus 89 jalkaa, 11-henkinen miehistö. Augusta ennätti tehdä 14 vuoden ajan. Viimeiselle matkalle alus lähti kapteeni Högmanin komennuksessa 1852 kööpenhaminasta, josta jatkettiin Lontooseen, Newcastleen, Cagliariin ja viimein Dardanneille, jossa parkki tuhoutui vuonna 1853. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 74 Skepp och skeppare […]
Oulussa 1837 rakennettu 185 lästinen parkki. Pituus 101 jalkaa, miehistö 14-miehinen. Pandora (kapt. Nordin) tuhoutui Afrikan pohjoisrannikolla 2.1.1853. Åbo Underrättelser 1.2.1853 no 9 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 34, 68 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 68
Kantavuus 215 lästiä, rakennettu Oulussa 1837. 16-henkinen miehistö. Nikolai kuului Oulun isompien laivojen luokkaan, ja joiden tapana oli purjehtia enimmäkseen Englannin sataman kautta Välimerelle. Vuonna 1847 lähti viimeiseksi jääneelleen matkalle määränpäänään Pohjanmeri. Tällä matkalla Nikolai I haaksirikkoutui; miehistö pelastui.(Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 66) Åbo Underrättelser 1.12.1847 no 95 […]
Rakennettu 1835, kantavuus 160 lästiä. 15-henkinen miehistö. Kapteeni Olsonin päällikkönä ollessa laiva tuhoutui tammikuussa Helgolandin luona. Miehistö pelastui. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 64 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 64
Uppouma 133 lästiä, rakennettu Oulussa 1834. Vuoden 1838 heinäkuussa laiva lähti Oulusta viimeiselle matkalleen Pohjanmerelle, jolla se tuhoutui marraskuussa Englannin rannikolla. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 33, 62 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 62
Oulussa 1833 rakennettu 119 lästinen fregatti. Enintään 13-henkinen miehistö. Pieni fregatti ennätti purjehtia Oulusta kahdeksan vuotta käyden Englannissa ja Portugalisa sekä Välimeren satamissa. Vuonna 1841 laiva tuhoutui Välimerellä Algerian rannikolla. Miehistö lienee pelastunut. Oulun Wiikko-Sanomia 4.12.1841 no 49 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 58 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. […]
Kantavuus 156 lästiä, rakennettu Oulussa 1832. Korkeintaan 14-henkinen miehistö. Kapteeni Hedman oli komennossa vuonna 1840 kun fregatti oli käymässä Setubalissa ja Kööpenhaminassa. Laiva haaksirikkoutui sinä vuonna. Kapteeni Hedmanin ilmoitettiin jääneen haaksirikon jälkeen Visbyn kaupunkiin. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 33, 56 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 56
120 lästinen vuonna 1817 rakennettu oululaispriki. Miehistö oli 11 henkinen. Medea purjehti tavallisesti Englantiin poiketen matkalla Marstrandiin, Malmöhön tai Göteborgiin. Syksyllä 1826 oli tarkoitus purjehtia Liverpooliin, mutta Orkneysaarten lähellä laiva tuhoutui. Ohi kulkenut höyrylaiva tapasi puoliksi uponneen prikin ankkureitteinsa varassa, ilman mastoja ja alus kellui enää vain lastinsa varassa. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. […]
Vuonna 1816 rakennettu oululaispriki, uppouma 62 lästiä. Fortuna ennätti pujehtia 21 vuotta sen matkojen suuntautuessa pääasiassa Tukholmaan, Landskronaan, Kööpenhaminaan, Libaan, Wismariin ja Lyypekkiin. Tukholmaan laivattiin pääasiassa ruokatavaraa. Viimeisellä matkallaan se oli palaamassa Livernosta ja ollen matkalla Hampuriin kun se haaksirikkoutui Scharnhörnin lähellä Elbanjoensuussa tammikuussa 1837. Miehistö pelastui. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino […]
Oululainen vuonna 1871 rakennettu 451 lästinen parkki tuhoutui 7.2.1890 Kapkaupungin luona (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 36, 136) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 136 Sanomia Turusta 18.2.1890 no 41 https://fi.wikipedia.org/wiki/Onni_(parkki)
Tasasaumainen puusta rakennettu, kuparilla ja raudalla kiinnitetty, pohja peitetty yellow-metallilla. Rakennettu Pateniemessä 1874. Vetoisuus 980 brt / 870,88 nrt (490 lästiä). Pituus 52,72 m. Ensimmäiset omistajat olivat Oulusta. Fregatti joutui hirmumyrskyyn keskellä Pohjois-Atlantia vuonna 1895 ollessaan matkalla painolastissa Rotterdamista Kanadaan. Myrskyssä parkki sai vuodon ja jouduttiin jättämään hylyksi 28.8.1895. 17 hengen miehistö pelastettiin ja vietiin […]
Oululainen vuonna 1869 rakennettu 356 lästinen parkki jätettiin miehistön hylkäämänä Atlantilla 20.8.1878. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 35, 134) Oulun Wiikko-Sanomia 31.8.1878 no 35 Suomalainen Wirallinen Lehti 7.9.1878 no 107 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 134
Oululainen vuonna 1845 rakennettu 104 lästinen parkki, pituus 94 jalkaa. 11-henkinen miehistö. 1848 Thor teki matkan Liverpooliin, josta se lähti paluumatkalle Ouluun. Syyskuussa saman vuonna Thor tuhoutui Hollannin Varbergin kaupungin edustalla. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 34, 85) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 85
Oululainen vuonna 1828 rakennettu 224 lästinen fregatti, miehistö enintään 17 henkeä. Kapteeni Sahlbom purjehti 1828 Oulusta Ruotsiin jatkaakseen sieltä matkaa määräysten mukaan. Tällä matkalla alus tuhoutui Rörvigin luona Själlannissa marraskuun alkupuolella vuonna 1829. Miehistö pelastui. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 34, 51 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. […]
Oululainen 1847 rakennettu 222 lästinen fregatti, pituus 118 jalkaa, 15-henkinen miehistö. Prosperitas esiintyy enimmäkseen Euroopan rahtimarkkinoilla käyden tosin kauempanakin, mm Kapkaupungissa ja Havannassa. Krimin sodan puhjetessa alus oli Odessassa, josta se purjehti Englantiin Sardinian lipun turvin. Dunkerquen ulkopuolella fregatti kuitenkin tuhoutui 9.3.1854. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 34, 87) Skepp och skeppare […]
Oululainen vuonna 1836 rakennettu 157 lästinen fregatti. Laiva purjehti sekä Pohjan- että Välimerelle. Laiva tuhoutui miehineen 20.11.1850 PyhänYrjön kanaalissa matkalla Itä-Intiasta Englantiin. Alus oli tuolloin ollut pois kotoa 14 kuukautta. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 64 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 64
Oululainen 139 (134?) lästinen fregatti (rak. 1833). Miehistö 14 miestä. Felix purjehti Oulusta lähes 20 vuoden ajan käyden etupäässä Itä- ja Pohjanmeren rannikolla sijaitsevissa satamissa, mutta myös Välimerelle tehtiin matkoja. Krimin sodan syttyessä fregatti oli Mustallamerellä, jossa venäläiset polttivat laivan Sevastopolin luona 9.9.1854 estääksen sen joutumisen vihollisen haltuun. Vahingonkorvauksena venäläiset suorittivat 8.000 hopearuplaa. Oulun laivoja ja laivureita […]
Oululainen vuonna 1821 rakennettu 123 lästinen alus tuhoutui samana vuonna. Kapteeni Tvermanin komennuksessa lähdettiin painolastissa Lontoosta Setubaliin. 24.12.1821 alus kuitenkin haaksirikkoutui Ranskan pohjoisrannikolla jääden hylyksi. Kaikki laivassa olleet pelastuivat. Viisi päivää hylky ajelehti kovassa myrskyssä kunnes miehistö lopulta pääsi maihin Englannin rannikolla Wight-nimiseen saareen. Yksi miehistön jäsen tosin oli koettelemuksista niin uupunut, että menehtyi. Oulun […]
Oulussa v 1783 rakennettu 60 lästinen brigantiini tuhoutui 1787 Ostenden ulkopuolella. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s 31) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 21
Oululainen 700 rt snouvi oli rakennettu 1767. Se tuhoutui jp kahta vuotta myöhemmin Öregrundin luona. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 30) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 11
320 lästiä. Oululainen vuonna 1811 fregatti Orient tuhoutui ensimmäisenä vuotenaan Öregrundin saaristossa. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 29) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 35
Laivassa oli tavallisesti 13 miestä. Kapteenina toimi 1815-16 Johan Widbom. Oululainen Favorite myytiin 1823 tai 1824 Pietarsaareen. Se tuhoutui 1827 Englannin rannikolla (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 269) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 38
321 lästiä. Ensimmäisenä kapteenina tiedetään vuonna 1813 toimineen Andes Jessberg. Didi haaksirikkoutui 1826 ja miehistö palasi kotiin Rotterdamista. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 268) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 36
Laivan omistajat olivat ainakin 1822-32 veljekset Johan ja Zacharis Franzén, edellinen Oulusta ja jälkimmäinen Raahesta. Laiva haaksirikkoutui Norjan rannikolla syksyllä 1832. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 267) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 36
Laiva haaksirikkoutui Göteborgin saaristossa 9.1.1808. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 265) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 31
103 lästiä. Kapteeni C.J. Uhlenius. Purjehti Oulusta Tukholmaan, mutta tuhoutui matkalla Öregrundin saaristossa. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 30, 264)
314 lästiä / rakennettu 1864 / mitat 137’ x 35’1 x 16’80/18’11” Hävisi 1867 viljalastissa matkalla Amerikasta Eurooppaan. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 33
324 lästiä / rakennettu 1865 / mitat 141’80 x 35’ x 16’80/18’10”. Parkki (kapt. Broberg) paloi Karibian merellä 11.11.1869. Alus oli viemässä kivihiililastia Pohjois-Amerikan Shieldsistä Egyptin Alexandriaan. 16 henkinen miehistö saatiin pelastettua ilmiliekeissä olleesta aluksesta. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 94 Åbo […]
123 lästiä / rakennettu 1830 (?). Haaksirikkoutui Gotlannissa Hoburgin niemessä 1835. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 94
16 lästiä / rakennettu 1825 / mitat 49’70 x 16’30 x 5’50. Haaksirikkoutunut (kapt. J. Frieman) 1825 matkalla Tukholmaan Gävleborgin läänissä Eggegrundilla. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 85 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning […]
Raahelainen parkkilaiva Tapio, kapteeni J.J. Rank, haaksirikkoutui myrskyssä lankku- ja tervalastissa matkalla Kristiinankaupungista Lontooseen 3-4.12.1863 saarelle lähellä Texeliä, Hollannin rannikolla. Miehistö pelastui. 289 lästiä / rakennettu 1857 / mitat 128’25 x 34’ x 17’/18’3”. Vakuutuskorvaus 32 978 mk. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, […]
229 lästiä / rakennettu 1836 / mitat 116’ x 32’50 x 16’/18’. Fregatti (kapt. Levón) haaksirikkoutui 9.10.1852 Terschellingin rannalle Hollannissa (vakuuttamaton). Raahelainen fregatti oli lähtenyt Falmouthista määränpäänä Hull, mutta Hollannin rannikolla alus joutui lumimyrskyyn ja joutui hiekkasärkälle. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. […]
Kaljaasi Salahmi oli raahelaisen lesken omistuksessa kun se oli tulossa sekalastissa Lyypekistä ja joutui myrskyssä Ahvenanmerellä Svenska Högarin tienoilla vaikeuksiin.Salahmi seilasi Karin yli ja sai pohjaansa vuodon. Vaikeassa tilanteessa ei keretty reagoimaan riittävän nopeasti vaan laiva kaatui. Kapteesi oli yrittänyt mennä noutamaan kajuutasta laivan arvoesineitä kun hän hukkui sinne. Muu miehistö pelastui Svenska Högarnille. Sieltä […]