Haverit.netKokkolalainen kaljaasi Hoppet (kapt. Michael Malmström) koki haaksirikon 31.10.1836 Stora Fjäderäggissä sen ollessa matkalla Kokkolasta Marseilleen. Lastina se kuljetti tervaa ja lankkuja. Onnettomuushetkellä näkyväisyys oli olematon myrskyn ja lumisateen johdosta. Karilleajo aiheutti vakavat vauriot rungolle, mutta lastin avulla se jäi kellumaan. Kelluva hylyn riki laskettiin alas ja se saatiin hinattua Rataniin. Vrak och Sjöolyckor vid […]
Kuunari Swalan (kapt. Johan Sowelius) vetoisuus oli ”35 svara läster”. Sen ollessa kesäkuussa 1836 matkalla Raahesta Riikaan Ruotsin rannikolla. Syyksi esitettiin se, että Norumsin majakassa ei ollut valoa. Alus koki täydellisen haaksirikon. Lastina oli 390 tynnyriä tervaa ja 30 tynnyriä pikeä. Kuunari oli yrittänyt päästä turvasatamaan Rataniin, jonne se ei selvinnyt. Kuusihenkinen miehistö pääsi vaivoin […]
Kapteeni John Niskan komentama oululainen priki teki matkaa Dieppestä takaisin Ouluun kun se koki täydellisen haaksirikon lokakuussa 1835 Täfteån saaristossa Ruotsin rannikolla. Onnettomuuspaikka on 3-4 NM Hafskantenista. Lizette oli rakennettu vuonna 1819 ja oli vetoisuudeltaan 149 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 31 Snellman, […]
Kokkolalainen purjealus Otto Herman tavattin 17.10.1834 ajelehtivan ilman miehistöä, viisi purjetta nostettuina. Miehistön arveltiin olleen tuolloin vallinneen koleeraepidemian uhreja ja menehtyneen. Myöhemmin pidetyssä katselmuksessa alus todettiin saaneen korjauskevottomat vauriot (obotliga skada) ja tuomittin hylyksi. Lastin arvoksi kirjattiin 12.000 rdr rgs. Otto Herman oli rakennettu 1827 ja oli vetoisuudeltaan 227 lästiä. Pituus 100,6 jalkaa. Vrak och […]
Kokkolalainen priki Aurora haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Västerbottenilla (Grossgrundet) lokakuun 27-28 pv välisenä yönä vuonna 1829 Grossgrundetissa, Holmössä. Syynä haaksirikkoon oli se, että Gaddan majakka ei antanut valoa. Seuraavan vuoden maaliskuun 29. pidettiin huutokauppa, jossa myytiin hylyn inventaaria. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 29 Westerdahl, […]
Kokkolalainen parkki Fortuna haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Holmön luona syyskuussa 1826. Seuraavan vuoden lokakuun 16. pidetyssä huutokaupassa realisoitiin haaksirikosta pelastettua inventaaria. Fortuna oli rakennettu 1815 ja sen vetoisuuden tiedetään olleen 117 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 29 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jari […]
Pietarsaaressa 1802 (1796?) rakennettu priki Enigheten (122 lästiä, pituus 87,50 jalkaa) oli 1805 kapteeni Johan Brunströmin komennossa matkalla Tukholmasta kotisatamaansa. Lastina oli pelkkä painolasti sekä hieman muuta lastia. 18. lokakuuta 1805 ajoi laiva pimeyden vallitessa karille Holmögaddissa Ruotsin rannikolla ja jäi hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, […]
Fregatti Constancen (144 lästiä) arvellaan olleen kotoisin Oulusta. Alus haaksiriikoutui syyskuussa 1783 ollessaan matkalla Tukholmaan. Kyydissä oli 57 ihmistä ja lastina kauppatavaraa. Onnettomuus tapahtui Holmön kohdalla Merenkurkussa Ruotsin rannikolla. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 25 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima […]
Kokkolalainen alus St Johannes (39 lästiä) tuhoutui myrskyssä Ruotsin rannikolla Holmögaddissa. Miehistä selvisi maihin turvaan, mutta vain osa arvokkaasta lastista saatiin haaksirikosta pelastettua. Aluksen omisti Johan Malm, joka oli Johan Ludvig Runebergin isoisä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 25 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. […]
Holmögaddin luona Ruotsin rannikolla haaksirikkoutui suuri Raahesta kotoisin ollut alus. Laivanomistaja Åke Blackman alus tuhoutui, samalla menetettiin lastina ollut voi- ja kappaletavarat. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24
Kapteeni Michael Bertelssonin ohjatama alus (skuta) haaksirikkoutui Bjuröddenille Ruotsin rannikolla 1.10.1675. Aluksen kotisatama oli Raahe. Osa lastista saatiin pelastettua. Meriselitys käsiteltiin seuraavan vuoden maaliskuussa. Siinä todettiin miehistö suomenkieliseksi eikä saatu täyttä varmuutta tarvitsiko miehistö hylyn pelastamisessa apua. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24
Vuonna 1742 Kokkolassa rakennettu snaulaiva Elisabetha Galeij rantautui Umeåssa Ruotsissa ollessaan kotimatkalla. Alus arveltiin jääneen hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24
Merivartiolaitoksen vartiolaiva Uisko oli partiomatkallaan yhdessä sisaraluksensa vl. Tursaksen kanssa. Alukset olivat Suomenlahdella 16.9.1943, Helsingin ja Tallinnan puolivälissä Kerin majakan luona, kun pilvikerroksen läpi, moottorit sammutettuna syöksyi vihollisen Ilyushin IL-4 lentokone ja pudotti torpedon kohti Uiskoa. Torpedo osui laivan ohjaushytin kohdalle ja katkaisi sen kahtia. Hetkessä laiva upposi, ja vain kaksi miehistön jäsentä pelastui. Seitsemäntoista […]
Höyrylaiva Polaris oli rakennettu Gourley Brothers & Co. telakalla Dundeessa vuonna 1899 ja sen vetoisuudeksi ilmoitettiin 2018 brt.Venäjän viranomaiset pakkolunastivat Polariksen sen omistajalta FÅA:lta vuonna 1914 ja se toimi Kretschet-nimisenä esikuntalaivana Helsingin satamassa. Kretschet upposi vuonna 1915 tai 1916 Helsingin vesille. Alus on nostettu, koska FÅA osti sen takaisin vuonna 1919. Upotettiin tykkitulella 14.12.1941 Hong […]
Kalajokelainen kaljaasi Lahja (kapt. Antti Lapinoja) tuhoutui Ruotsin rannikolla Luulajassa. Nelihenkinen miehistö ja kyydissä ollut nainen pelastuivat, mutta 160 tonnin tiililasti menetettiin. Kaljaasi sai vuodon 8.8.1921 ja upposi lyhyessä ajassa Adelsgrundetin edustalla Piteån saaristossa. Vasabladet 10.8.1921 no 182 Uusi Suomi 11.8.1921 no 182 Wiborgs Nyheter 11.8.1921 no 182 Wasa-Posten 11.8.1921 no 95 Västra Finland 11.8.1921 […]
Joulukuussa 1873 parkki Alku ajoi kivelle Grundkalle Grundilla, mutta pääsi vuotavana satamaan. Åbo Underrättelser 11.12.1873 no 191
Suomalainen laiva Kulkewa (kapt. Söderlund) ajoi maihin Trawemündessa ja jäi hylyksi. Hufvudstadsblad 27.11.1868 no 277
Syyskuun 11-12 päivinä 1861 vallitsi poikkeuksellisen kova myrsky. Ruotsin rannikolla Herrevikissä Östergarnin lähistöllä rantautui suomalainen priki Senra (kapt. C.J. Gustafsson). Priki oli tulossa kotisatamastaan Viipurista ja oli matkalla Espanjan Sevillaan viemässä puutavaralastia. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Wiborg 3.12.1861 no 95
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kuunari Carolina (kapt. Söderlund) oli lastannut puutavaraa Skellefteåsta Flensburgiin vietäväksi kun se ajoi Saksan rannikolla matalaan. Miehistö pelastettu. Kun lasti oli saatu purettu saatiin itse aluskin pois karilta. Folkwännen 27.11.1867 no 48 Finlands Allmänna Tidning 11.12.1867 no 289
Kristiinankaupungista kotoisin ollut priki Alma (kapt. Nysten (Lind?)) haaksirikkoutui myrskyssä ja sumussa 28.2.1854 Norjan rannikolla. Väki on pelastettu, mutta laiva seisoo uponneena pohjassa. Myöhemmin alus saatiin hinattua satamaan. Åbo Underrättelser 14.3.1854 no 20 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12 Helsingfors Annonsblad 7.4.1854 no 27
Kuunari Julius (kapt. Dalgren) haaksirikkoutui 14.1.1854 Læsøn luona Tanskassa. Osa lastista toivotaan voitavan purkaa. Åbo Tidningar 31.1.1854 no 8
Helsingistä kotoisin ollut kuunari Toivo (kapt. Holmström) on 23.2.1854 joutunut Tanskan rannalle ja särkynyt. Väki on pelastunut. Åbo Underrättelser 14.3.1854 no 20 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12 Helsingfors Annonsblad 21.3.1854 no 22
Kuunari Justus (kapt. Dalgren) haaksirikkoutui 14.1.1854 Tanskan rannikolla. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Åbo Tidningar 31.1.1854 no 8 Åbo Underrättelser 31.1.1854 no 8 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12
Kuunari Norna (kapt. Högman) oli tulossa suolalastissa Lissabonista Ouluun haaksirikkoutui aamulla 7.2.1854 Goodwin Sandsin luona ja upposi tunnin sisällä karille ajosta. Miehistö saatiin pelastettua. Wiborgs Tidning 22.2.1854 no 7 Åbo Tidningar 24.2.1854 no 15 Åbo Underrättelser 24.2.1854 no 15 Ilmarinen 25.2.1854 no 6 Åbo Tidningar 3.3.1854 no 17 Helsingfors Annonsblad 3.3.1854 no 17 Sanomia Turusta […]
Koivistolta kotoisin ollut kaljaasi Allin ajoi maihin Kyrönniemen luona. Lastina oli 2.000 säkkiä jauhoja. Länsi-Suomi 1912 no 115
Kaljaasi Salamandern (kapt. J.Olander) oli palaamassa kotimaahansa kun se iski kiveen Söderarmin luona Ruotsissa. Törmäyksen seurauksena alus kaatui ja upposi miehineen päivineen. Helsingfors Dagblad 1.12.1871 no 327 Hufvudstadsbladet 2.12.1871 no 281 Wiborgs Tidning 6.12.1871 no 95
Kristiinankaupungista kotoisin ollut höyrylaiva Sorento oli matkalla Porista Lontooseen kun se upposi matkalla Pohjanmerellä. 22 henkisen miehistön pelasti englantilainen kutteri ja laski heidät maihin Kristiansandissa. Westra Finland 3.9.1890 no 70 Päivälehti 6.9.1890 no 206 Rauman Lehti 10.9.1890 no 72
Vuonna 1763 haaksirikkoutui raatimies Lorens Strengin purjealus, kun se oli paluumatkalla Tallinnasta Helsinkiin. (Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 36)
11.9.1877 raivonneessa myrskyssä Viron rannikolle ajautui useita suomalaisaluksia. Gesina (kapt. Mattson) oli ollut puutavaralastissa, viemässä sitä Loviisasta Hartlepooliin Englantiin. Haaksirikkoutuneen aluksen miehistö selvisi rantaan omin venein. Östra Finland 21.9.1877 no 110
Gdanskista tulleen tiedon mukaan on suomalainen priki Fursten (kapt. Grönlund) siellä vallinneessa myrskyssä ajautunut rantaan (nykyisen Puolan) Westeplattenissa. Aluksen pelastaminen nähtiin toivottomaksi. Folkwännen 4.12.1867 no 49
Priki Suomalainen (kapt. Palm) kaatui lounaismyrskyssä 5.10.1851) Buenos Airesin lähettyvillä. Miehistö pelastettiin samoin kuin alus jo seuraavana päivänä. Åbo Tidningar 30.12.1851 no 100
Priki Primus oli vetoisuudeltaan 134 lästiä ja se oli rakennettu 1860. Kotisatama sillä oli Ahvenanmaan Föglössä. Primus (kapt. Sjöwall) meni kyljelleen Antverpesnissä 1869, josta vahingosta vakuutusyhtiö korvasi 14.247 markkaa ja 89 penniä. Suomalainen Wirallinen Lehti 27.3.1869 no 37 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 790
Helsingin edustalle, vielä silloin tuntemattomalle karille ajoi puutavaralastissa Espanjaan matkalla ollut alus (kapt. Gust. Helsing) Friedrichshamn 26.10.1753 (3 mil i siön utan Helsinfors boken). Kari oli todennäköisesti Äransgrund. Ankkuria laskematta alus hylättiin ja tuulen noustessa se ajelehti tuntemattomaan paikkaan. Alus tavattiin seuraavan kerran Liivinmaa rannikolla. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi […]
Purjealus Gunhild katosi pohjoisella Itämerellä vuonna 1940 miehineen päivineen. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s. 239
Suomalainen kuunari Hoppet (kapt. C.J. Fagerlund oli matkalla Ruotsin Dalaröhön hakemaan malmilastia. Sen päästyä päästyä 12.5.1869 Hufvudskärin [Huvudskär] kohdalle jatkoi avomerelle luotsien opastamana ja kun Jernholmssund oli sivuutettu, törmäsi se Utön [Ruotsissa] itäpuolella karttoihin merkitsemättömään kiveen. Kuunari pääsi kuitenkin pian itse irti ja jatkamaan matkaa. Åbo Underrättelser 25.5.1869 no 79 Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, […]
Suomalainen kuunari Wesselburen (kapt. Jansson) oli viemässä lankkulastia Pietarsaaresta Hulliin on Mandalista 25.10.1864 tulleen tiedon mukaan uponnut ja että miehistö on onneksi pelastettu. Åbo Underrättelser 22.11.1864 no 138
Sluuppi Maria (kapt. Marenström) oli matkalla Maarianhaminasta Gevleen selvisi merivahinkoja kärsittyään Svartklubbenille Singössä Ruotsissa. Miehistö pelastui ja samoin silakkalasti ja laiva arveltiin voitavan pelastaa. Åbo Underrättelser 22.11.1864 no 138
Priki Zephyr (kapt. Sonneberg) oli matkalla Rio Janeirosta Viipuriin kun se 20.10.1864 ajoi rantaan Neckman’s Grundilla [Näckmansgrund, Hiiu Matala], jonne se jäi hylyksi. Lastista saatiin pelastettua 25 säkkiä kahvia. Åbo Underrättelser 22.11.1864 no 138
Loviisalainen priki Wellamo kuului yhtiölle Majander, Stenius ja Hansson. Priki oli tulossa Cadizista Bostoniin kun se tuhoutui lähellä määräsatamaansa. Åbo Tidningar 6.6.1851 no 43 Ilmarinen 7.6.1851 no 45
Kristiinankaupunkilainen parkki Hebe (kapt. Röösgren) haaksirikkoutui suolalastissa matkalla Cadixista Helsingörin redillä lokakuussa 1852. Kahdeksan miehistön jäsentä saatiin pelastettua, yksi hukkui onnettomuudessa. Hebe oli rakennettu vuonna 1826 Kokkolassa ja oli vetoisuudeltaan 104 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 130, 162 Finlands Allmänna Tidning 16.10.1852 no 241 Åbo Tidningar […]
Suomalainen parkki Runeberg (kapt. Fredrikson) oli viemässä lastia Port Talbotista New Yorkiin kun se tavattiin miehistön hylkäämänä ajelehtimasta merellä. Åbo Underrättelser 15.10.1868 no 123 Huvudstadsbladet 19.10.1868 no 243
111 lästinen priki kuului Porvoon laivastoon vuosina 1857-1876. Alus haaksirikkoutui Norjan rannikolla joulupäivänä 1876. Hamari – Portti Merelle. Porvoon merenkulkua ja laivanrakennusta, Lea Nevanlinna, Hammars Ungdomsförening rf. Porvoo 1994, s. 72
Venäjän konsulaatti tiedotti, että Kööpenhaminassa 3-5 syyskuuta 1843 vallinneessa myrskyssä jopa 24 alusta on haaksirikkoutunut, näiden joukossa Kristiinankaupungista kotoisin ollut laiva Delphin (kapt. Sjöholm). Parkki oli ollut matkalla puutavaralastissa Narvasta Antwerpeniin. Lasti saatiin suurelta osin pelastettua, mutta alus jouduttiin jättämään hylyksi. Delphin oli rakennettu kotikaupungissaan vuonna 1827 ja oli vetoisuudeltaan 100 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin […]
Kapteeni Rundström oli kuljettanut 18 vuotta menestyksellä Jupitar-laivaa Uudestakaarlepyystä. Lähdettyään Aleksandriasta Liverpooliin joutui se kuitenkin 8.6.1851 30 englantilaisen meripeninkulman päässä länteen Malagasta haaksirikkoon. Osa lastista ja miehistö saatiin pelastettua. Helsingfors Tidningar 18.6.1851 no 48 Finlands Allmänna Tidning 19.6.1851 no 139 Morgonbladet 19.6.1851 no 45 Ilmarinen 25.6.1851 no 50 Suometar 1.7.1851 no 26
Priki Juno (kapt. I.N. Grönqvist) joutui haaksirikkoon Trafalgarin nimen kohdalla Espanjan rannikolla alkuvuodesta 1854. Muu miehistö pääsi turvaan paitsi kajuuttavahti. Finlands Allmänna Tidning 17.2.1854 no 40 Morgonbladet 20.2.1854 no 15 Suometar 24.2.1854 no 8 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12
Ruotsalaisille kalastajille myönnettiin kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä heidän urhoollisesta pelastustyöstään 8.11.1852 kun he olivat oman henkensä uhalla pelastaneet 13 miehistön jäsentä haaksirikkoon joutuneesta porvoolaisesta Zulima (kapt. W. Calonius) laivasta. Zulima oli ollut palaamassa suolalastissa Espanjan Cadixista. Onnettomuus tapahtui Ruotsin länsirannalla Kosteröarna-nimisten saarten luona. Åbo Tidningar 3.12.1852 no 95 Åbo Underrättelser 3.12.1852 no 95 Borgå Tidning […]
Kokkolalainen parkkilaiva Wänskapen (kapt. Eklund, 138 lästiä) oli suolalastissa paluumatkalla St Ybesistä Poriin kun se 26.9.1853 yöllä haaksirikkoutui Hollannin rannikolle, jossa särkyi. Väki pääsi turvaan. Kokkolan kaupungin historia III osa, ajanjakso 1808-1878. Sylvi Möller. WSOY kirjapaino Porvoo 1970, s. 203 Sanomia Turusta 1.11.1853 no 44 Ilmarinen 11.3.1854 no 8
Suomalainen laiva Wilhelmina (kapt. F. Carlstedt) joutui 2.10.1858 Juutonrauman rannalla haaksirikkoon. Laiva oli matkalla Englannista Kristiinankaupunkiin. Alus kuljetti koneita. Miehistö pelastui, mutta laiva joutui hukkaan. Sanomia Turusta 2.11.1858 no 44 Åbo Underrättelser 5.11.1858 no 87
Uuskarlebystä ilmoitetaan laiwan Nadeshdan, kapt. Lybeck, hirmuinen haaksirikko Afrikan itäisellä rannalla Punaisen meren suussa. Waikka wahinko sattui jo heinäkuulla, tuli sanoma siitä kotiin wasta uuden Wuoden päiwänä. Wäestö eleskeli mainiota wiikkoja kalastawain neegerien tykönä ja tuli Aden nimiseen kaupunkiin, joka on Arabiassa mutta kuuluwa Englannin alle. Muutamia wäestä on hukkunut. Laiwan sanotaan olleen wakuutetun halwaksi. […]
Viipurista kotoisin ollut laiva Weljekset upposi marraskuun lopussa 1861 Öselin [Saarenmaa] ja Gotlannin välissä. Väki on saatu turvaan. Sanomia Turusta 6.12.1861 no 49