Porilaissluuppi Catharina haaksitikkoutui Windaun [Ventspils, Latvia] redillä. Finlands Allmänna Tidning 4.2.1853 no 28 Åbo Tidningar 11.2.1853 no 12 (Hafveri. Slupen Catharina fr. Björneborg – 1853 4.II fat n:o 28)
Kategoria: ulkomaat
Caroline (1867) – priki
Saksan Fehrman-saaren rantaan 16.11.1867 haaksirikkoutuneesta suomalaispriki Carolinestä (kapt. Söderlund) saatiin lasti purettua, jonka jälkeen alus saatiin irrotettua vapaaseen veteen. Finlands Allmänna Tidning 11.12.1867 no 289 (Sjöolyckor: Skonerten Joel från Kaskö; Skonerten Stora Finland fr. Åbo; briggen Rocca al Mare, kapt. Frisk; barkskeppet Ocean fr. Brahestad; fartyget Carl Johan, briggen Caroline, kapten Söderlund – 1867 11.XII […]
Carl Johan (1867) – kuunari
Konstantinopolista kirjoitetaan, että suomalaisalus Carl Johan, joka oli tuomassa kivihiiltä Cardiffistä Odessaan, ajoi karille 20.11.1867, mutta saatiin irrotettua kahden höyryhinaajan voimin. Finlands Allmänna Tidning 11.12.1867 no 289 (Sjöolyckor drabbat skonerten Stora Finland kapt. Andersson. Skonerten Koetus, kapten Lindström. Fartyget Carl Johan. Skonerten Victoria fr. Åland. Barkskeppet Ocean fr. Brahestad. Usko, kapt. Enlund – 1867 11.XII […]
Carl (1867) – kuunari
6.11.1867 raivonneessa myrskyssä ajoi suomalainen 52 lästinen kuunari Carl (kapt. Anders Fröberg) maihin Gottlannissa. Hufvudstadsbladet 29.11.1867 no 279 (Merivahingoita: kuunarit Carl ja Ilma Raumalta – 1867 15.XI st n:o 46) Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Carl (1865) – parkki
Suomalainen parkkilaiva Carl (kapt. Nylander / Gyllander?) oli matkalla Kristiinankaupungista Barcelonaan puutavaralastissa kun se 29.9.1865 ajoi sumussa Calaisin lähellä Cap Blanc-Nezissä Ranskassa. Miehistö pelastui onnettomuudesta. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 609 Folkwaännen 18.10.1865 no 42
Brahe (1876) – parkki ( fregatti?)
Brahe (II) (=Gamla Brahe) Fregatti / 247 lästiä / rakennettu 1860 / mitat 121′ x 32,40′ x 16,50’/18’8″. Syttyi tuleen tuntemattomasta syystä ja paloi täydellisesti 6.11.1876 Prins Edwardin saarella. Miehistö hylkäsi aluksen. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 27 Åbo Posten 29.12.1876 no […]
Bjola (1876) – kuunari (jahti?)
Turkulainen jahti Bjola (kapt. Gustafsson) joutui 4.11.1876 vallinneessa myrskyssä rantaan ajetuksi Tallinnan lähistöllä. Jahti oli painolastissa. Helsingfors Dagblad 3.12.1876 no 330 Morgonbladet 4.12.1876 no 282 Åbo Posten 5.12.1876 no 141
Birgit (1915) – höyrylaiva
Kööpenhaminassa 1863 rakennettu 44 m pitkä, 6,5 m leveä, 2,5 m syvä ja 201 t laiva. Se oli loppukesällä 1915 Pori-Tukholma reitillä, vieden viljaa ja tuoden venäläisille erilaisia tuotteita. 6.11 Saksalainen sukellusvene U-10 pysäytti Birgitin ja saksalaiset nousivat alukseen tarkistaen sen. Miehistö sai 15 minuuttia aikaa siirtyä pelastusveneisiin. Tuskin veneitä oli soudettu 100 metriä kun […]
Bethlehem (1863) – kuunari
Hullin rannikolla oli raivonneet vuoden vaihtumisen jälkeen vuonna 1863 voimakkaat myrskyt, joiden tuhoista kantautui koko ajan uutta tietoa. Yksi myrskyn uhreista oli turkulainen alus Bethlehem (kapt. Weckman), joka oli ollut matkalla Lissaboniin. Alus katosi miehineen päivineen. Helsingfors Dagblad 17.1.1863 no 13 Finlands Allmänna Tidning 29.1.1863 no 23 (Turkulainen laiva Bethlehem hukkunut väestöineen – 1863 26.VI […]
Bergö (1873) – priki
Ahvenanmaalainen priki Bergö (kapt. Hamnström) oli lähtenyt Grimsbystä kohti Tukholmaa 28.11.1873. Sen jälkeen aluksesta ja sen miehistöstä ei ole kuultu. Pietarin Lehti 13.4.1874 no 15 Helsingfors Dagblad 17.4.1874 no 102 (Finska briggen Bergö strandat – 1874 17.IV hfbl n:o 87)
Bachus (1888) – parkki
Painolastissa ollut suomalaisparkki Bachus, joka oli tulossa Ranskasta Kööpenhaminaan ajoi rantaan huhtikuussa 1888 Tanskan rannikolla Andersensin saaren luona. Miehistö pelastui haaksirikosta. Nya Pressen 26.4.1888 no 112B (Skeppet Bachus från Brahestad strandat vid Futland – 1888 Finland n:o 94)
Axel (1871) – kuunari
Ruotsin ja Ahvenanmaan saaristosta ajalehti maihin irtaimistoa, jonka pääteltiin olleen peräisin kristiinankaupunkilaisomisteisesta Axel-kuunarista (kapt. Anders Jonas Jellman). Axel oli viemässä tervalastia Lyypekkiin. Koko miehistö menehtyi turmassa. Axel oli rakennettu vuonna 1856 Siipyyssä ja oli vetoisuudeltaan 48 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 251-252, 609 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen […]
Axel / Aksel (1864) – kuunari
Suomalainen kuunari Axel (kapt. Widlund) ajoi karille Svenska Bjönin luona, mutta selvisi satamaan. Helsingfors Dagblad 23.11.1864 no 273 (Sjöolyckor: Skonerten Alexander från Åland, Josefina från Nyland, Norden fr. Åbo, Axel fr. Kristinestad, reinhold från Åland – 1864 22.XI ht n:o 272) (Haaksirikkoja. Suomen kuunari Orel ja Aksel Kristiinasta – 1864 2.XII st n:o 48)
Australia (1867) – ?
Suomalainen laiva Australia (kapt. Winsten) tuli poikkisahatuin mastoin Falmouthiin maaliskuussa 1867. Sanomia Turusta 22.3.1867 no 12
Attila (1870) – parkki
Oululainen vuonna 1863 rakennettu 335 lästinen parkki jätettiin miehistön hylkäämänä Atlantilla 6.1.1870. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 35, 122) Wiborgs Tidning 23.2.1870 no 15 (Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 122) (Öfvergifvet fartyg Attila kapt. C.Niska – 1870 18.II hd n:o 40)
Atlantic (1889) – parkki
Haaksirikko. Uusikaupunlilainen laiwa Atlantic, kapt. Blomros, on kapteenilta tulleen sähkösanoman mukaan joutunut haaksirikkoon Merenkurkussa. Laiwa on hylkynä, miehistö ja inventaarit pelastetut. Laiwa, jonka omisti ent. merimies Sundblom. kapteenit Blomroos ja Sandback y. m., oli wakuuttamaton. mutta rahti wakuutettu makuutusyhtiössä Ägir. (Aura 25.10.1889 no 249) Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. […]
Atalanta (1869) – parkki
Brittein Saarilla norjalainen laiva ja suomalainen parkki Atalanta törmäsivät, josta molemmat saivat vaurioita. Hufvudstadsbladet 12.2.1869 no 35
Astrea (1877/1876) – parkki
Parkki / rakennettu 1863 / mitat 141,60′ x 34,70′ x 17’/19,1″. Laiva hylättiin uppoavana Atlantilla 6.12.1876. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 22 Uleåborgs Tidning 11.1.1877 no 3 (Barken Astrea från Brahestad sjunkit – 1877 3.I åp n:o 3)
Arvio (1871) – ?
Uudessakaupungissa rakennettu laiva Arvio oli ensimmäisellä purjehduksellaan, joka oli suunniteltu tehtävän Luulajasta Englantiin. Bornholmin kohdalla suomalaisaluksen päälle ajoi tuntematon toinen alus. Arvion piti mennä satamaan korjauttamaan saamansa vauriot. Sanomia Turusta 20.10.1871 no 42
Arvid (1873) – parkki
Oululainen parkki Arvid (kapt. A.A. Junnelius) oli saanut merkittäviä vaurioita; mastot olivat kaatuneet, aluksella oli vuoto ja osa miehistöstä oli hukkunut. Miehistö hylkäsi aluksen Atlantilla. Pohjois-Suomi 28.8.1878 no 69 Åbo Posten 29.8.1873 no 200 Finlands Allmänna Tidning 30.8.1878 no 201 Oulun Wiikko-Sanomia 31.8.1878 no 35 (Barkskeppet Arvid har gjort haveri – 1878 29.VIII u.t n:o […]
Argo (1871) – parkki
Suomalainn parkki Argo (kapt. Bengelsdorff) oli matkalla Helsingistä Cadiziin viemään sinne puutavaralastia. Alus ajoi karille Goodwin Sandsissä, mutta pääsi jatkamaaan matkaa. Helsingfors Dagblad 25.11.1871 no 321
Argo (1865) – priki / parkki
Uppouma 258 lästiä, pituus 131 jalkaa. Rakennettu Oulun Toppilassa 1857. Argo lähti 7.1.1865 Liverpoolista matkalle Välimerelle, mutta jo 14 päivänä tammikuuta laiva tuhoutui Park Pointin (Holyhedin) lähellä Carnarvonin lahdessa (Wales). Miehistö pelastui. Sanomia Turusta 3.2.1865 no 5 Oulun Wiikko-Sanomia 4.2.1865 no 5 (Haaksirikko. Priggi Ilma ja laiva Argo Oulusta – 1865 10.II tähti n:o 6) […]
Appellina (1867) – kuunari
Kuunari Lamargienan kapteeni kirjoitti Kööpenhaminasta, että hän oli tavannut suomalaisen kuunari Apellinan miehistön hylkäämänä ja yksin ankkureidensa varassa Itämerellä. Miehistön oli ottanut turvaan toinen hollantilainen kuffi. Helsingfors Dagblad 21.12.1867 no 298 (Skonerten Appellina förolyckats – 1867 24.XII fat n:o 300) (Sjöolyckor: Skonerten Apellina och Providentia från Fredrikshamn – 1867 21.XII hd n:o 298) (Sjöolyckor drabbat […]
Apparance (1802) – priki / brikantiini
Priki. 96 lästiä, rakennettu 1800 Oulussa. Purjehti 1800 Pohjanmerelle. Haaksirikkoutui 1802 Dagerortissa P.W. Snellman, Skepp och skeppare I Uleåborg 1765-1815, s. 28
Apolonia (1865) – kaljaasi
Tenholan pitäjästä kotoisin ollut kapteeni Erik Victor Rehn päätti kaataa komentamansa kaljaasin mastot Tallinnan edustalla estääkseen aluksen maihin ajautumisen. Helsingfors Tidning 18.9.1865 no 216
Apollina (1861) – kuunarilaiva
Suomesta kotoisin ollut kuunarilaiva Apollina (kapt. Nylund) oli matkalla New Castlesta Tukholmaan kivihiiltä viemässä kun se ajoi karille Ruotsin rannikolla. Monia vauroita saanut alus selvisi lopulta satamaan korjattavaksi. Åbo Underrättelser 28.11.1861 no 140 Wiborg 3.12.1861 no 95 (Haaksirikko, laivat Seura ja Apollina – 1861 2.XII sjs n:o 92)
Anton (1867) – kuunari
Uusikaupunkilainen kuunari Anton joutui myrskyssä merihätään 20.11.1867 Ruotsissa Skutskärin edustalla, mastot katkaistu, pelastettu. Åbo Underrättelser 5.12.1867 no 144 Huvudstadbladet 6.12.1867 no 285 (Sjöolyckor: Skonerten Anton från Nystad – 1867 6.XII hfbl n:o 285) (Sjöolyckor: Skonerten Anton från Nystad, en skonert fr. Åland, Skonerten Stora Finland, kapt. Anderson, fartyget Usko, kapt. Enlund, skonerten Aina, Justitia o. […]
Anto (1868) – ?
Laiva Anto (kapt. Bamström) oli matkalla Cardiffistä Havannaan kun se joutui poikkeamaan satamassa rikkoutuneen ruorin johdosta. Finlands Allmänna Tidning 4.2.1868 no 28 (Skeppet Anto, kapt. Ramström – 1868 3.II hd n:o 27)
Antaja (1864) – parkki
Kristiinankaupunkilainen parkki Antaja joutui syksyllä 1864 haaksirikkoon 2 nm Furusandista (Söderarm). Hylky myytiin Tukholmaan, jonne se myöhemmin hinattiin telakalla kunnostettavaksi. Antaja oli rakennettu vuonna 1855 Kristiinankaupungissa ja oli vetoisuudeltaan 254 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 609 Åbo Underrättelser 22.11.1864 no 138 Suometar 15.5.1865 no 111 (Haaksirikkoja. […]
Anna (1863) – parkki
Turkulainen parkki Anna (322 lästiä) koki totaalisen haaksirikon Lemvikissä (Harboöre) Juutlannin rannikolla syksyllä 1863. Laiva oli kapteeni A Brunströmmin komennossa onnettomuushetkellä. Onnettomuudessa 10 miehistön jäsentä hukkui. Lasti – 5.000 tynnyriä suolaa – oli vakuuttamaton. Anna oli rakennettu vuonna 1856 Uskelassa ja sen pituus oli 136 jalkaa. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och […]
Angela (1884) – kuunarilaiva
Angela oli Lemlandissa 1883 rakennettu 255 rtn:n kuunarilaiva, kotipaikka Lemland. Tuhoutui marraskuussa 1884 Vlissingenissä Hollannin rannikolla. Åbo Tidning 3.11.1884 no 299 Nya Pressen 10.11.1884 no 307 Åbo Tidningen 17.11.1884 no 313 Åbo Underrättelser 21.12.1884 no 348A Sanomia Turusta 10.11.1884 no 263 Oulun Lehti 12.11.1884 no 91 Nya Pressen 15.11.1884 no 312 Åbo Tidning 31.12.1884 no […]
Amphion (1871) – ?
Raahesta kotoisin ollut 262 lästinen laiva Amphion (kapt. G.W. Rein), joka lähti Oulusta syyskuussa 1871 kohti Liverpoolia lautatavaralastissa haaksirikkoutui alkumatkasta Ruotsin rannikolla Ratan-nimisellä paikalla. Lasti saatetaan saada pelastettua. Suomalainen Wirallinen Lehti 30.9.1871 no 116 (Laiva Amphion Raahesta rantautunut 20 p. syysk. – 1871 23.IX ows n:o 38) Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, […]
Amazon (1853) – kuunari
Suomalainen kuunari Amazon (kapt. Häggström) oli viemeässä puutavaralastia Marseillesiin ja se oli määräsataman edustalla odottamassa luotsia laivaan. Luotsia ei kuulunut ja lopulta aluken köli törmäsi kiveen. Voimaksa tuuli paino alusta yhä pahemmin kiville. Amazon ehti saada vaurioita ennenkuin se saatiin hinattua satamaan. Finlands Allmänna Tidning 18.3.1853 no 64
Amanda (1884) – kuunari
Kuunari Amanda (kapt. F. Markoff) joutui kaatamaan mastot Helsingörin redillä välttääkseen tuhoutumasta seillä raivonneessa myrskyssä. Nya Pressen 10.11.1884 no 307
Amanda (1878) – parkki
22. tammikuuta 1878 päivätty kirje on viimeinen mitä kuultiin parkkilaiva Amandasta (kapt. P. Åhman). Parkkilaiva lähti Pensacolasta kohti Marseillesia. Morgonbladet 8.7.1878 no 155 (Barkskeppet Amanda förmodas hafva örlist – 1878 6.VIII borgåbl n:o 54)
Amanda (1865) – kuunari
Vehmaan pitäjästä kotoisin ollut kuunari Amanda (kapt. Gallen) lähti 1.8.1865 Windausta [Ventspils, Latvia] kohti Flensburgia rautalastissa. Kuunari ajoi rannalle seuraavana päivänä ankarassa myrskyssä Latvia rannikolla nykyisen Ventspilsin kaupungin edustalla. Miehistö pelastui turmasta. Talonpoikaislaivaston rakentajat. 1800-luvun suuren laivanrakennuskauden laivurit, laivanvarustajat ja laivanrakennusmestarit Vakka-Suomen rannikkopitäjissä. Juha Sahi, Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys ry, Newprint Oy 2025, s. 81 Folkwännen […]
Alma (1871) – priki
Suomalainen´Turusta kotoisin ollut priki Alma (kapt. Isaksson) oli matkalla Kielistä Sundsvalliin painolastilla kun se Gottlannin eteläpuolella 1.10.1871 sai vuodon. Isomasto täytyi hakata poikki. Laiva hinattiin Kalmariin, jossa hylky huutokaupattiin. Suomalainen Wirallinen Lehti 7.10.1871 no 119 Sanomia Turusta 20.10.1871 no 42 Suomalainen Wirallinen Lehti 31.10.1871 no 129
Alma (1871) – kuunari
Kuunari Alma selvisi vuotavana turvaan Visbyn satamaan. Folkwännen 18.1.1871 no 3
Alma (1867) – ?
Suomalainen laiva Alma (kapt. Wickman) oli matkalla Loviisasta Grimsbyhyn Ruotsissa kun se joutui kovan merenkäynnin aiheuttamia vauriota korjauttamaan satamassa. Helsingfors Dagblad 30.12.1867 no 303
Alma (1864) – priki
Elokuussa 1864 vallinneissa myrskyissä joutui suomalainen priki Almakin (kapt. Ericsson) rannalle heitetyksi Gotlannissa. Lastia jouduttiin purkamaan paikalla ennenkuin priki saatiin toimitettua satamaan korjattavaksi. Helsingfors Tidningar 10.9.1864 no 210
Alma (1864) – kuunari
Haaksirikko. Kuunari Alma, kapteini Sten, Porwoosta kotoisin, on marraskuun 14 p. myrskyssä hukkunut Dporton kaupungin edustalla Portugalin rannalla. Kapteini ja laiwamäki pelastettiin. (Sanomia Turusta 23.12.1864 no 51) (Skonerten Alma från Borgå förlist – 1864 13.XII hd n:o 290) (Skeppbrott: Skonerten Alma fr. Borgå – 1864 13.XII ht n:o 290)
Alli (1912) – kaljaasi
Björkköläinen kaljaasi Alli tuhoutui 7 lokakuuta 1912 vastaisena yönä. Alus ajautui rantaan lähellä Kyröniemeä yön pimeydessä ja myrskyssä. Kaljaasi ja sen 2,000 säkin jauholasti olivat vakuuttamattomia. (1912 8.X åu) [Haveripaikkaa hakiessa: Kyröniemi löytyy Kuolemajärveltä, Seivästön pohjoispuolelta. Vanhassa lehdessä oli vinkki. Seivästön pohjoispuolella on vanhassa kartassa Muuralan kylä, jonka kalastajasatama oli Kyröniemi. Koordinaatit noin 60.270 28.901. […]
Alli (1863) – ?
Alli-niminen alus (kapt. Rydberg) oli kotoisin Helsingistä. 31.12.1862 se joutui merellä vallineen myrskyn johdosta vaikeuksiin sen olleessa tulosta Aleksandriasta ja matkalla Yarmouthiin. Alus ajoi matalaan Hasbro Sandsissa ja upposi. Miehistö pelastui. Sanomia Turusta 20.2.1863 no 8
Alku (1872) – kuunari
Suomalainen kuunari Alku (kapt. Brunila) joutui toisen aluksen päälleajamaksi 22.11.1872 Skagenin edustalla. Kuunari sai törmäyksestä vaurioita. Helsingfors Dagblad 6.12.1872 no 334
Alkaja (1873) – priki
Priki, 108 lästiä, rakennettu Merikarvialla Kasabölessä 1836, varustaja S.Seikow, I.W.Ramsel ja Aug. Lunden. Tehnyt haaksirikon 14.10.1873 Dierhagenissa Saksassa. Morgonbladet 29.10.1873 no 251 Jussila, Uudenkaupungin laivat, s. 84 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 254, 554
Alice (1867) – parkki
Rakennettu Ruotsissa 1860 ja ostettu 1866 Ouluun. Parkkilaiva, jonka kantokyky oli 190 lästiä ja pituus 120 jalkaa. Alusta kohtasi onnettomuus jo sen ensimmäisellä kaukomatkalla 29.8.1867 Laguna de las Perles nimisessä satamassa Meksikon lahdella. Kesken purkuutöiden iski hirmumyrsky, joka tavattomalla voimalla katkaisi ankkurikettingit ja mastot sekä heitti laivan rantakalliota vasten, jolloin sen runko murtui. (Oulun laivoja […]
Alexandra (1880) – priki
Priki Alexandra (kapt. F.O. Björkqvist) oli tuomassa suolalastia Cadixista kotisatamaansa Porvooseen kun ruotsalainen höyrylaiva ajoi sen päälle Itämerellä sillä seurauksella, että Alexandra upposi. Finlands Allmänna Tidning 16.8.1880 no 188 Åbo Posten 17.8.1880 no 189 (Briggen Alexandra från Borgå, förd af kapten O.Bjökqvist, öfverseglad – 1880 14.VIII borgåbl n:o 64) (Briggen Alexander öfverseglad; hemma från Borgå, […]
Alexander II (1861) – höyrylaiva
Postihöyry Alexander II liikennöi säännöllisesti Pietarin ja Stettinin väli. Niinkin myöhään kuin toukokuussa alus jäi jäiden ruhjomaksi Sommarön [Someri] luona. Matkustajat pelastuivat jäälautoille, mutta meri otti mm 6.000 kanarialistua ja joitain metsästyskoiria. Papperslyctan 21.5.1861 no 20 Helsingfors Tidningar 25.5.1861 no 60 Folkwännen 5.6.1861 no 23 Suometar 26.7.1861 no 30 (Ångf. Alexander II:s olycka – 1861 […]
Alexander (1864) – kuunari
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kuunari Alexander (kapt. Matsson) oli viemässä kivihiiltä Shieldsistä Tukholmaan kun se kärsi huomattavia vahinkoja merellä Gotlannin edustalla. Alus pääsi Burgsvikiin hätäsatamaan, jossa lasti jouduttiin myymään. Åbo Underrättelser 22.11.1864 no 138 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 97, 253, 257, 766 (Sjöolyckor: Skonerten Alexander från Åland, Josefina från Nyland, Norden fr. […]
Alerte (1878) – parkki
Pietarsaaresta kotoisin ollut parkkilaiva Alerte (kapt. A. Dreilich) joutui luotsin laivalla ollessa pohjakosketukseen Malmön lähellä. Alus saatiin matalaan turvaan uppoamiselta. Åbo Posten 19.1.1878 no 16 (Barkskeppet Alerte från Jakobstad stött på grund – 1878 18.I hd n:o 16)