Haverit.netPorista kotoisin ollut laiva Columbus (274 lästiä) haaksirikkoutui lankkulastissa Tukholman läänissä Simpnäsissä vuonna 1840. Haaksirikkopaikka on ”en klippa vid pass 100 famnar från Arnholma”. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123 Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXV
Raahesta kotoisin ollut snaupriki Gref Brahe haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Simpnäsissä vuonna 1801. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Ahvenanmaalta kotoisin ollut parkki Harald haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Österskärissä vuonna 1919. Alus oli kuljettamasa koivuhalkoja. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kaljaasi Bonaparte haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Bonapartesvikenissä Sennebyn rannalla vuonna 1841. Aluksen lastina oli puutavaraa ja silakoita. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122, 125
Suomalainen priki Kevias upposi Tukholman läänin alueella Utanågrundille vuonna 1890. Aluksen nimi saattaa olla myös Kevia. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Lyypekistä kotoisin ollut priki Pauline & Emma (kapt. G.D. Erdtmann) haaksirikkoutui Viipurin läänin Koiviston maalaiskunnassa Partialankylän lähistöllä Tiurinsaaressa 22.11.1835. Seuraavana vuonna järjestettiin kaksikin huutokauppaa, jossa myytiin aluksen hylkyjäämistöä: erilaisia lankoja ja silkkiä, ankkuri ja purjeita, 126 tusinaa villasukkia, 11 tusinaa yöpaitoja, tupakkaa sekä kirjoja. Finlands Allmänna Tidning 6.2.1836 no 30 Finlands Allmänna Tidning 13.8.1836 no […]
Uudestakaarlepyystä kotoisin ollut priki Paulina haaksirikkoutui Tukholamn läänin alueella Ytterskärissä vuonna 1836. Aluksella oli suolalasti. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Tukholaman läänin alueella Sennebyn kalastajakylän lähellä on vuonna 1856 uponneen ahvenanmaalaisen halkojen kuljetukseen käytetyn Josefina-jahdin hylky. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Tukholman läänin alueella Svartklubbenilla tiedetään uponneen vuonna 1855 Fröjden-niminen jahti, joka oletettavasti oli suomalainen. vuonna 1842. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 120
Tukholman läänin alueella Måsstenissa tiedetään olevan suomalaisen kaljaasi Victorian hylky, joka upposi vuonna 1830. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 120
Tukholman läänin alueella Gåsstenissa tiedetään olevan vuonna 1824 uponneen Oulusta kotoisin olleen kaljaasi Adoniksen hylky. Kyse lienee vuonna 1805 rakennetusta 86 lästisestä prikistä. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 119 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974, s. 26
Kokkolalainen kaljaasi Concordia (28,5 lästiä) oli rakennettu 1833 ja sen pituus oli 57,80 jalkaa. Kaljaasi (kapt. Richardt) haaksirikkoutui loppuvuonna 1841 Uppsalan rannikolla Ängskärissä. Concordia oli tuomassa kappaletavaraa Lyypekistä kotikaupunkiinsa. Aluksen pelastetusta irtaimistosta järjestettiin huutokauppa vuonna 1845. Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jari Ojala, Jyväskylä 1996, s. 372 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av […]
Suomalainen kuunari Kämpen (kapt.Nyström) haaksirikkoutui Uppsalan rannikolla Understenillä vuonna 1862 sen ollessa tuomassa täkkirautaa ja kivihiiltä Tukholmasta Suomeen. Onnettomuushetkellä vallitsi koillinen voimakas tuuli kun se sai vuodon. Kapteeni suuntasi takaisin Ruotsin rannikolle, mutta upposi syvään veteen Understenin majakan luona. Miehistö sai itsensä turvaan. Åbo Underrättelser 4.9.1862 no 101 Finlands Allmänna Tidning 5.9.1862 no 205 Westerdahl, […]
Uppsalan rannikolla Simpnäs Klubbilla, Arnholmin lähellä, haaksirikkoutui 1.9.1860 suomalainen kaljaasi Wandringsman (kapt. Rösgren). Kaljaasi oli matkalla Kristiinankaupungista Lyypekkiin viemään mm tervaa ja potaskaa. Lähes koko lasti saatiin pelastettua. Åbo Underrättelser 15.9.1860 no 110 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 114
Uppsalan rannikolla Gräsön luona haaksirikkoutui Suomesta kotoisin ollut Elisabeth-niminen alus vuonna 1842. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 114
Porista kotoisin ollut alus Svarta Örn haaksirikkoutui vuonna 1801 Uppsalan rannikolla Gräsön luona vuonna 1801. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 114
Turkulaisparkki Delphin (kapt. H.F. Sandroos) oli viemässä lankkulastia kotisatamastaan Tarragonaan kun se mastonsa menettäneenä haaksirikkoutui Shipwash-Bankillä. Merivahingosta koitui 40.482,50 markan vahingot. Onnettomuusuutisointi oli ristiriitaista; joidenkin tietojen mukaan alus saatiin hinattua satamaan, joiden mukaan alus jäi hylyksi. Delphin (511,83 rt) oli rakennettu vuonna 1864 Vaasassa ja oli mitaltaan 145,8 jalkaa. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. […]
Uudestakaupungista kotoisin ollut kuunari Enigheten (kapt. Evert Erholm) haaksirikkoutui Uppasalan rannikolla Gräsön itäpuolella Gåsgrundilla 4.9.1850. Alus oli kuljettamassa puutavaralastia Uudestakaupungista Rostockiin. Miehistö saatiin turvaan; samoin lastin arveltiin voitavan pelastaa, mutta itse alus jäi hylyksi. Jo yhdeksän päivän päästä Finlands Allmänna Tining-lehdessä ilmoitettiin myöhemmin samassa kuussa pidettävästä huutokaupasta Föglössä, jossa huutokaupattiin samannimisen kuunarin vaurioitunut runko ja […]
Uppalassa Gräsön itäpuolella olevan hylyn arvellaan olevan turkulaisen kuunari Imatran hylky. Uppoamisvuosi on ollut 1887. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 111
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kuunari Meri haaksirikkoutui ½ mailia Uppsalan Örskäristä kaakkoon paluumatkallaan Pietarista vuonna 1852. Alus tavattiin kaatuneena eikä sen miehistöstä näkynyt jälkeäkään. Meri oli rakennettu kotikaupunkinsa telakalla vuonna 1852 ja oli vetoisuudeltaan 31 lästiä. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 111 Purjeiden kaupunki. […]
Korppoosta (Turusta?) kotoisin ollut kuunariparkki Imatra (kapt. Hamberg) ajoi karille Ruotsin Öregrundissa ja tuli kokonaan hylyksi. Laiva oli lähtenyt 20.9.1849 Porista Lontooseen puutavaralastissa. Åbo Tidning 9.10.1847 no 274 Sanomia Turusta 10.10.1847 no 234 Nya Pressen 10.10.1847 no 275
Pietarsaarelainen laiva Sylphide (kapt. C.E. Idman) oli lähtenyt viemään kotikaupungistaan lankku- ja tervalastia Marseilleen kun se haaksirikkoutui Uppsalan rannikolla Gräsössä nk Grundkalle Grundetille 25.11.1849. Aluksesta tuli hylky, mutta miehistö pääsi turvaan. Åbo Underrättelser 18.12.1849 no 100 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 108
Vaasasta kotoisin ollut parkki Libertas (kapt. Nicklin) oli viemässä lankku- ja tervalastia kotikaupungistaan Marseillesiin kun se haaksirikkoutui 29.10.1849 Uppsalassa Gråsön itäpuolella. Åbo Underrättelser 20.11.1849 no 92 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 108
Porista kotoisin ollut kaljaasi Myran (kapt. Roslander) oli viemässä puutavaralastia kotisatamastaan Wismariin kun se ajoi rantaan Olskerissa Tanskassa. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Lastia saatiin myös pelastettua. Åbo Underrättelser 3.8.1836 no 61
Kaljaasi Tärnan oli rakennettu 1831. Alus oli vetoisuudeltaan 10,5 lästiä ja sen pituus oli 42,30 jalkaa. Tärnan (kapt. Chorén) kärsi haaksirikon Uppsalassa Grundkallenin pohjoiskärjessä vuonna 1836 ollessaan viemässä potaskaa Kokkolasta Lyypekkiin. Alus upposi välittömästi, mutta miehistö pelastautui laivaveneeseen. Åbo Underrättelser 3.8.1836 no 61 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jari Ojala, Jyväskylä 1996, s. 194 […]
Ahvenanmaalta koisin ollut kaljaasi Svan haaksirikkoutui vuonna 1837 Uppsalan rannikolla Norrbodanissa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 107
Lukuisilla eri kirjoitusasuilla esiintynyt Vaasasta kotoisin ollut kuunari Vivi (kapt. Östman) haaksirikkoutui Uppsalan Bredbådanilla 26.10.1868. Kuunari oli viemässä lauta-, terva- ja voilastia Vaasasta Lyypekkiin. Åbo Underrättelser 3.10.1868 no 118 Hufvudstadsbladet 9.10.1868 no 235 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 107
Uppsalassa Finngrundetille haaksirikkoutui periöläiskaljaasi Simon vuonna 1870. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 105
Sora Öland ( 1873) – kuunari Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 105
Uppsalassa Sikhjälman satamassa on 14 sylen päässä rannasta suomalaisen Onni-nimisen sluupin hylky, joka upposi 13.8.1844. Sluuppi oli lähtenyt kapteeni Hackmanin komennossa Kristiinankaupungista Itämerelle kun sen todettiin saaneen vuodon. Lastina sluupissa oli tervaa, lankkuja ja kimröökiä. Alus hajosi useampaan osaan, mutta suuri osa lastista saatiin pelastettua. Onni oli rakennettu vuonna 1832 Raahessa ja oli vetoisuudeltaan 15 […]
Nauvosta kotoisin ollut kaljaasi Couriren (kapt. Mattson) tuhoutui haaksirikossa Uppsalan läänin alueella Skälgrundissa syksyllä vuonna 1840. Alus oli matkalla Piteåsta Tukholmaan. Åbo Underrättelser 30.9.1840 no 76 Finlands Allmänna Tidning 28.11.1840 no 278 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 101
Suomesta kotoisin ollut Iris-niminen priki huutokaupattiin Uppsalassa vuonna 1825. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 100
Porista kotoisin olleen S:t Peter-nimisen snaun irtaimistoa huutokaupattiin vuonna 1771 Gräsössä Ruotsin Uppsalassa. Tämän niminen alus oli tiettävästi jouduttu hinaamaan vahingoittuneena erääseen Östra Gräsälandetin lahteen. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 100
Torniosta kotoisin ollut Jehu-niminen alus haaksitikkoutui Uppsalan läänin aluelle Dalälvensissä. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 99
Suomalainen kaljaasi matkallaan Nyhamniin upposi Ruotsin rannikolla Gävleborgin läänissä kaupungin satamassa vuonna 1840. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 96
Oulusta kotoisin olleen kuunari Toivon hylky on 8-9 sylen syvyydessä Gävleborgin läänin alueella Norssuddenissa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 88
Ahvenanmaalta kotoisin ollut Julia-niminen alus ajautui Gävleborgin läänissä Tupparnassa Eggegrundille. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 86
Proomu Kemi A upposi kivihiililastissa vuonna 1915 Gävleborgin läänissä Korsholmuddenissa paikassa 61 25 3 / 17 13 0. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 82
Ruotsin Västernorrlandin Skarpuddenissa haaksirikkoutui oululainen Zacharias Genderianin omistama alus, joka oli palaamassa Välimerelle suuntautuneelta matkaltaan. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 68
Vaasasta kotoisin ollut moottorilaiva M/S Mary haaksirikkoutui Ruotsin Västernorrlandin Husumissa vuonna 1971. Onnettomuus tapahtui kaupungin eteläpuolella. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 68
Vaasan Mustasaarelta kotoisin ollut kaljaasi Maria tuhoutui Ruotsin Västernorrlandin Hemsössä vuonna 1822. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 63
Vuonna 1938 Ruotsin Västernorrlandin Genesövikenissä upposi suomalainen Jalo (Jalu?) -niminen alus. Hylky on jäiden rikkoma. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 59
Parkki Oberon (kapt. Sjöberg) oli viemässä lankku- ja tervalastia Kristenestadista Italian Genovaan kun alus koki haaksirikon 18.11.1845 lähellä määränpäätään. Alus tullaan menettämään hylyksi, mutta ainakin osa lastista saatiin turvaan. Parkki oli rakennettu kotikaupunkinsa telakalla vuonna 1841 ja oli vetoisuudeltaan 195 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 616 […]
Vuonna 1854 Ruotsin Väsrbottenissa, Lillbådanissa kaakkoon Bredskärin luotsipaikasta haaksirikkoutui vuonna 1854 suomalainen kanneton alus, jonka tervalastista osa saatiin pelastettua. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 49
Kokkolaan oli rekisteröity Superb-niminen 163 lästinen parkki (pituus 107,6 jalkaa). Parkki (kapt. Aspgren) haaksirikkoutui 1845 Ruotsin Västerbottenissa Halöshällanissa sen ollessa kuljettamassa Välimerelle terva- ja pikilastia. Lastia saatiin pelastettua, mutta alus jouduttiin jättämään hylyksi. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 45 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan […]
Ruotsin merikarttoihin on paikkaan 63 59 2 / 20 58 1 merkitty suomalaisen höyrylaiva s/s Meri uppoamispaikka. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 43
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kaljaasi Seraphim ajoi maihin vuonna 1842 Ruotsin rannikolla Vesterbottenissa. Tarkempi paikka Bjuröklubbs Hamn. Alus oli kuljettamassa tervaa ja lankkuja. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 40
Vaasasta kotoisin ollut kuunari Lailya upposi tiililastissa Ruotsin Norrbottenissa vuonna 1925 paikassa 65 13 5 / 22 05 0. Hylky nostettu 1973-74. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 34
Ruotsin Norrbottenissa Seskar-Furössä upposi suomalainen priki Esbo Andreas, joka oli rakennettu 1788. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 33
Ahvenanmaalaiskuunari Friedeborg haaksirikkoutui Ruotsin Norrbottenissa, Kalixissa vuonna 1937 ollessaan paluumatkalla Lontoosta. Hylky purettiin. Onnettomuuden sattuessa alus oli jo 69 vuotta vanha. Pohjois-Pohja 26.9.1937 no 148 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 27