Haverit.netNauvosta kotoisin ollut kaljaasi Couriren (kapt. Mattson) tuhoutui haaksirikossa Uppsalan läänin alueella Skälgrundissa syksyllä vuonna 1840. Alus oli matkalla Piteåsta Tukholmaan. Åbo Underrättelser 30.9.1840 no 76 Finlands Allmänna Tidning 28.11.1840 no 278 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 101
Suomesta kotoisin ollut Iris-niminen priki huutokaupattiin Uppsalassa vuonna 1825. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 100
Porista kotoisin olleen S:t Peter-nimisen snaun irtaimistoa huutokaupattiin vuonna 1771 Gräsössä Ruotsin Uppsalassa. Tämän niminen alus oli tiettävästi jouduttu hinaamaan vahingoittuneena erääseen Östra Gräsälandetin lahteen. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 100
Torniosta kotoisin ollut Jehu-niminen alus haaksitikkoutui Uppsalan läänin aluelle Dalälvensissä. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 99
Suomalainen kaljaasi matkallaan Nyhamniin upposi Ruotsin rannikolla Gävleborgin läänissä kaupungin satamassa vuonna 1840. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 96
Oulusta kotoisin olleen kuunari Toivon hylky on 8-9 sylen syvyydessä Gävleborgin läänin alueella Norssuddenissa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 88
Ahvenanmaalta kotoisin ollut Julia-niminen alus ajautui Gävleborgin läänissä Tupparnassa Eggegrundille. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 86
Proomu Kemi A upposi kivihiililastissa vuonna 1915 Gävleborgin läänissä Korsholmuddenissa paikassa 61 25 3 / 17 13 0. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 82
Ruotsin Västernorrlandin Skarpuddenissa haaksirikkoutui oululainen Zacharias Genderianin omistama alus, joka oli palaamassa Välimerelle suuntautuneelta matkaltaan. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 68
Vaasasta kotoisin ollut moottorilaiva M/S Mary haaksirikkoutui Ruotsin Västernorrlandin Husumissa vuonna 1971. Onnettomuus tapahtui kaupungin eteläpuolella. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 68
Vaasan Mustasaarelta kotoisin ollut kaljaasi Maria tuhoutui Ruotsin Västernorrlandin Hemsössä vuonna 1822. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 63
Vuonna 1938 Ruotsin Västernorrlandin Genesövikenissä upposi suomalainen Jalo (Jalu?) -niminen alus. Hylky on jäiden rikkoma. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 59
Parkki Oberon (kapt. Sjöberg) oli viemässä lankku- ja tervalastia Kristenestadista Italian Genovaan kun alus koki haaksirikon 18.11.1845 lähellä määränpäätään. Alus tullaan menettämään hylyksi, mutta ainakin osa lastista saatiin turvaan. Parkki oli rakennettu kotikaupunkinsa telakalla vuonna 1841 ja oli vetoisuudeltaan 195 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 616 […]
Vuonna 1854 Ruotsin Väsrbottenissa, Lillbådanissa kaakkoon Bredskärin luotsipaikasta haaksirikkoutui vuonna 1854 suomalainen kanneton alus, jonka tervalastista osa saatiin pelastettua. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 49
Kokkolaan oli rekisteröity Superb-niminen 163 lästinen parkki (pituus 107,6 jalkaa). Parkki (kapt. Aspgren) haaksirikkoutui 1845 Ruotsin Västerbottenissa Halöshällanissa sen ollessa kuljettamassa Välimerelle terva- ja pikilastia. Lastia saatiin pelastettua, mutta alus jouduttiin jättämään hylyksi. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 45 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan […]
Ruotsin merikarttoihin on paikkaan 63 59 2 / 20 58 1 merkitty suomalaisen höyrylaiva s/s Meri uppoamispaikka. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 43
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kaljaasi Seraphim ajoi maihin vuonna 1842 Ruotsin rannikolla Vesterbottenissa. Tarkempi paikka Bjuröklubbs Hamn. Alus oli kuljettamassa tervaa ja lankkuja. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 40
Vaasasta kotoisin ollut kuunari Lailya upposi tiililastissa Ruotsin Norrbottenissa vuonna 1925 paikassa 65 13 5 / 22 05 0. Hylky nostettu 1973-74. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 34
Ruotsin Norrbottenissa Seskar-Furössä upposi suomalainen priki Esbo Andreas, joka oli rakennettu 1788. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 33
Ahvenanmaalaiskuunari Friedeborg haaksirikkoutui Ruotsin Norrbottenissa, Kalixissa vuonna 1937 ollessaan paluumatkalla Lontoosta. Hylky purettiin. Onnettomuuden sattuessa alus oli jo 69 vuotta vanha. Pohjois-Pohja 26.9.1937 no 148 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 27
Suomalainen alus Laila haaksirikkoutui n 1925 Ruotsin Norrbottenissa, lounaaseen Rödkallenista. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 25
Puutavaralastissa ollut Laura-niminen alus haaksirikkoutui Ruotsin Norrbottenissa Perstålkallenissa n 1920-30. Rantaan ajelehtineesta hylkytavarasta järjestettiin huutokauppa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 25
Hinaaja Hilma upposi Ruotsin Norrbotteninssa höyrypannun rajähdykseen vuonna 1929. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 23
Torniosta kotoisin ollut Jättholmarna -niminen laiva (kapt. Torfast Abrahamsson) haaksirikkoutui 14.9.1696 Hälsinglandissa Ruotsin rannikolla. Haaksirikossa hukkui 22 ihmistä; vain seitsemän tiedetään pelastuneen. Laiva oli matkalla Torniosta Tukholmaan. Aluksen lasti levisi isolle alueelle rannikkoa ja mahdollisesti yksi hylkytavaroita ryöstänyt tuomittiin kuolemaaan. Perämeri. 500 vuotta meritietä pohjoiseen. Suomen Majakkaseura rt, Livonia Print 2022, s. 356
Wasa-Nordsjö Ångfartygs Ab omisti 22.11.1908 Holmössä 22.11.1908 haaksirikkoutuneen höyrylaiva Clion (892 br.t). Clio oli puutavaralastissa matkalla Raahesta Almeiraa Espanjassa. Clio oli rakennettu 1884 Port Glasgowssa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 81
Parkki Severene oli rakennettu 1864 Finströmissä Ahvenanmaalla. Sen vetoisuus oli 414 lästiä. Alus oli lastannut kiviä ja palkkeja kun se sai pahan vuodon ja hanattiin Umeån, jossa se romutettiin. Åland 24.10.1896 no 85 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 75 Den ålandska segelsjöfarts historia II, […]
Haminalainen laiva Norden haaksirikkoutui vuoden 1894 myrskyssä Ruotsin rannikolla Lilla Ledskärissä, vain n 100 metrin päässä Leskärin majakasta. Alus oli puutavaralastissa. Hylky hinattiin paikalta myöhemmin purettavaksi. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 26
Maarienhaminasta kotoisin olleesta laiva Heimosta tuli hylky 9.6.1894 Bredgrundissa Ruotsissa sen ollessa tulossa Dalkarlsåsta. Vaurioitunut alus pystyttiin irroittamaan ja viemään purkupaikalle. Åland 18.7.1894 no 57 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 71 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk […]
Maarienhaminalaisparkki Oscar & Georg (492 nrt) ajoi luotsin ollessa aluksella karille 6.6.1892 Åbyssä Ruotsin rannikolla. Alus oli alkujaan rakennettu 1861 Raahessa. Vaurioitunut parkki myytiin seuraavana vuonna Saksaan. Åbo Underrättelser 4.9.1893 no 239 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 71 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn […]
Pietarsaaresta kotoisin ollut fregatti Equator (1.059 / 974 tn) oli lähtenyt kotisatamastaan kohti Englantia viemään sinne puutavaraa ja tervaa. Sakeassa sumussa alus ajoi karille ja se päätyi laivojen hautausmaalle Holmenin pohjoispuolella Holmsundissa. Finland 17.11.1886 no 267 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 64 Westerdahl, Christer: […]
Uudestakaupungista kotoisin ollut priki Onnilla syttyi tulipalo sen lastauksen yhteydessä Skeppsvikin satamassa 2.10.1883. Tuhoutunut hylky todennäköisesti upposi tai upotettiin ja saattaa olla Ruotsin merkortissa Bjurenissa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 62 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk […]
Haminasta kotoisin ollut priki Ida (kapt. A. Boye) tuhoutui Sandskärissä, Nordmailing 7.11.1872 ollessaan matkalla Flensburgista Umeån pelkässä painolastissa. Kruununluotisn ollessa aluksella ajoi laiva karille. Miehistö pystyi pelastamaan vain itsensä haaksirikosta. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 54
Virolahtelainen kuunari Toivo (kapt. M. Jonkihainen) oli matkalla Pietarista Tornioon viemään sinne jauholastin. Kuunari joutui merihätään ja sai vakavan vuodon lokakuussa 1870 Holmön luona Ruotsin puoleisella rannikolla. Alusta ei pystytty pelastamaan ja se jäi sinne hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 54 Westerdahl, Christer: […]
95 lästinen kuunari oli rakennettu 1857 ja sen kotisatama oli Lemland. Kuunarin ollessa matkalla Skellefteåsta Odenseen upposi se Notholmenissa, Nordmaling. Aluksen hylky saatiin kuitenkin hinattua satamaan, eikä sen myöhemmistä vaiheista ole tietoa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 51 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn […]
Kuunari Friggan oli rakennettu Lemlandissa 1841 ja sen vetoisuus oli 101 lästiä. Aluksen ollessa puutavaralastissa matkalla Skellefteåsta Nakskoviin koki sen totaalihaaksirikon 17.7.1866 Gaddenin majakan lähistöllä Ruotsin vesillä. Onnettomuus tapahtui vaikeissa meriolosuhteissa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 51 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn 1988, […]
79 lästinen kuunari Lejmaus oki kotoisin Pietarsaaresta. Kuunari koki haaksirikon 10.11.1861 Holmössä Ruotsin rannikolla. Alus oli viemässä puutavaralastia sekä tervaa Cadiziin. Hylystä pystyttiin pelastamaan vain pieni osa lastista. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 47 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. […]
Kokkolasta kotoisin ollut sluuppi Fart (kapt. E.G. Oriander) oli suolalastissa matkalla Porista kotisatamaansa. Aluksella oli kolmen hengen miehistön lisäksi neljä matkustajaa. Alus ajoi maihin ja kaatui 25.10.1859 Ruotsin rannikolla. Myöhäisestä vuodenajasta johtuen viisi haveristia menehtyi kylmään mereen. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 46
Kauppias A.B. Edinin omistama kuunari Avasaxa (21½ lästiä) oli matkalla Piteån kun se tuhoutui 24.10.1854 Nysätran luona Ruotsin rannikolla. Lastina Avasaxalla oli suolaa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 43
Vaasasta kotoisin ollut karavelli Bytingen oli tulossa Lyypekistä kohti kotisatamaansa vuonna 1853 kun miehistö joutui jättämään aluksensa Vaasan saaristossa. Alus ajelehti yksinään avomerelle. Seuraavaksi aluksen rantauduttua riisuttiin siitä mm riki. Aluksen lopullinen kohtalo ei ole tiedossa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 42
Suomalainen kaljaasi Johanna (74 lästiä) tuhoutui Ruotsin rannikolla Lång-Ratauddenissa 11.7.1852. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 41 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 44
70 lästinen oululaispriki Weljet oli rakennettu 1852. Jo samana vuonna priki (kapt. C.E. Junelius) haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Uumajan edustalla Gaddan eli Gaddsnytan nimisen saaren lähellä ollessaan palaamassa Hullista kotisatamaansa. 25.9.1852 klo 00:30 alus ajoi karille yön pimeydessä. Lastina aluksella oli kettinkiä, lankaa ja värejä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens […]
Pietarsaaresta kotoisin ollut parkki Hercules oli matkalla kotisatamastaan Grimsbyn kun se ajoi rantaan Fjäderäggissä 21.7.1852. Lastia purkamalla yritettiin saada alus kellumaan. Purjeet saatiin vetämään, mutta jouduttiin kivelle toistamiseen. Lasti purettin paikalla ja myöhemmin itse aluskin saatiin irti ja hinattiin Rataniin. Aluksen myöhemmästä kohtalosta ei ole tietoa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf […]
Kuunari Apparence (kapt. Lindfors) oli matkalla Bordeuxista Helsinkiin kun sen syksyllä 1850 koki täydellisen haaksirikon La Testen luona. Kapteeni ja miehistö olivat kateissa. Åbo Tidningar 15.11.1850 no 90 Åbo Tidning 25.10.1850 no 84 Åbo Underrättelser 29.10.1850 no 87 Åbo Underrättelser 15.11.1850 no 92 (Skeppbrott. (Skonerten Apparence, kapten Lindfors, tillhörig Handl. Wallen I Helsingfors) – 1850 […]
Suomalainen kuunari Mona haaksirikkoutui syksyllä 1850 Bjuröklubbin luotsipaikan luona. Miehistö, johon arvellaan kuuluneen 4-5 miestä, todennäköisesti sai itsensä turvaan. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 38
Uusikaarlepyystä kotoisin ollut laiva Superb (162 lästiä) oli viemässä puutavaralastia kotisatamastaan Välimerelle kun se ajoi karille 19.11.1845 lähellä Holmögaddia Ruotsin rannikolla. Aluksen omisti kauppias G.Wilhelm Aspergren. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 35
Kokkolalainen parkki Oden (kapt. Axelqvist) oli matkalla Trapanista kotisatamaansa kun se haaksirikkoutui 28.5.1842 Gaddenin luona. Matkalla jouduttiin sumuun, jossa ajettin karille ja alus kaatui. Osa lastista saatiin kannettua turvaan Holmögaddiin ajelehtineesta hylystä. Oden oli rakennettu vasta edellisenä vuonna ja sen vetoisuus oli 155 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens […]
Ahvenanmaalainen kaljaasi Seraphin (kapt. Sandqvist, 56 ”svåra läster”) oli hakemassa Ruotsin rannikolla myrskyssä turvasatamaan lokakuisessa myrskyssä vuonna 1842. Aluksen kohtaloksi koitui kuitenkin haaksirikko tätä ennen. Lastina oli tervaa ja lankkuja, joita se oli kuljettamassa Skellefteåsta Tukholmaan. Miehistö saatiin turvaan. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. […]
Oletettavasti Pietarsaresta kotoisin ollut kuunari Circulation (kapt. Johan Berglund) haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Halönissä 14.10.1834. Onnettomuuden sanottiin johtuneen siitä, että majakka ei antanut valoa. Tervalasti tosin saatiin turvaan. Aluksen kantavuus oli 20,5 ”svåra läster”. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 32 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. […]
Torniosta kotoisin ollut kuunari Orient haaksirikkoutui vuonna 1836 Ruotsin rannikolla Lövö Nygrundilla. Aluksen lastina oli useita satoja pulloja erilaisia väkijuomia. Annetun meriselityksen mukaan alus jäi hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 32 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för […]
Parkkilaiva Patience (110 lästiä) oli matkalla Vaasasta Havree kun se ajoi 27.10.1837 karille Ruotsin rannikolla Holmössä. Aluksen lastina oli tervaa ja lankkuja. Onnettomuuden syyksi kirjattiin virtaus, sumu ja myrsky. Aluksi laivalta pelastui 10 miehistön jäsentä. Kapteeni ja kaksi muuta pelastettiin haaksirikosta myöhemmin. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, […]