182 lästiä / rakennettu 1834 / mitat 108’ x 30’10 x 15’20/17’9. Haaksirikkoutunut 13.7.1847 Antwerpenissä (vakuuttamaton). Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 75 Merenkävijöitä ja kauppaporvareita, Martti Levón; WSOY:n kirjapaino Porvoo 1964, s. 178
Kategoria: ulkomaat
Kategoriat
Saama / Saana (1893) – priki
358 lästiä, 623 ro / rakennettu 1870, puupeite. Priki (kapt. J.F. Rosendahl) jätetty vesilastissa uppomiskunnossa matkalla Etelä-Amerikasta Englantiin Atlantin valtamerelle 16.11.1893. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 74 Åbo Tidning 20.12.1893 no 346
Kategoriat
Patria (1848) – fregatti
271 lästiä / rakennettu 1840 / mitat 123’ x 33’ x 16’80/18’6”. Haaksirikkoutui ”Ranskan lahdessa” [Biskaja] 1848 (vakuuttamaton). Alus (kapt. Lindén) oli matkalla Odessasta Falmouthiin. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 69 Merenkävijöitä ja kauppaporvareita, Martti Levón; WSOY:n kirjapaino Porvoo 1964, s. 178 […]
Kategoriat
Onni (1854) – kuunari
46 lästiä / rakennettu 1848 / mitat 72’ x 20’80 x 9’. Ohitti Doverin tammikuussa 1854 alussa suolalastissa matkalla Göteborgiin. Sen jälkeen ei saatu mitään tietoa yhtä vähän laivasta kuin sen miehistöstäkään. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 66
Kategoriat
Niord / Nord (1869) – priki
2445 lästiä / rakennettu 1860 / mitat 121’ x 32’ x16’/18’3”. Priki (kapt. H.C. Appelgren) haaksirikkoutui Irlannin länsirannikolla 19.11.1869. Priki oli tuomassa puutavaralastia Halifaxista Glasgowiin. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 63 Åbo Underrättelser 4.12.1869 no 188
Kategoriat
Maria (1825) – fregatti
116 lästiä / rakennettu 1808 / mitat 70’50 x 25’ x 12’50/14’4”. Haaksirikkoutui Itä-Englannin rannikolla 22.10.1825. Kaksi miestä hukkui. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 56
Kategoriat
Kuppis (1847) – priki
Raahesta kotoisin ollut priki (kapt. Levon) haaksirikkoutunut 4.12.1847 Mustalla Merellä Bosphorin luona. Neljä miehistön jäsentä menehtyi. 157 lästiä / rakennettu 1846 / mitat 101’50 x 27’50 x 15’60/15’62. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 53 Merenkävijöitä ja kauppaporvareita, Martti Levón; WSOY:n kirjapaino Porvoo […]
Kategoriat
Kalaja (1885) – parkki
373 lästiä / rakennettu 1874, yellow metal peita / mitat 156’4 x 36’4 x 19’5. Upposi yhteentörmäyksessä (kapt. A. Kaakinen) Deutsche Lyoydin höyrylaivan kanssa New Foundlandin matalikon korkeudella maaliskuussa 1885 matkalla Jamaicalta Havreen. Yksi miehistönjäsen menehtyi onnettomuudessa.. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. […]
Kategoriat
John Lang (1877) – parkki
330 lästiä / rakennettu 1873. kup.pultit, yellow metal-peite. Haaksirikkoutunut Pohjois-Amerikan rannikolla marras- / joulukuussa 1877. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 50)
Kategoriat
Jenny (1875) – parkki
252/242 lästiä / rakennettu 1857 / mitat 124’75 x 32’75 x 17’/18’3. Täyshaveri 21.12.1875 Worms Head, Englannin kanaali, korvaus 40 389 mk. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 47 II Sjöassuransföreningen i Finland Bolagstämmoprotokoll 1872-1881 Suomalainen Wirallinen Lehti 4.1.1876 no 1 Sanomia Turusta […]
Kategoriat
Ilmari (1863) – priki
309 lästiä / rakennettu 1862 / mitat 135’ x 34’ x 17’/18’11”. Haaksirikkoutunut kesäkuussa 1863 Arkengelissa . Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 42 Raahelainen priki Ilmari, kapt. Kassen, haaksirikkoutui matkalla Onegaan 20.6.1863 karikolle Sosnowetzin luona. Miehistö pelastui. (09.07.1863 Åbo Underrättelser no 80) […]
Kategoriat
Hebe (1870) – parkki
312 lästiä / rakennettu 1866 / mitat 136’80 x 35’ x17’30/18’11”. Haaksirikkoutunut (kapt. Lönnroth) 31.3.1870 Asli’ssa Mustalla merellä. Kuusi (?) miestä hukkunut. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 37 Åbo Underrättelser 12.4.1870 no 57 Helsingfors Dagblad 27.4.1870 no 95
192 lästiä / rakennettu 1837 / mitat 107’ x 30’60 x 15’20/16’6”. Haaksirikkoutui Norjassa 20.1.1840. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 35 Raahelainen alus Fredrik, kapt. Sovelius, suolalastissa matkalla Lissabonista Stavangeriin rantautui 20.1.1840 vastaisena yönä Lister vid Wherelle. Miehistö pelastettu, alus hylky. (19.02.1840 […]
Kategoriat
Ceres (1820) – kaljaasi
45 lästinen kaljaasi, rakennettu 1857 (1817?). Mitat 64’70 x 20’70 x 9’25/9’6”. Haaksirikkoutunut Holmön luona 1820. Aluksen omisti Matts Junell. Hylkytavarahuutokauppa pidettiin 16.10.1820 Umeåssa. Tuolloin kaupattiin aluksen riki sekä terva- ja potaskalasti. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 28 Vrak och Sjöolyckor vid […]
Kategoriat
Bacchus (1888) – parkki
425 lästiä, 752 rek.to / rakennettu 1875 / mitat 180’4 x x35’9 x 20’9. Haaksirikkoutui (kapt. F. Björkqwist) kotimatkalla 19.4.1888 Jyllannin rannikolla Ringköpingin kohdalla ja jäi hylyksi. Miehistö pelastui. III Sjöassuransföreningen i Finland Bolagstämmoprotokoll 1882-1898 Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 22 22.05.1888 […]
Kategoriat
Arion ( 1880) – parkki
236 lästiä, 491 rek.to / rakennettu 1864 / mitat 129’ x 32,4’ x 15,5’/17,8” Ajautui 15.7.1880 Little Riverin (Maine) rannikolle, jätetty hylyksi. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 20) Pietarsaarelainen purjelaiva Arion, kapt. A.E.Nyman, ajoi karille puutavaralastissa matkalla S:t Johnista Hulliin 10.7.1880 Little […]
Kategoriat
Apperance (1816) – fregatti
110 / 115 lästiä / rakennettu 1806 / mitat 87’ x 26’ x12,50’ Haaksirikkoutunut Kattegatissa syyskuussa 1816. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 18)
60 rek.tn / rakennettu 1826 Haaksirikkoutui 1.11.1830 Hangon majakan ja Pakrin (Dagerort) välillä. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 18)
Kategoriat
Alexander (1832) – priki
107 lästiä /rakennettu 1828 Haaksirikkoutunut Suursaaren luona 19.9.1832. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 13)
Kategoriat
Achilles (1819) – kuunari
22 lästiä / Rakennettu 1814 / Mitat 57’2 x 15’6 x 8’ Haaksirikkoutunut Öregrundin luona 1819. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 8)
Kategoriat
T 297 Virsaitis (1941) – vartiolaiva
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Kategoriat
L-2 (1941) – sukellusvene
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Kategoriat
Smetlivy (1941) – hävittäjä
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Kategoriat
Oktjaber (1941) – jäänmurtaja
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Kategoriat
SC-406 (1943) -sukellusvene
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi X-bis = pituus 58,8m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Sotakesän -43 alettua oli NL:n Itämeren-laivaston vahvuus supistunut 32 sukellusveneeseen, joista kesän aikana menetettiin viisi. Jälleen oli tarkoitus lähettää useita sukellusveneitä matkaan […]
Kategoriat
SC-317 (1942) – sukellusvene
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi X = pituus 58,8m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista SC-317 oli yksi. SC-317 lähti Kronstadtista sotakesän ensimmäisessä ryhmässä seitsemän muun sukellusveneen kanssa. […]
Kategoriat
SC-302 (1942) -sukellusvene
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi III = pituus 57,0m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä. SC-302 osallistui kolmanteen ryhmään, joka lähti Kronstadtista 10.1.01942. Navakassa tuulessa saattue pääsi Lavansaaren luo, […]
Kategoriat
S-12 (1943) – sukellusvene
S-tyypin (pituus 77,7m, uppouma pinnalla 840tn) sukellusveneet olivat kaksirunkoisia, keskikokoisia sukellusveneitä. Ne oli kehitetty ennen sotaa yhteistyössä Saksan laivaston kanssa. Niiden aseistukseen kuului kuusi torpedoputkea ja 12 torpedoa. Ensimmäiset sukellusveneet vesille vuonna 1935. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 41 kappaletta. Sotakesän -43 alettua oli NL:n Itämeren-laivaston vahvuus supistunut 32 sukellusveneeseen, joista kesän aikana menetettiin viisi. Jälleen […]
Kategoriat
S-9 (1943) – sukellusvene
S-tyypin (pituus 77,7m, uppouma pinnalla 840tn) sukellusveneet olivat kaksirunkoisia, keskikokoisia sukellusveneitä. Ne oli kehitetty ennen sotaa yhteistyössä Saksan laivaston kanssa. Niiden aseistukseen kuului kuusi torpedoputkea ja 12 torpedoa. Ensimmäiset sukellusveneet vesille vuonna 1935. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 41 kappaletta. Sotakesän -43 alettua oli NL:n Itämeren-laivaston vahvuus supistunut 32 sukellusveneeseen, joista kesän aikana menetettiin viisi. Jälleen […]
Kategoriat
(nimetön) (1901) – kuunariparkki
Viimeisellä Helsingin matkallaan s/s Aavasaksa ilmoittaa nähneensä uponneen aluksen Styrsudden ulkopuolella. Aluksesta oli enää keulakaide ja puuksprööti vedenpinnan yläpuolella. Luotsit ilmoittivat aluksen olevan Saksalainen kuunariparkki, joka ankkuroitui 8. 10 myrskyssä, alus on uponnut 9.10. (1901 13.X åu).
Kategoriat
Zephyr (1886) – höyrylaiva
Vuonna 1886 oli ruotsalaisella Rederiaktiebolaget Södra Sverigellä suora matkustajalaivayhteys Tukholman ja Helsingin välillä. Yhtiön vuonna 1884 rakennetut alukset Aeolus ja Zephyr kulkivat linjaa Tukholma-Helsinki-Pietari. Zephyr upposi 10.12.1886 Smögenin luona, Lysekillin pohjoispuolella, Länsi-Ruotsissa. (Laiva saapui Helsinkiin, s. 39). Uusi Suometar 12.12.1886 no 289 Fakta Om Fartyg.se Riksantikvariämbetet Fornsök
Kategoriat
Zaar Peter (1867) – kuunari
(Sjöolyckor: Briggen Suometar fr. Wiborg. Skonerten Aina fr. Borgå, barkskeppet Alice fr. Uleåborg, skonerten Joel från Kaskö, skeppet Zaar Peter fr. Kristinestad – 1867 11.XII folkvännen n:o 50) Helsingfors Dagblad 22.11.1867 no 286 Åbo Underrättelser 10.10.1867 no 146 (Sjöolyckor: Skeppet Zaar Peter fr. Kristinestad – 1867 11.XII folkvännen n:o 50) (Sjöolyckor: Skonerten Joel, kapt. Ekblom, […]
Kategoriat
Zackrewsky (1843) – fregatti
Fregatti. Kantokyky 150 lästiä (ajoittain ilmoitettiin 167:ksi). Rakennettu Oulussa 1825. Miehistöön kuului korkeintaan 16 miestä… Matkoja: …Laiva ilmoitetaan haaksirikkoutuneen 29/5 1843. P.W. Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875 s. 35,47 Suomalainen alus (kapteeni Lars Neumann ja 16 miehistön jäsentä) haaksirikkoutui matkalla Setúbalista Riiaan 17.05.1843 karille lähellä Sõrven niemimaata, Saarenmaalla, Virossa. Skepp och skeppare i Uleåborg […]
Kategoriat
Xenia (1888) – kuunari
Suomalainen kuunari Xenia joutui matkallaan Porista Kieliin puutavaralastissa Itämerellä vaikeuksiin vallinneessa myrskyssä. Alus menetti rikinsä ja miehistön pelasti Visbyyn englantilainen höyrylaiva. Pelastusalus Neptun sai hinattua haveristin Kappelshamniin. Åbo Tidning 21.9.1888 no 256 (Finska skonerten Xenia strandat – 1888 hd n:o 167) (Om skonerten Xenias fr. Raumo skeppbrott vid kusten af Gottland – 1888 n.pr n:o […]
Kategoriat
Ystävä / Ystäwä (1870) – kuunari
Suomalainen kuunari Ystävä oli painolastissa matkalla Lontoosta Shieldisiin kun se ajoi karille 11.11.1870. Sittemmin laiva saatiin hinattua satamaan. Helsingfors Dagblad 21.11.1870 no 270 Wiborgs Tidning 26.11.1870 no 94 Suomalainen Wirallinen Lehti 26.11.1870 no 140 (Sjöolycka. Skeppet Ystävä – 1870 25.XI hd n:o 274)
Kategoriat
Vänskapen / Wänskapen (1852) – priki
Porilainen priki Wänskapen (kapt. Sundvik, 74 lästiä) oli tuomassa kappaletavaralastia Amsterdamista kun se haaksirikkoutui syksyllä 1852. Äbo Underrättelser 19.10.1852 no 82 (Stormen den 3. Okt. Fartyget Vänskapen kapten Sundvik förolyckats – 1852 20.X fat n:o 244) (Yöllä lokak. 2 ja 3 p. välillä myrsky: Laiva Wänskapen, kapt. Sundvik, hukkui Öresund’issa. Kapt. Lindfors’in laiva Minerva vahingoittuu […]
Kategoriat
Vågen (1916) – moottorikuunari
Kolmimastoinen moottoripurjehtija Vågen Paraisilta, rakennettu 1916 Vehkalahdella ja Axel A. Mickelsson Mielisholmasta varustama ja ohjaama alus, tuhoutui kovassa myrskyssä pohjoisella Ahvenanmerellä 6.9.1931. Viisihenkisestä miehistöstä kaksi kuoli kansilastin alle aluksen kaatuessa. Kolme henkiin jäänyttä pelastui luodolle, jossa he joutuivat olemaan pari päivää ennen kuin eräs kalastaja huomasi ja kuljetti heidät Öregrundiin. Alus oli 118 nrt. mittainen. […]
Kategoriat
Wuojoki (1871) – kuunari
Suomalainen kuunari (kapt Anders Mårtensson) oli tulossa Oravaisista Riikaan lastinaan rautapalkkeja joulukuussa 1871. Ajelehtivat jäämassat alkoivat työntää alusta ja se joutui vuotava hakeutumaan Hiidenmaalle, jossa miehistö pääsi rantaan turvaan. Laivan irtaimistoa huutokaupattiin maaliskuussa 1873 pidetyssä huutokaupassa. Helsingfors Dagbladet 20.12.1871 no 346 Sanomia Turusta 21.2.1873 no 8 Sanomia Turusta 29.12.1871 no 52 Kuunari Wuojoki haaksirikkoutui rautalastissa […]
Kategoriat
Wolga (1859) – parkki
Raumalainen parkki Wolga joutui myrskyn runtelemaksi Pohjanmerellä ja joutui Norjaan korjaustelakalle. Wolga oli rakennettu edellisenä vuonna ja sen pituus oli 30,50. Päävarustaja oli Paul Isak Salmen. Åbo Underrättelser 16.8.1859 no 62 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 187
Kategoriat
Viktor (1874) – ?
Laiva Viktor (kapt. Strandberg) oli matkalla Ipswichistä Baltimoreen kun se ajoi karille 24.1.1874. Åbo Posten 3.3.1874 no 25 (Skeppet Viktor från Åbo strandat den 10.febr – 1874)
Kategoriat
Victoria (1867) – parkki
Heinäkuussa rantautui turkulainen parkki Victoria Gottlannin rannalle, mutta paikallisten avun turvin alus saatiin toimitettua korjattavaksi. Helsingfors Dagbladet 13.7.1867 no 160 (Sjöolycka drabbat barkskeppet Victoria, kapt.Bergenheim, skonerten Olga från Fiskars – 1867 2.VII åu n:o 77) (Skeppet Victoria, kapt.Bergenheim, drabbats af sjöolycka – 1867 18.VII åu n:o 84) (Parkkilaiva Viktor Turusta, joutunut karille – 1867 5.VII […]
Kategoriat
Victoria (1867) – kuunari
Kuunari Victoria (kapt. Mowallsson), kotoisin Sundista Ahvenanmaalta, on haaksirikkoutunut Marön luona Gottlannissa. Miehistö pelastunut maihin, mutta kapteeni jäi haaksirikkoutuneen aluksensa luo. Folkwännen 11.12.1867 no 50 (Sjöolyckor drabbat skonerten Stora Finland kapt. Andersson. Skonerten Koetus, kapten Lindström. Fartyget Carl Johan. Skonerten Victoria fr. Åland. Barkskeppet Ocean fr. Brahestad. Usko, kapt. Enlund – 1867 11.XII folkvännen n:o […]
Kategoriat
Victoria (1850) – kuunari
Helsingistä kotoisin ollut kuunari Victoria oli lastannut Tukholmasta kappaletavaralastin, jota se ei saanut toimitettua perille. Alus koki haaksirikon 13.11.1850 Naissaaren pohjoiskärjessä. Miehistö selvisi onnettomuudesta, mutta alus jäi hylyksi. Finlands Allmänna Tidning 26.11.1850 no 276 (Skeppbrott. Skonerten Victoria kapten Nysten, fr. Helsingfors – 1850 23.XI ht n:o 93) (Apparence och Victoria Helsingistä haaksirikkoutuneet – 1850 30.XI […]
Kategoriat
Wiborg (1884) – höyrylaiva
Höyrylaiva Wiborg oli jäissä talvehtimassa Uuraan salmessa kun jokin läpivienti todennäköisesti pettänyt ja alukseen pääsi vettä, jonka johdosta se upposi. Tampereen Sanomat 21.2.1884 no 22 (Ångb. Wiborg sjunkit I Frångsund – 1884 ö.f n:o 41) [Haveripaikkaa hakiessa: Ilmeinen painovirhe, p.o. Trångsund. On sama kuin Uuras Viipurista etelään. Myös Ravansaari. nykyisin Malyi Vysotski. Paikka 60.617 28.553. […]
Kategoriat
Westa (1881) – kuunari
Viipurin läänistä Kuolemanjärveltä kotoisin ollut kuunari Westa (kapt. Äyräwäinen) oli palaamassa Ranskasta painolastissa kun se myrskyssä koki haaksirikon Hollannin rannikolla 15.10.1881. Östra Nyland 16.11.1881 no 66 (Finska skonerten Westa förlist – 1881 12.XI wbg.t n:o 132)
Kategoriat
Venus (1851) – kuunari
Vasta toisella merimatkallaan ollut kuunari Venus tuhoutui 15.9.1851 Merenkurkussa lähellä Holmötä. Miehistö pelastautui, samoin osa takilasta, mutta alus oli menetetty. Finlands Allmänna Tidning 16.10.1851 no 240 (Venus (Åbo, 15. Oktober. (Fortuna och Venus förolyckats) – 1851 21.X fat n:o 244) (Åland, 11. Okt. (Väderleken, skonerten Venus förolyckats) – 1851 16.X fat n:o 240) Vrak och […]
Kategoriat
Wellamo (1866) – parkki
Raumalla kotipaikkaansa pitävä parkki Wellamo (kapt. Wahlgren) oli viemässä puutavaralastia Sundsvallista Britteinsaarille kun se haaksirikkoutui Ystadin lähistöllä 11.12.1866. Miehistö pelastui. Folwännen 6.12.1866 no 49 (Sjöolycka. Barkskeppet Wellamo hemma I Raumo – 1866 30.XI hfbl n:o 280). Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 187, 192
Kategoriat
Usko (1867) – kuunari
Suomalainen kuunari Usko (kapt. Enlund) saapui 26.11.1867 vuotavana Kalmariin. Finlands Allmänna Tidning 9.12.1867 no 287 (Sjöolyckor drabbat skonerten Stora Finland kapt. Andersson. Skonerten Koetus, kapten Lindström. Fartyget Carl Johan. Skonerten Victoria fr. Åland. Barkskeppet Ocean fr. Brahestad. Usko, kapt. Enlund – 1867 11.XII folkvännen n:o 50) (Sjöolyckor: Fartyget Usko, kapt. Enlund, briggen Suometar, kapt. Fagerström; […]
Kategoriat
Uno (1867) – kuunari
Kuunari. Kantokyky 33 lästiä. Rakennettu Oulussa 1864. P.60j.2t. L.18j.2t. Laivaväkeä: Kapteeni F.A.Saren 1864, 1866-67, Perämies M.Alex. Tornberg 1864. Kapteeni J.R.Barckman 1865. Kapteeni G.Z. Sandman 1867. Matkoja: Uno teki kesäisin matkoja Lyypekkiin ja eräisiin muihin Itämeren satamiin. Travemündestä Uno lähti 7.11.1867 kotimatkalle viljalastissa kapteeni Sarenin ollessa päällikkönä, mutta tuhoutui matkalla miehistöineen. Onnettomuudesta ei saatu minkäänlaisia yksityiskohtaisia […]