Lokakuun 15. pv 1881 joutui Saksan rannikolla haaksirikkoon A.W Frondenin omistama kuunari Wilhelm. Yhtään laivaväkeen kuuluvaa ei hukkunut. Aura 9.12.1881 no 49
Kategoria: ulkomaat
SC-408 (1943) – sukellusvene
NL:laisen sukellusveneen tiedettiin tutkivan mahdollisuutta torpedoida laskettua sukellusveneverkkoa. Sukellusvenettä vastaan hyökättiin 16.5.1943 ensin torpedoveneiltä laukaistuin syvyyspommein, mutta varmemmaksi vakuudeksi paikalle lähetettiin vielä saksalaisia vartioaluksia yhdessä miinalaiva Ruotsinsalmen ja Riilahden kanssa. Verkon pitävyyttä oli lähetetty koettelemaan kokenut merisusi Ivan Travkin SC-303:lla. Vene yritti läpi, yli ja ali useasta kohdasta, mutta tuloksetta. Suomalaiset saivat Travkinin koneäänet kuulokkeisiinsa […]
Vesta (1945) – höyrylaiva
Hl. Vesta (1.256 dwt) valmistui 1889 Newcastlessa, jolloin se jo siirtyi Helsinkiin. Kansalaissodan aikaan punaiset vahingoittivat laivaa ja se vietiin Tukholmaan korjattavaksi. 15.1.1945 sen ollessa vehnälastissa matkalla Norrköpingistä Helsinkiin se kaatui kovassa merenkäynnissä Örskärin majakan lähistöllä 35 nm Gevlestä länteen paikassa 60.36 N / 18.23 E. Turma oli tuhoisa; 18 miehistön jäsenestä vain kuusi sai […]
Indra (1939) – höyrylaiva
Miinaräjähdys vaati Indrasta kolme kuolonuhria. Alus oli matkalla puutavaralastissa Hollantiin ja purjehti Maarianhaminan kautta Sundsvaliin ja sieltä edelleen Trelleborgiin, josta otettiin kyytiin miinaluotsi. Lokakuun 9. päivä 1939 ajettiin kuitenkin ajelehtivaan irtomiinaan, joka räjähti juuri laivan konehuoneen alla. Pian oli kone- ja pannuhuoneet täyttyneet vedellä. Laiva kallistui ylähankaan päin. Alahangan pelastusvene laskettin vesille ja tunnin verran […]
Suomi (1936) – purjevene
Syyskuussa 1936 kärsi suomalainen purjelaiva oudon haaksirikon Kronstadtin lahdella. Suomi purjehti hidasta vauhtia kansainvälisillä vesillä kun yhtäkkiä pimeydestä ilmestyi venäläinen vedenalainen, joka päälle ajamalla katkaisi Suomen rungon kahtia. Miehistö pelastui sukellusveneen kannelle, joka vei haaksirikkoiset Kornstadtiin. Pietarissa päällikkö jätti tapahtumasta protestin. Österbotningen 17.9.1936 no 104 Åland 19.9.1936 no 77A
Alli (1936) – moottorikuunari
Suomalainen Ahvenanmaan Saltsikistä kotoisin ollut moottorikuunari Alli ajoi karille Kalmarissa 16.7.1936. Kuunari oli tiililastissa paluumatkalla kotimaahan Bornholmiin suuntautuneelta matkaltaan. Karilla Alli sai vuodon ja täyttyi vedellä. Myöhemmin uutisoitiin, että Alli saatiin irrotettua kiveltä ja hinattua satamaan. Österbotningen 18.7.1936 no 78 Åland 22.7.1936 no 59 Åbo Underrättelser 18.7.1936 no 190
Toddy (1936) – huvijahti
Suomalainen huvijahti ”Toddy” haaksirikkoutunut Viron rannikolla. Toinen aluksessa olleista hukkui. Maanantaiaamuna klo i1.30 lähti Tallinnan satamasta Suomea kohti suomalainen huvijahti ”Toddy”, joka kuuluu HSK:lle. Talliunanlahdessa oli jahdin kuitenkin myrskyn takia käännyttävä ympäri palatakseen Tallinnan sataman suojaan. Aluksen kääntyessä taittoi ankara tuulenpuuska maston, jolloin laiva kaatui ja toinen siinä ollut matkustaja, virolainen hra Reinbaum huuhtoutui mereen […]
Tulevik (1936) – purjelaiva
Neljä miestä hukkunut virolaisen purjealuksen haaksirikossa. Tallinna, 28.10. (STT) Viime päivien aikana vallinneessa myrskyssä on virolainen purjealus Tulevik kärsinyt haaksirikon Loksan ja Helsingin välillä. Laiva oli tiililastissa matkalla Suomeen. Mikäli eräästä toisesta purjealuksesta voitiin havaita, murtui Tulevikin masto myrskyssä. Aluksen nelimiehinen miehistö yritti epätoivoisesti pelastautua, mutta ankaran merenkäynnin vuoksi ei toinen purjelaiva voinut tehdä mitään […]
Karjala (1935) – höyrylaiva
Taas suomalainen laiva karilla. Viipurilainen höyrylaiva menetti potkurinsa ja ajautui karille Karlskronan kohdalla. Suomalainen Viipurista kotoisin oleva hl. Karjala on maanantain vastaisena yönä ajanut karille Karlskronan kohdalla Utlänganin itäpuolella. Laiva, jonka kantavuus on 400 tonnia, oli puutavaralastissa matkalla Viipurista Stettiniin. Se oli kovassa myrskyssä menettänyt potkurinsa ja joutunut ajelehtimaan rannikkoa kohti. Muuan ohikulkeva laiva yritti […]
Esbo (1935) – höyrylaiva
Esbo (3.128 grt) oli rakennettu vuonna 1900 Sunderlandin telakalla ja sen pituus oli 98,8 m. Suomeen alus ostettiin 1935, jolloin se sai kotisatamakseen Helsingin. 19.10.1935 aluksen ollessa matkalla Suomesta Prestoniin joutui se raivonneessa hirmumyrskyssä vaikeuksiin Cumberlandin rannikolla. Alus lähetti hätäsanomia ja lopulta miehistö joutui jättämään aluksen. Hylky jäi useaksi kuukaudeksi haakririkkopaikalleen. Lopulta hylkyä päätettiin alkaa […]
Virginie (1935) – ?
Saksalainen höyrylaiva pelasti Bornholmin saaren koillispuolelta palavasta suomalaisaluksesta miehistön. Eräiden tietojen mukaan kyse olisi ollut Ahvenanmaalle liputettu Virginie-alus, joskaan juuri sen nimistä alusta ei Suomen laivarekisteristä löydy. Borgåbladet 24.10.1935 no 121 Nyland 24.10.1935 no 120 Wiborgs Nyheter 24.10.1935 no 124
Ceres (1853) – kuunari
Kapteeni Sunellin komennossa ollut raumalainen kuunari Ceres (75 lästiä) haaksirikkoutui Tanskan rannikolla Falsterin läheisyydessä puutavaralasteineen 8. ja 9. päivien välissä lokakuussa 1853. Ceres oli rakennettu 1837 ja oli vetoisuudeltaan 58 lästiä Åbo Tidningar 25.10.1853 no 83 Sanomia Turusta 1.11.853 no 44 Suometar 4.11.1853 no 44 Länsi-Suomi 20.8.1933 no 189 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja […]
Vellamo (1933) – höyrylaiva
Viipurista kotoisin oleva 180 bruttorekisteritonnin suuruinen lastilaiva Vellamo upposi matkallaan Pietarista Riikaan. Onnettomuus tapahtui Seivästen eteläpuolella. Miehistöä oli laivalla seitsemän miestä ja heidän onnistui pelastautua. Kamppailtuaan puolipukeissa pienissä pelastusveneissä lounaismyrskyn kourissa kaksi ja puoli tuntia pääsivät miehet Suomen puolelle Jukkolan kylän rantaan. Lastina oli aluksessa ollut 230 tonnia vuorisuolaa. Ilta Sanomat 6.11.1933 no 256 Warkauden […]
Hermid (1931) – kuunari
Haaksirikko. ”Hermid” puulastinsa varassa. Tanskalaisen purjelaivan ”Nordenin” kapteeni on ilmoittanut aluksen maanantaina klo 18 62 ast.’ 34 min. pohjoista leveyttä ja 19 ast. 22 min. itäistä pituutta sivuuttaneen marianhaminalaisen kuunarin ”Hermidin”, joka uiskenteli puulastinsa varassa. Kapteeni ilmoitti haaksirikkoutuneen miehistön, 4 miestä, niiden joukossa 14-vuotias poika, olleen kajuutan katolla, mistä ne otettiin ”Nordeniin”, missä ne saivat […]
Margarete II (1931) – kalastusalus
Petsamon Kala-yhtiö osti kantavuudeltaan 60 tonnisen kalastusaluksen. 11.3.1931 lähdettyään purjehtimaan Petsamoon erehtyi alus huonossa säässä suunnasta ja joutui Suomen ja Norjan rajalla Vorkkalanvuonon suulla oleville kareille. Alus joutui hylyksi eikä siitä mitään saatu pelastettua. Haaksirikon koko arvo oli 300.000 mk ja oli vakuuttamaton. Hangon Sanomat 21.3.1931 no 22 Helsingin Sanomat 18.3.1931 no 76
Viiri / Viri / Wiri (1930) – höyrylaiva
Joulukuussa 1930 koettiin Viron rannikolla murhenäytelmä kun suomalainen lastihöyrylaiva Viiri haaksirikkoutui siellä. Viis ihmistä hukkui kun he yrittivät pelastusveneillä poistua aluksen luota. Helsingin Sanomat 23.12.1930 no 346 Eteenpäin 24.12.1930 no 148 Kansan Työ 24.12.1930 no 297 Karjala 24.12.1930 no 347 Räisälän Sanomat 2.1.1931 no 1
Onni (1906) – parkki
Suomalainen parkki Onni oli palaamassa painolastissa Århusiin suuntautuneelta matkaltaan takaisin kotiin Suomeen. Lähestyessään 24.10.1906 Malmötä Øresundissa törmäsi se höyrylaiva Heimlandin kanss, joka jälkimmäinen ei jäänyt onnettomuuspaikalle ja tuomittiin tästä myöhemmin oikeudessa. Onni saikin törmäyksestä niin pahoja vaurioita, että upposi. Uudenkaupungin Sanomat 30.10.1906 no 126 Helsingin Sanomat 25.11.1906 no 275A Turun Sanomat 27.11.1906 no 573 Allan […]
Arwio / Arvio (1903) – kuunari
Lokakuussa 1903 Raumalta kotoisin ollut kuunari Arvio koki haaksirikon Orkney-saarilla Skotlannissa.Kaksi ruumista ajelehti Sandayn saaren rantaan samoin kuin laivan päiväkirja ja muita papereita. Myöhemmin uhriluvuksi vahvistui viisi. Suomen Kansa 20.10.1903 no 231 Wiipuri 21.10.1903 no 244 Satakunta 24.10.1903 no 122 Satakunta 27.10.1903 no 123 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS […]
Magdalene (1981) – moottorilaiva
Magdalene (1.420 dwt) rakennettiin 1971 Hollannissa ja sen pituus oli 76,95 m. 1980 sen kotisatamaksi tuli Maarianhamina. 29.9.1981 sen ollessa hiililastissa matkalla Seaham-Rauma se kolaroi kreikkalaisen tankkeri Rodosin kanssa. Törmäyksen seurauksena Magdelene upposi Utklippanin luona paikassa 55.44 N 15.39 E. Miehistö pääasi siirtymän pelastusveneisiin. Kreikkalaisalus jatkoi matkaansa pysähtymättä. Hylky lepää suosittuna sukelluskohteena 60 metrin syvyydessä. […]
Hanhi (1921) – höyrylaiva
Hl. Hanhi (207 brt, 134 nrt) oli rakennettu 1894 Lehtoniemellä. Aluksen pituus oli 95,2 m. Sen signaalitunnus Turun laivarekisterissä oli VRFP. Alus oli palaamassa Tukholmasta 4.10.1921 Turkuun kun se ajoi kivelle Söderarmsissa. 12 miehistön jäsenestä seitsemän hukkui syksyisellä merellä. Västra Finland 6.10.1921 no 115 Wiborgs Nyheter 6.10.1921 no 230 Arbetarbladet 7.10.1921 no 92 Arbetarbladet 12.10.1921 […]
Anna (1887) – parkki
Parkki Anna oli rakennettu männystä 1867 Vaasassa. Vetoisuudeltaan parkki oli 518 brt ja pituudeltaan 44,2 m. Sen omisti Nauvossa A.R. Swanhnström. 24.4.1887 Anna (kapt. Richard Svanhström) ajoi kovassa merenkäynnissä ja sumussa matkalla Turusta Sundvalliin karille Sundvallin edustalla olevan Brämön majakan luona. Nagu sockens historia II, s. 103 Finland 4.5.1887 no 101 Dyk & Hav
Alkaja (1900) – jahti
Jahti Alkaja oli matkatkalla Ahvenanmaan Degerbystä Tukholmaan kun se ajoi yhteen Bore II:n kanssa Söderarmin sisäpuolella 24.9.1900. Jahti Alkaja upposi yhteentörmäyksen seurauksena. Onnettomuuden syistä käytiin oikeutta ja väitettiin mm Alkajan merenkulkulyhtyjä nokisiksi. Uusi Aura 27.9.1900 no 113 Uusi Suometar 31.10.1900 no 272 Uusi Aura 11.12.1900 no 289 dykohav.se/vrak/alkaja
Fårö (1958) – moottorialus
Alus rakennettiin aluksi höyrytroolariksi Saksassa 1907, jolloin se sai nimekseen Caroline (230 dwt, pituus 29,03 m). Alkuvuosinaan alus kalasti Pohjanmerellä. Vuonna 1946 aluksen osti kapteeni Rasmussen, joka asensi alukseen dieselkoneen. Suomeen siirtyessään laiva ristittiin uudelleen Fåröksi. Laiva oli matkalla Suomesta Kööpenhaminaan viemässä sinne puutavaralastia. 15.7.1958 Ruotsin Ystadin kohdalla merellä iski myrsky, joka kasteli kansilastin, ja […]
Nikolai (1902) – kuunari
Raumalta kotoisin ollut kuunari Nikolai kaatui Ruotsin rannikolla Svenska Björnin luona 19.5.1902. Merellä vallitsi kova merenkäynti ja satoi kovasti. Aluksen purjeet repesivät ja se joutui tuuliajolle. Majakkalaivasta voitiin nähdä, että alus oli suurissa vaikeuskissa sen saadessa vaarallisen kallistuman. Nikolai oli rakennettu 1864 Kerimäellä. Sen vetoisuus oli 163,10 rt ja pituus 29,81 m. Rauman laivarekisterissä sen […]
Ansio (1898) – parkki
Ansio oli rakennettu Raumalla 1866 ja sen vetoisuus oli 435 rekisteritonnia. 2.12.1898 Ansion ollessa kapteeni Stenroosin komennossa tuomassa Lontoosta asfalttitehtaan pikeä Raumalle kun se haaksirikkoutui Söderarmin majakan läheisyydessä Tukholman ulkosaaristossa. Onnettomuus ei vaatinut miehistöuhreja. Uudenkaupungin Sanomat 10.12.1898 no 98 Turun Lehti 10.12.1898 no 145 Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/027b6c7e-a635-4641-8534-1b4d1d382b84
Eläköön (1905) – kaljaasi
Kaljaasi Eläköön (84,4 / 89,35 rek.t) oli rakennettu 1889 Virolahdella. Aluksen pituus oli 24,64 m. Onnettomuushetkellä sen kotipaikka oli Kemiö. 21.9.1905 Eläköön oli kuljettamassa rautalastia kun se sai Ruotsin rannikolla vuodon ja upposi Söderarmin majakan lähistölle alle puolessa tunnissa. Miehistö yritti pitää vuotavaa laivaa pumppaamalla pinnalla, mutta mitään ei voitu tehdä laivan pelastamiseksi. Miehistö pääsi […]
Lux (1982) – proomu
F-proomu Lux rakennettiin Linköpinin telakalla vuonna 1919 viidenneksi AGE-sarjan proomuksi. Se oli rakennettu männystä rautakaarille. Lux:n tilasi Pransport AB Sundin joulukuussa 1918, toimitettiin vuonna 1919 nimellä Lux. Sai rekisterinumeron 6482 ja signaalikirjaimet KDCL, joka myöhemmin muutettiin SDBV:ksi. Alus upposi Tukholmassa vuonna 1982 sen korjaustöiden aikana. Aluksen lempinimi oli Bordellen johtuen siellä harjoitetusta prostituutiosta ja uhkapelien […]
Dygden (1860) – ?
Kapteeni Holmströmin ohjastaman laiva Dygden haaksirikkoutui sen ollessa matkalla Kööpenhaminasta Öölantiin. Laivan miehistön pelasti riikalainen toinen alus. Åbo Underrättelser 30.10.1860 no 129
Rajah (1860) – ?
Laiva Rajah (kapt. Fernic) haaksirikkoutui Viipurin lähistöllä vuonna 1860. Myöhemmin järjestettin huutakauppatilaisuus, jossa laivan pelastettua irtaimistoa myytiin. Wiborg 30.11.1860 no 140
Dygden (1860) – ?
Kapteeni Michelsonin komennossa ollut laiva Dygden haaksirikkoutui toukokuun lopussa 1860 Hollannin rannikolla. Papperslycktan 18.6.1860 no 25 Åbo Underrättelse 16.6.1860 no 71
Kolumbus (1851) – ?
Kapteeni Swahnin komennossa ollut raahelaisalus Kolumbus oli palaamassa Odessasta ajoi 6.12.1851 ns Harolds Rockille, jonka seurauksena mastot piti kaataa estääkseen laivan kaatumisen. Lasti on käytännöllisesti pilalla ja aluksen arvellaan joutuvan hylyksi. Åbo Tidningar 30.12.1851 no 100
Juno (1864) – kuunari
112 lästinen kuunari Juno oli rakennettu 1847 ja kuului Uuteenkaupunkiin liputettuun laivastoon. Vihollinen osittain poltti aluksen Krimin Sodassa, mutta se saatettiin uudelleen purjehduskuntoon. 5.11.1864 merellä vallitsi ankara koillismyrsky kun Juno oli kapteeni Östermanin komennossa suuntaamassa kotisatamaansa Lyypekistä, lastina kappaletavaraa. Alus haaksirikkoutui Tukholman edustalla Söderarmissa. Suurin osa lastista – tosin enemmän tai vähemmän vahingoittuneena – saatiin […]
Paquette (1850) – kuunari
Suomalainen kuunari Paquette (kapt. Widgren) rantautui kovassa syysmyrskyssä 9.11.1850 Helsingborgin kaupungin pohjoispuolelle. Kuunari oli tekemässä matkaa Lontooseen, lähdettyään Viipurista. Lastina oli mm suuri paperikone. Miehistö selvisi turmasta rantaan turvaa. Åbo Underrättelser 22.11.1850 no 94
Polaris (1941) – kaljaasi
Kaljaasi Polaris rakennettiin Koivistolla 1918. Aluksen vetoisuus oli 198,80 rt. ja pituus 31,78 m. Rauman laivarekisterissä ollessaan sen signaalitunnus oli OHQV. Polaris upposi Tallinnanlahdelle 8.8.1941, jota ennen se oli ehditty juuri myydä Viroon. Hylky lepää Aegna-saaren luoteiskulmassa 26 metrin syvyydessä ja on suosittu paikallinen sukelluskohde. Rauman viimeiset purjelaivat – Raumalaisen purjelaivaston historiaa Tuomo Varhon muistiinpanojen […]
Margareta (1940) – höyrylaiva
Hl. Margareta (3.450 dwt) oli valmistunut Skotlannissa vuonna 1902. Aluksen pituus oli 90,30 m. Maarianhaminaan alus ostettiin 1939, josta se siirtyi sittemmin Loviisaan. 9.6.1940 Margaretan ollessa maapähkinälastissa Gambiasta Greenockiin saksalainen sukellusvene U-46 torpedoi sen 350 nm Finisteristä suuntaan NW, paikassa 45.00N 14.30W. 19 miehistön jäseneltä kesti soutaa lähes neljä päivää Espanjan rannikolle. Sukellusvenehyökkäyksessä kuoli viisi […]
Fenix (1941) – höyrylaiva
Hl. Fenix (3.635 dwt) valmistui 8/1916 Tanskassa. Aluksen pituus oli 88,79 m. Ahvenanmaalle rahtihöyry ostettiin 1936. 9.6.1941 Fenixin ollessa matkalla Baltimoresta Petsamoon saksalainen Heinkel 111 -pommikone hyökkäsi aluksen kimppuun 130 nm Färsaarten nw-puolella paikassa 61.56N 12.14W. Saksalainen viimeisteli vielä tuhotyönsä ampumalla konekivääreillä pelastusveneitä tappaen laivan kapteeni Waldemar Geelnardin ja haavoittaen ensimmäistä perämiestä. Englantilainen hinaaja pelasti […]
Wasama (1891) – parkki
Varustajasuvulle Sovelius kuulunut raahelainen parkkilaiva Wasama (635 nrt) oli tuomassa puutavaralastia Yhdysvaltojen Pensacolasta Ranskan Marceilleen kun miehistö joutui jättämään sen keskelle pohjoista Atlantia 12.3.1891. 345 lästiä, 636 to / rakennettu 1870 / mitat 152’9 x 35’1 x 19’3. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, […]
Veritas (1891) – parkki
Porilainen parkki Veritas joutui merihätään Pohjanmerellä syksyllä 1891. Miehistön sai pelastettua apuun tullut tanskalainen höyrylaiva. Veritas oli viemässä puutavaralastia Lontooseen. Myöhemmin Veritaksen nähtiin ajelehtivan lastinsa varassa kohti Helgolandia. Lopulta hylky oli ajelehtinut Jyllannin rantaan Lemvigissä, jossa viranomaiset olivat ottaneet hylyn haltuunsa. Westra Finland 21.10.1891 no 82 Huvudstadsbladet 28.10.1891 no 293 Aura 3.11.1891 no 254 Aura […]
Union (1899) – priki (myöh.kuunari)
Priki Union (253 r.) rakennettiin Tokarnäsetissä, rikattiin uudelleen kuunariksi 1894. Nauvolainen kuunari Union oli matkalla Vaasasta Kööpenhaminaan puutavaralastissa vielä myöhäissyksyllä 1899. Kuten niin monet muutkin alukset, koki Union loppunsa Gotlannin rannoilla, jossa se haaksirikkoutui 25.10.1899. Åbo Tidning 11.11.1899 no 307 Helsingin Sanomat 13-3-1932 no 72 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?290978
Tarmo (1901) – parkki
Porilainen parkki Tarmo koki haaksirikon 14.11.1901 Gotlannin lähistöllä. Vaasasta kotoisin ollut kapteeni Wiktor Nyman ja toinen miehistön jäsen menehtyivät onnettomuudessa. Tarmo oli entinen italialainen Ginewra-niminen alus, joka oli vuosikaudet maannut rantaan ajelehtineena Reposaaren rannassa, kunnes se oli ostettu kunnostettavaksi ja uudelleen käyttöön otettavaksi. Huvudstadsbladet 20.11.1901 no 315 Wasa-Posten 20.11.1901 no 91 Västra Finland 20.11.1901 no […]
Susanna (1903) – parkki
Parkki Susanna (394 nrt) oli 20.2.1903 matkalla viemään hiililastia Cardiffistä Paraan kun se haaksirikkoutui Carcasissa, Rio Grandessa. Myöhemmin aluksen hylky myytiin huutokaupalla. Åbo Tidning 26.2.1903 no 55 Västra Finland 28.2.1903 no 17 Uusi Aura 7.3.1903 no 28 Vasabladet 9.5.1903 no 56 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?292068
Suometar (1892) – parkki
Parkki Suometar (303,36 nrt) oli rakennettu Raumalla 1891. Aluksen pituus oli 39,64 m ja sen signaalitunnus Rauman laivarekisterissä VDFC. Suometar oli painolastissa matkalla Barcelonasta Le Mouleen Karibialle kun se haaksirikkoutui määränpäässään riutoille. Åbo Tidning 15.4.1892 no 103 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?252901 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella, Newprint 2001, s. 544
Secundus (1890) – kuunari
Kuunari Secundus (290 nrt) oli matkalla Porista Valenciaan puurimalastissa kun se ajoi karille 27.11.1890 Great Yarmouthin lähistöllä Englannin itärannikolla. Secundus oli rakennettu Merikarvialla 1879; sen signaalitunnus Uudenkaupungin laivarekisterissä oli RBCV. Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella, Newprint 2001, s. 558 Åbo Tidning 5.12.1890 no 331 Aura 30.1.1891 no 9 Åbo Tidning 27.2.1891 no 56 Wrecksite.eu: […]
Regina (1916) – parkki
Parkki Regina (593 grt) oli vuonna 1874 rakennettu parkki, jonka kotisatama oli Porvoossa. Ensimmäisen maailmansodan melskeiden keskellä Regina oli tulossa 23.5.1916 Gulfportista Yhdusvalloista kun sen upotti saksalainen sukellusvene U-34 (kapt. Claus Rücker) Baleaarien luona Välimerellä. Uusi Heinolan Sanomat 3.6.1916 no 44 Tampereen Sanomat 4.6.1916 no 127 Etelä-Suomi 6.6.1916 no 61 Uudenkaupungin Sanomat 22.6.1916 no 67 […]
Regina (1901) – parkki
Kolmimastoisen parkkilaiva Reginan (571 nrt) yksitoistahenkisen miehistön toi turvaan West Hartlepooliin norjalainen höyrylaiva Dag. Kapteeni Porkkan komennossa oltiin tuomassa hiililastia Blythistä Helsinkiin kun Pohjanmerellä iski ankara sää 7.10.1901 ja alus alkoi vuotaa. Pumppuja ei jostain syystä saatu toimimaan tyydyttävästi. Miehistön onneksi norjalaisalus oli nähnyt hätämerkit ja rientänyt apuun. Pian tämän jälkeen Reginan nähtiin vajoavan syvyyksiin. […]
Pandion (1900) – fregatti
Täystakiloitus alus Pandion (1.438 nrt) oli rakennettu 1880 Nova Scotiassa. Alus ostettiin Ahvenanmaan Lemlandiin 1895. 22.2.1900 Pandion oli matkalla Barbadokselta Mobileen pelkässä painolastissa kun se haaksirikkoutui lähellä Cape San Antoniota Kuuban rannikolla. Åbo Tidning 3.4.1900 no 90 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn 1988 s. 790 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?298162
Orient (1907) – fregatti
Täystakiloitu Orient (1.663 grt, pituus 78,9 m) oli rakennettu 1889 Englannissa, Suomeen alus ostettiin 1907. Orient oli tuomassa vehnälastia Australiasta 29.7.1907 Itä-Lontooseen kun se haaksirikkoutui Etelä-Afrikan rannikolla. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 230-231 Vasabladet 3.8.1907 no 93 Turun Lehti 6.8.1907 no 89 Uusi Aura 6.8.1907 no 89 […]
Suomi (1863) – kuunari
Kapteeni Swahnin komennossa ollut Pietarsaaresta kotoisin ollut kuunari Suomi kaatui Norjan rannikolla Risørissä, jolloin koko miehistö katosi meren aaltoihin. Åbo Underrättelser 21.11.863 no 138 Åbo Underrättelser 25.2.1864 no 24
Sophie Adelaide (1863) – parkki
Laiva Sophie Adelaide haaksirikkoutui lokakuussa 1863 Ruotsin rannikolla raivonneessa myrskyssä Göteborgin läheisyydessä Kalvsundissa. Menetetty alus soli vakuuttamaton. Helsingfors Dagblad 5.11.1863 no 257 Finlands Allmänna Tidning 6.11.1863 no 258 Finlands Allmänna Tidning 11.11.1863 no 262 Åbo Underrättelser 25.2.1864 no 24
Rauha (1863) – parkki
Turkulainen parkki Rauha oli rakennettu 1851 ja sen vetoisuus oli 158 lästiä. Rauha oli kapteeni F. Lindholmin komennossa matkalla Kronstadtista Lontooseen kun se rantautui myrskyssä Hollannin rannikolla Oosmahornissa. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 230-231 Helsingfors Dagblad 29.12.1863 no 301 Åbo Underrättelser 25.2.1864 no 24