Haverit.netHollannin rannikolla haaksirikkoutui 15.11.1861 pietarsaarelainen laiva Alchon (kapt. Malm). Alu soli viemässä puutavaralastia Lontooseen kun se törmäsi riutalle ja meni turmioon. Laivaväki pelastui. Sanomia Turusta 6.12.1861 no 49
Helsingistä kotoisin oleva ja kauppias Bäckin omistama priki Gustafwa Maria haaksirikkoutui puutavaralastissa Gottlannissa 1861. Helsingfors Tidningar 28.5.1861 no 61 Porin Kaupungin Sanomia 8.6.1861 no 23
Pohjanmaalta kotoisin ollut 269 lästinen laiva Petter Herman (kapt. Böckelman) meni haaksirikkoon Texelissä Hollannin rannikolla 15.11.1861. Laiva oli kotoisin Pietarsaaresta ja oli matkalla viemään puutavaralastia Gibraltariin. Sanomia Turusta 6.12.1861 no 49 Oulun Wiikko-Sanomia 7.12.1861 no 49
Pohjanmaalta kotoisin ollut 255 lästinen laiva Alcyon meni haaksirikkoon Hollannin rannikolla syksyllä 1861. Oulun Wiikko-Sanomia 7.12.1861no 49
Erik Rosanderin purjealus haaksirikkoutui vuonna 1739 tullessaan Tallinnasta Helsinkiin. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Viipurista kotoisin ollut kuunari Uimari (kapt. Rikkonen) joutui haaksirikkoon Norjan rannikolla syysmyrskyissä 1862. Kaksi miehistön jäsentä hukkui turmassa. Otawa 31.10.1862 no 43
Vaasalaiselle kauppaneuvos Wolffille kuuluva Waasa-niminen laiva ajoi rantaan alkuvuodesta 1864 sen ollessa viemässä kivilastia Liverpoolista Odessaan. Laiva poikkesi Kreikassa Karystoksen satamaan tarvikkeita täydentämään. Kapteenin ollessa toimittamassa tilauksia maissa puhkesi ankara myrsky, jossa ankkurit pettivät. Alus ruhjoutui rantaan. Ainoastaan laivapoika löydettiin murskautuneelta alukselta hengissä. Suometar 2.3.1864 no 51
Priki Blenda (kapt. Pretorius, ei virheellisesti mainittu Petronillo) oli lautatavaralastissa matkalla Viipurista Antwerpeniin kun se haaksirikkoutui matkalla Fårön luona Gotlannin rannikolla. Lasti saatiin purettua. Åbo Underrättelser 13.7.1865 no 80 Suometar 18.7.1865 no 163 Åbo Underrättelser 20.7.1865 no 83 Åbo Underrättelser 27.7.1865 no 86
Kuunari Aktiw (kapt. Malm), kotoisin Pietarsaaresta, oli matkalla Tukholmaan terva- ja voilastissa kun se kaatui myrskyssä 2.9.1868 Tukholman saaristossa. Kapteeni ja kolme miehistön jäsentä hukkuivat. Sanomia Turusta 2.10.1868 no 40
Ahvenanmaalainen kaljaasi Labora haaksirikkoutui Kaunissaaren rantaan ja sen hylkyä huutokaupattiin helmikuussa 1869. Suomalainen Wirallinen Lehti 16.2.1869 no 20
Kuunari Tähti (133,3 lästiä, 130,8 jalkaa) oli rakennettu Ahtmaan varvilla [Angelniemi] Kemiön saarella vuonna 1869. Tähti (kapt. C.V. Lindberg) oli ottanut tammikuun 7. seuraavana vuonna hiililastin Englannista vietäväksi Ranskan Marseillesiin kun merellä puhkesi ankara myrsky ja laiva ajoi karille Englannin Milfordin kohdalla. Kukaan kaksitoista henkisestä miehistöstä ei selvinnyt onnettomuudesta. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. […]
Kuunari Ewa (laivuri Nikkola) on 3.10.1871 myrskyssä ajanut rantaan lähellä Travemündea. Laiva jäi hylyksi, mutta laivaväki pääsi omalla veneellä rantaan. Suomalainen Wirallinen Lehti 12.10.1871 no 121
Lennätinsanoma oli saatu tieto, että närpiöläinen pursi Viwi (kapt. Hammi) oli haaksirikkoutunut Itämerellä. Pursi oli kuljettamassa ruokakaluja ja kappaletavaraa kun se jouduttiin jättämään. Kapteeni ja neljä miestä on pelastettu, loppujen 12 kohtalo on epäselvä. Sanomia Turusta 29.9.1871 no 39 Finlands Allmänna Tidning 30.9.1871 no 227 Helsingfors Dagbladet 2.10.1871 no 267 Helsingfors Dagbladet 6.10.1871 no 271 […]
Turusta kotoisin ollut parkkilaiva Laine (kapt. Wikander) oli matkalla Pensacolasta Swanseaan Englannissa kun sen 19.3.1871 törmäsi kolalliriuttaan. Muutaman viikon päästä laiva oli kaatumaisillaan ja oli vuotava. Sanomia Turusta 12.5.1871 no 19 Suomalainen Wirallinen Lehti 16.5.1871 no 58
Turkilainen kuunari Amalia (kapt. Hagman) oli painolastissa menossa Kööpenhaminasta Strömsholmeniin kun sen 10.10.1871 ajoi karille Gotlannin rannalla. Uutisoinnista ei voi tietää saatiinko kuunari myöhemmin pelastettua. Helsingfors Dagbladet 21.10.1871 no 286 Sanomia Turusta 27.10.1871 no 43
Turkulainen kaljaasi Simon (kapt. Forström) oli lautalastissa matkalla Luulajasta Lyypekkiin kun se 27-28 päivien välissä elokuussa 1871 kun se vaurioitui Finngrunnanin kohdalla Pohjanlahdella niin pahoin, että miehistön oli jätettävä alus. Paikalle tullut Charlotta-kuunari pelasti miehistön. Sanomia Turusta 11.8.1871 no 32 Keski-Suomi 26.8.1871 no 34
Suomalainen höyrylaiva Otto (kapt. Kuustinen), joka oli kotoisin Kuopiosta haaksirikkoutui Viipurinlahdella vallinneessa kesämyrskyssä ns Teikarisaarten rannalle. Lasti levisi pitkin rantoja ja laivaväki pääsi myös pelastamaan itsensä. Ilmarinen 4.8.1871 no 31
Suomalainen laiva Oscar kaatui Öölannin itärannikolla ja tuolloin kapteeni ja muita miehistön jäseniä kuoli. Mitä aluksesta saatiin talteen myytiin seuraavana keväänä huutokaupassa. Sanomia Turusta 2.2.1872 no 5 Åbo Underrättelser 21.3.1872 no 45
Höyrylaiva Saladin törmäsi 4.10.1872 yöllä yhteen Carolina-nimisen kuunarin kanssa lähellä Falsterbon majakkalaivaa. Carolina oli kotoisin Viipurista ja oli tuolloin matkalla Grimsbyn. Kun kuunari upposi oli sen kolmihenkisen miehistön kiirehdittävä höyrylaivaan. Helsingfors Dagbladet 13.10.1872 no 280 Morgonbladet 14.10.1872 no 239 Sanomia Turusta 18.10.1872 no 42 Wiborgs Tidning 30.10.1872 no
Vuoden 1873 maaliskuisten laivalistojen (skepplist) mukaan John-nimisen kuunarin piti lähteä Memelistä [Klaipėda, Liettua] Lyypekkiin laivuri Sjöblomin komennossa. Kapteeni miehistöineen kuitenkin hukkui tällä matkalla. Sanomia Turusta 4.7.1873 no 27 Morgonbladet 5.7.1873 no 152 Huvudstadsbladet 6.7.1873 no 153
Haaksirikko. H. D:lle tulleen sähkösanoman mukaan on suomalainen kuunari Ilmari, kippari Mickelsson, joutunut haaksirikkoon koillispuolella Söderarmin majakkaa Tukholman saaristossa. Ei ketään ihmistä ole löydetty laiwassa, ja tämän luullaan menewän hylyksi. (Uusi Suometar 15.5.1874 no 57)
Sjöassuransföreningen I Finland käsitteli kevään 1876 kokouksessaan korvattuja merivahinkoja edelliseltä vuodelta. Yksi totaalivahinko, josta korvattiin laivan arvo 60.210 markkaa oli Suomis-laivan haaksirikko Hollannin rannikolla. Laivan kotisatama oli Rauma. Åbo Posten 29.2.1876 no 24
Newcastlesta kotoisin ollut kuljetusalus Abruk upposi 11.7.1941 Hangon ja Tallinnan välillä miinaanajossa. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s. 239
Parkki Amanda upposi 1894 Stafklintin luona. Se oli Närpiössä vuonna 1865 rakennettu 382 nrt:n alus. Åland 22.12.1895 no 102 Nya Pressen 27.12.1894 no 52 Åbo Underrättelser 27.12.1895 no 351 Huvudstadsbladet 28.12.1895 no 302 Wasa Tidning 29.12.1894 no 304 Den Åländska segelsjöfartens historia, Georg Kåhre ja Karl Kåhre, Ålands Tidningstryckerie Ab, Mariehamn 1988 [Risto Sajaniemi: Stavklint […]
Helsingin ulkopuolella haaksirikkoutui porvari Anders Byströmin purjealus vuonna 1725. Alus oli matkalla Tallinnasta Helsinkiin. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s.33Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Kuunari Annin kotisatama oli Houtskärissä. Anni oli kapteeni Mårtenssonin komennossa matkalla Kielistä kotisatamaansa 12.12.1874 painolastissa kun se joutui lumiseen myrskyyn Gottlannin luona. Lopulta alus haaksirikkoutui Öölannissa Furössä. Vakuutusyhtiö suoritti haverista 24.000 markan korvauksen. Åbo Posten 25.4.1875 no 48
Kuunari Hoppet oli kotoisin Uudestakaupungista, kapteeni Sjöblom (Sjöhokm?). Hoppet oli matkalla Kööpenhaminasta Raumalle 12.4.1874 kun se haakrikkoutui Arcona [Arkona] Saksan pohjoisrannalla. Vakuutusyhtiö suoritti haverista 23.175 markan korvauksen. Morgonbladet 20.4.1874 no 89 Folkwännen 22.4.1874 no 16 Åbo Posten 25.4.1874 no 48 Åbo Posten 13.3.1875 no 31
6.10.1880 haaksirikkoutui suomalainen kuunari Rapid (kapt. Mattson) Simnishamnin ja Skillingen välillä. Alus oli matkalla Skellefteåsta Horsensiin. Aluksesta tuli hylky. Åbo Underrättelser 12.10.1880 no 278 Helsingfors Dagblad 21.10.1880 no 286
Raahesta kotoisin ollut parkki Johan Lang (330 lästiä, rakennettu 1873) koki haaksirikon Philadelphian rannikolla vuonna 1877. Laivaväki pelastui. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 49 Suomalainen Wirallinen Lehti 1.12.1877 no 143 Keski-Suomi 29.12.1877 no 55 Oulun Wiikko-Sanomia 15.12.1877 no 50
Kapteeni Antmaninin komentama parkkilaiva Ensimäinen joutui haaksirikkoon Englannin itärannikolla Halsbro-Sandissa ja on tykkänään särkynyt. Laivaväki on pelastettu. Alus oli kotoisin Porvoosta ja sen oli määrä viedä maissilasti Baltimoresta Wisbeachiin. Åbo Underrättelser 4.1.1878 no 3 Uusi Suometar 4.1.1878 no 2 Morgonbladet 5.1.1878 no 4 Morgonbladet 10.1.1878 no 9
Haaksirikon tehnyt turkulainen laiwa. Parkkilaiwa “Hoppet”, jonka päällikkö oli katteini J. Witander ja reitaaja kaupp. B.A. Reims ynnä muita, on Lissabonista tulleen sähkösanoman mukaan jätetty mereen mastot katkaistuina, kyljellänsä makaawana ja lastiruumassa viis’ jalkaa wettä. Miehistöstä ei tiedetä mitään mutta luullaan kaikki pelastuneiksi ynnä katteinin kanssa, joka tänne lähetti tiedon onnettomuudesta. Laiwalla oli lastina raakaa […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkki Cuba lähti kesäkuun 1878 alussa kotisatamastaan Länsi-Intiaan suuntautuvalle kaukomatkalle. Alus koki Karibialla haaksirikon 9.7.1878 lähellä määränpäätään. Alukseen oli lastattu Englantiin tarkoitettu puutavaralasti. Miehistö pelastui onnettomuudesta. Cuba oli rakennettu vuonna 1857 Vegasackissa ja oli vetoisuudeltaan 211 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 610 Ahti […]
Kristiinankaupungin Lappjärdistä kotoisin ollut ja kapteeni Janssonin ohjastama kuunari Esea oli tuomassa jääastia Norjan Brewigistä ja matkalla Grimsbyhyn kun se koki myrskyssä totaalihaaksirikon 5.2.1878 Norjan rannikolla, Wandalissa. Åbo Underrättelser 7.3.1879 no 64 Sanomia Turusta 12.3.1879 no 20
Kapteeni Matsonin ohjastama suomalainen kuunari Neptun haaksirikkoutui elokuussa 1864 Viron rannikolla, Rukkirahussa (saari mantereen ja Saarenmaan välissä). Kultuurimälestiste Register (EE): https://register.muinas.ee/public.php?menuID=wreckregistry&action=view&id=791
Suomalainen Neptun-niminen purjelaiva joutui marraskuussa 1880 haaksirikkoon Tallinnan lähellä. Miehistö pelastettiin. Helsingfors 3.11.1880 no 255 Helsingfors Dagblad 3.11.1880 no 299 Päijänne 10.11.1880 no 45 Vaasan Sanomat 15.11.1880 no 46 Kuntuurimälestiste Register (EE)
Helsingistä kotoisin ollut parkki tuhoutui Ruotsin länsirannikolla joulukuussa 1879. Parkki oli tuomassa hiiltä Hartlepoolista Malmöseen. Sanomia Turusta 8.1.1880 no 2 Morgonbladet 8.1.1880 no 5 Åbo Posten 10.1.1880 no 7 Åbo Underrättelser 12.1.1880 no 10 Sanomia Turusta 13.1.1880 no 4
Parkkilaiva Siiwo, kapteeni Andersson, joutui joulukuussa 1879 haaksirikkoon Hoienin länsipuolella, lähellä Skagenin nientä Tanskan rannikolla. Laivaväki saatiin pelastettua. Uusi Suometar 27.12.1879 no 154 Kaiku 3.1.1880 no 1 Kaiku 10.1.1880 no 2
Parkkilaiwa Iwalo, kapteeni N. Ingell, kotosin Pietarsaaresta, on joutunut haaksirikkoon New-Bedfordin edustalla Pohjois-Amerikan rannikolla joulukuussa 1879. Sanomia Turusta 27.12.1879 no 103 Åbo Posten 28.12.1879 no 301 Vasabladet 31.12.1879 no 104 Kaiku 10.1.1880 no 2
Helsingistä kotoisin ollut parkki Gustaf joutui haaksirikkoon kapteeni Nummelinin komennossa 18.3.1880 St Domingon saaren luona Karibialla. Morgonbladet 7.5.1880 no 104 Kaiku 22.5.1880 no 21
1880-luvulla oltiin laajentamassa Suomen rataverkko Vaasaan ja se valmistui 1883. Marraskuussa 1880 suomalainen priki Berona oli tuomassa 360 tonnin ratakiskolastia tälle työmaalle kun se haaksirikkoutui Gotlannin rannikolla. Kiskot onneksi olivat vakuutettuja. Ahti 18.11.1880 no 46
Vain kahdella mastolla varustettu Aura (210,73 nrt, pituus 32,61 m) valmistui kemiöläisellä varvilla 1871. Aluksi Aura oli raumalaisessa omistuksessa, mutta myytiin helmikuussa 1904 pyhämaalaisille.. Kuunari koki loppunsa lokakuussa 1909 ajettuaan sakeassa sumussa ja navakassa tuulessa kerille Ruotsin rannikolla. Miehistö pääsi omin neuvoin turvaan pienellä pelastusveneellä läheiselle luodolle, josta läheisen luotsiaseman luotsit pelastivat miehistön. Auran signaalitunnus […]
Kuunari Olga (190 nrt) oli rakennettu Lyökin Ylörtnkarissa vuosina 1864-1865. Olga kuten monet muutkin aikalaisalukset Länsi-Suomen rannikolla 1800-luvulla kuljetti pääasiassa puutavaraa Suomesta ja Ruotsista Saksaan, Hollantiin ja Englantiin. Lokakuussa 1875 Olga oli jo muutaman päivän ajan kamppaillut Pohjanmerellä myrskytuulen kurimuksessa. Tuolloin kapteeni teki lopulta päätöksen hakeutua nopeasti hätäsatamaan. Sellaista lähdettiin hakemaan Englannin itärannikolta. 23.10.1875 laiva […]
Uutisoitiin, että suomalainen turkulainen laiva Wasa on heinäk. 29 p. 1881 joutunut haaksirikkoon Tanskan rannikolla. Laiva on hylkynä, mutta lasti arvellaan saadun korjatuksi. Uusi Suometar 5.8.1881 no 177 Ilmarinen 6.8.1881 no 62 Suomalainen Wirallinen Lehti 16.8.1881 no 96
15.7.1881 joutui suomalainen parkkilaiva Franzen haaksirikkoon Narvan edustalla. Franzen oli rakennettu vuonna 1874 Tvärminnessä ja se oli 495 tonnin vetoinen. Parkilla oli 13 hengen miehistö. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 35, 194 Uusi Suometar 25.7.1881 no 167
Haaksirikko. Laiwa „Torsten”, jonka omistaja on konsuli Eklöf Porwoossa, on elokuun 17 p:nä joutunut luotsin ohjauksella kulkeissaan täydelliseen haaksirikkoon Hak’in hietasärkällä Nieuwediepin sataman suulla Hollannissa. Kapteni ja wäestö owat pelastetut. (Suomalainen Wirallinen Lehti 27.8.1881 no 101)
Velkualla vuonna 1863 rakennettu parkki Toimi (kapt. Pihlman) jäi hylyksi Pohjanmerellä lokakuun puolivälissä vuonna 1881. Toimi oli tuolloin matkalla lankuilla lastattuna Paraisilta Englantiin. Kovassa merenkäynnissä alus alkoi vuotaa ja miehistö joutui poistumaan vuotavasta aluksesta. Talonpoikaislaivaston rakentajat. 1800-luvun suuren laivanrakennuskauden laivurit, laivanvarustajat ja laivanrakennusmestarit Vakka-Suomen rannikkopitäjissä. Juha Sahi, Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys ry, Newprint Oy 2025, s. […]
Höyrylaiwa „Uno”, kapteeni Ryysy, on matkalla Köpenhaminaan joutunut haaksirikkoon Bornholmin saaren lähistössä ja kuuluu olewan pohjaan uponneena. Wäestö on pelastettu ja ainakin osaksi palannut Wiipuriin, kertoo Ilm. (Suomalainen Wirallinen Lehti 23.7.1881 no 86)
Haaksirikko. Parkkilaiwa „Rapid”, kotoisin Turusta, joutui, kuten A. P. kertoo, karille Libau’in edustalla tämän kuun 14 p. Wäki pelastui. 15 p. kaatui laiwa ja luullaan, ettei sitä woida enään pelastaa. Laiwa, joka wiime Syyskuun 10 p. lähti Torrewiejasta lastattuna suoloilla Libauiin, on wakuutettu Suomen meriwakuutus-yhtiössä. (Suomalainen Wirallinen Lehti 20.10.1881 no 124) Rapid (146,9 lästiä) oli […]
Meriwahinkoja. Suomalainen kuunari „Vesta”, kotoisin Kuolemajärwen pitäjästä Wiipurin läänissä ja jota johti kippari T. Äyräwäinen, on lokokuun 15 p. matkalla Franskalaisesta satamasta kuljettaen painolastia kowassa myrskyssä joutunut haaksirikkoon Hollannin rannikolla. Laiwawäestö pelastettiin, mutta laiwa tuli kokonaan hylyksi. (Suomalainen Wirallinen Lehti 15.11.1881 no 135)
21.10.1880 nousi Travemünden edustalla nopeasti tavallista rajumpi myrsky. Majakan väki näki merellä vaikeuksissa olevan aluksen. Suurin vaivoin päästiin onnettoman haveristin luo ja saatiin seitsenhenkinen miehistö turvaan aluksen keeulakannelta. Alus oli suomalainen kuunari Onni, joka oli matkalla Loviisasta Lyypekkiin kumi- ja puutavaralastissa. Seuraavana vuonna keisarillinen senaatti myönsi rahapalkinnon urhoollisille pelastajille. Folkwännen 10.10.1880 no 45 Koi 16.11.1880 […]