Lokakuussa 1934 ajoi Vaasan edustalla Norrskärin luona karikolle kaksimastoinen Ruotsalainen kaljaasi Ruth Malmöstä. Kaljaasi oli matkalla etelästä pohjoiseen kalkkikivilastissa. Kantavuudeltaan kaljaasi oli 80 nrt.Kaljaasin kuusi miestä hakeutui turvaan laivan keulaosaan. Karilleajopaikka oli erittäin paha eikä haaksiriikoisten luokse onnistuttu pääsemään kovan tuulenkin takia. Kaljaasi hakkautui kiviä vasten poikki. Valassaarten meripelastusvene onnistui lopulta ampumaan rakettitykillä köysi haaksirikkoutuneille, […]
Tekijä: Jukka Sulku
Ceres (1853) – kuunari
Kapteeni Sunellin komennossa ollut raumalainen kuunari Ceres (75 lästiä) haaksirikkoutui Tanskan rannikolla Falsterin läheisyydessä puutavaralasteineen 8. ja 9. päivien välissä lokakuussa 1853. Ceres oli rakennettu 1837 ja oli vetoisuudeltaan 58 lästiä Åbo Tidningar 25.10.1853 no 83 Sanomia Turusta 1.11.853 no 44 Suometar 4.11.1853 no 44 Länsi-Suomi 20.8.1933 no 189 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja […]
Vellamo (1933) – höyrylaiva
Viipurista kotoisin oleva 180 bruttorekisteritonnin suuruinen lastilaiva Vellamo upposi matkallaan Pietarista Riikaan. Onnettomuus tapahtui Seivästen eteläpuolella. Miehistöä oli laivalla seitsemän miestä ja heidän onnistui pelastautua. Kamppailtuaan puolipukeissa pienissä pelastusveneissä lounaismyrskyn kourissa kaksi ja puoli tuntia pääsivät miehet Suomen puolelle Jukkolan kylän rantaan. Lastina oli aluksessa ollut 230 tonnia vuorisuolaa. Ilta Sanomat 6.11.1933 no 256 Warkauden […]
Kuunari Esther (349,96 rt.) oli rakennettu 1893 Kemiössä. Kuunari pituus oli 39,40 m ja sen signaalitunnus Rauman laivarekisterissä TFQC. Kuunari (kapt. Merisen) lähti 8.10.1933 viemään puutavaralastia Kotkasta Aarhusiin kun se joutui syksyisellä merellä vakaviin vaikeuksiin. Ruotsalainen moottorialus Korsholm oli tavannut suomalaisen kuunarin merellä 19 ast.25 min pohj.lev. ja 22 ast.57 min it.pituutta ajalehtimassa ilman mastoja […]
Kovan länsimyrskyn vallitessa joutui Kööpenhaminalainen höyrylaiva Cristiansborg, (kap teeni Friedrik Petersen), matkalla Newcastlesta Vaasaan, karille Rönnskärin luotsipaikan edustalla 27.7.1899 luotsia odottaessaan. Kapteenin rouva sekä eräs matkustaja rouva Edgar Englannista ja kaikki kannella olevat kiiruhtivat pelastusveneisiin ja pelastuivat maihin. Heti pelastusveneitten lähdettyä upposi laiva 10 sylen syvyydelle. Kapteeni ja eräs nuori englantilainen nainen, miss Watt, jotka […]
Aid (1899) – priki
Priki Aid (279 r.) rakensi rakennusmestari Lindqvist 1873 Thorasin telakalla. Laiva oli hyvin lujarakenteinen ja teki mm yhden Välimeren matkan. Vuonna 1899 se teki heinäkuussa haaksirikon Vaasan saaristossa, Rönnskärin länsipuolella. Alus oli viemässä puutavaralastia Lontooseen. Myöhemmin lehdessä ilmoitettiin pidettävästä huutokaupasta, jossa myydään haaksirikosta pelastettua laivairtaimistoa. Kaiku 31.7.1899 no 85 Kauppalehti 2.8.1899 no 31 Vasabladet 29.8.1899 […]
Hermid (1931) – kuunari
Haaksirikko. ”Hermid” puulastinsa varassa. Tanskalaisen purjelaivan ”Nordenin” kapteeni on ilmoittanut aluksen maanantaina klo 18 62 ast.’ 34 min. pohjoista leveyttä ja 19 ast. 22 min. itäistä pituutta sivuuttaneen marianhaminalaisen kuunarin ”Hermidin”, joka uiskenteli puulastinsa varassa. Kapteeni ilmoitti haaksirikkoutuneen miehistön, 4 miestä, niiden joukossa 14-vuotias poika, olleen kajuutan katolla, mistä ne otettiin ”Nordeniin”, missä ne saivat […]
Margarete II (1931) – kalastusalus
Petsamon Kala-yhtiö osti kantavuudeltaan 60 tonnisen kalastusaluksen. 11.3.1931 lähdettyään purjehtimaan Petsamoon erehtyi alus huonossa säässä suunnasta ja joutui Suomen ja Norjan rajalla Vorkkalanvuonon suulla oleville kareille. Alus joutui hylyksi eikä siitä mitään saatu pelastettua. Haaksirikon koko arvo oli 300.000 mk ja oli vakuuttamaton. Hangon Sanomat 21.3.1931 no 22 Helsingin Sanomat 18.3.1931 no 76
Leo (1929) – purjelaiva
Virolainen kolmimastoinen purjealus Leo (124 rgt) upposi aivan vuoden 1929 lopussa kaksi meripeninkulmaa Bengtskärin majakkasaaresta luoteeseen. Kuusihenkinen miehistö oli pelastautunut Hiittisiin. Alus oli kotoisin Pänusta ja oli painolastissa matkalla Grönsundista Tanskasta talviteloille Tallinnaan. Matkalla alus huonossa säässä eksyi ja sai pahan vuodon ajettuaan lopulta karille. Alus liukui karilta syvempään veteen ja ankkurit laskettiin 17 sylen […]
Kalles (1930) – kaljaasi
Virolainen kaljaasi joutunut hylyksi. Eilen aamulla ilmoittivat sotilasviranomaiset Hankoon sijoitetun meripelastuslaivan päällikölle, että muudan kaksimastoinen purjealus oli ajelehtimassa vaarallisilla vesillä Bengtskärin ja Morgonlandetin välillä. Pelastuslaiva lähti klo 8 tienoissa auttamaan haaksirikkoutunutta, joka havaittiin virolaiseksi kaljaasi ”Kallesiksi”, Pärnusta. Kaljaasissa oli 5 miestä. Ankaran aallokon vuoksi oli heidän pelastamisensa hyvin vaikeaa. Lopulta saatiin heidät kuitenkin kaikki pelastetuiksi. […]
Viiri / Viri / Wiri (1930) – höyrylaiva
Joulukuussa 1930 koettiin Viron rannikolla murhenäytelmä kun suomalainen lastihöyrylaiva Viiri haaksirikkoutui siellä. Viis ihmistä hukkui kun he yrittivät pelastusveneillä poistua aluksen luota. Helsingin Sanomat 23.12.1930 no 346 Eteenpäin 24.12.1930 no 148 Kansan Työ 24.12.1930 no 297 Karjala 24.12.1930 no 347 Räisälän Sanomat 2.1.1931 no 1
Reipas pelastustyö torstaina Hangon selällä. 3 miestä autiolla luodolla. Suomen Meripelastusseuran Hankoon sijoitettu pelastusvene suoritti torstaina vaivalloisen pelastustyön. Veneen päällikkö, luotsivanhin Larsson, oli myrskyssä ja kovassa aallokossa paraillaan matkalla luotsiveneellä yli Hangon selän Hankoa kohti, kun hän havaitsi keula pystyssä meressä ajelehtivan veneen. Vähän kauempana n.s. Meierfeltin luodolla havaittiin kolme miestä, jotka ilmeisesti olivat avun […]
Ahkera (1928) – moottorikaljaasi
Haaksirikko Kemin edustalla. Moottorikaljaasi Ahkera tuhoutunut. Viime keskiviikkoa vasten yöllä vallinneessa kovassa myrskyssä ajoi Vaasasta Kemiin matkalla ollut moottorikaljaasi Ahkera karille Kemin edustalla ja tuhoutui kokonaan. Laivassa oli täysi lasti, eli noin 80,000 kiloa ruisjauhoja Vaasan Höyrymyllystä ja 20,000 kiloa sokeria Sokeritehtaalta Kemiin. Laiva painui veden alle ja lasti turmeltui. Laivan omisti laivuri Rahja ja […]
Husavik (1929) – kuunari
Tanskalainen kolmimastoinen purjealus Husavik, kotoisin Marstalista oli lähtenyt tiiliiastissa Sölvesborgista Ruotsista matkalle Viipuriin. Merellä nousi myrsky, jolloin alus sai vuodon. Kun vuoto huomattiin, laiva oli 36 meripeninkulmaa Utöstä pohjoiskoilliseen (NNO 3/4). Pumppaaminen aloitettiin heti mutta puolenpäivän jälkeen laivan kapteeni M. Hansen havaitsi laivan alkavan upota ja komensi klo 3 maissa miehistön pelastusveneisiin. Veneitä vesille laskettaessa […]
Evald (1929) – kuunari
Saksalainen hl. Alvine Russ törmäsi 27.8.1929 noin 6 minuuttikaaren matkan päässä eteläkaakkoon Svenska Högarna-saariryhmästä yhteen virolaisen kolmimastoisen kuunari Evaldin kanssa. Yhteentörmäys oli hyvin voimakas ja Evaldin miehistön piti kiiresti siirtyä pelastusveneisiin ehtimättä ottaa mitään mukaansa. Alvine Russ pelasti 10 henkisen miehistön. Evaldin hylky jäi ajelehtimaan ja todennäköisesti sen peräkansi tavattiin myöhemmin Russarön eteläpuolella. Kotka Nyheter […]
Snarös / Snarø (1929) – höyrylaiva
Norjalaisella höyrylaiva Snarøllä (kapt. Thomas W. Torjussen) oli pimeässä marraskuussa 1929 vaikeuksia sijaintinsa määrittelyyn. Komentosillalta nähtiin majakka, joka osoittautui lopulta Sälskäriksi Ahvenanmaan luoteiskulmalla, ja oltiinkin luultua 25 nm idempänä. Lopulta alus ajoi kivelle Järnbådanilla Västra Girhällenillä 3.11.1929, noin 7 mpk Sälskärin majakasta pohjoiseen. Miehistö saatiin majakalle turvaan, mutta alus makasi lopulta niin syvällä, että vain […]
Valdemar (1929) – moottorikuunari
Tanskalainen (kotipaikka Nora) kuunari Valdemar oli ottanut puutavaralalastin Luleåsta ja lähtenyt viemään sitä etelään. Vaikka radiossa ei oltu varoitettu nousevasta tuulesta iski aluksen kimppuun voimakas myrsky. Vaikeassa säässä pyrittiin pääsemään eteenpäin, mutta vaikeudet kertyivät. 9.11.1929 alus alkoi saamaan vettä ja se pyrki epätoivoisesti suojaan. Lopulta olosuhteet voittivat miehistön ponnistelun Lågskärin lounaispuolella ja miehistön täytyi jättää […]
Diamantis (1929) – höyrylaiva
Hl. Diamantis (3.619 grt) oli kreikkalainen vuonna 1907 rakennettu alus, pituus 105,6 m. 10.10.1929 laiva oli matkalla Zaandamista Ruotsin Kalixiin Perämeren pohjukassa kun se ajoi kivelle Vaasan edustalla Norrskärin luona. Karilleajo oli niin paha, että alusta ei saatu enää siltä irrotettua ja jouduttiin hylkäämään paikalle. Alus romutettiin myöhemmin vuonna 1931. Åland 12.10.1929 no 81 Åland […]
Haaksirikko Pohjanlahdella. Keskiwiikkona aamulla lähti Reposaarelta ruotsalainen moottorikuunari.Hawörnen, täydessä puutawaralastissa matkalle Etelä-Ruotsiin. tultuaan Säpin eteläpuolelle noin 16 meripenikulman päähän Säpistä. alkoi laiwa. saatuaan jostain syystä kowan wuodon, nopeasti upota. Miehistö poistui laiwasta ia pelastui Relanderinmatalan loistolaiwaan. Laiwa on todennäköisesti uponnut, sillä haaksirikkopaikalta on löydetty wain uiskentelewia lankkuja. (Sosialisti 6.8.1928 no 181) Uusi Suomi 4.8.1928 no […]
Atlanta (1928) – purjelaiva
Lokakuussa 1928 ajoi Vaasan edustalla Mikkelin saarten luona karille vaasalainen purjelaiva Atlanta. Karilleajon jälkeen se upposi 15 minutissa. Tällöin hukkuivat laivan kapteeni , toinen perämies ja keittäjätär. Loput seitsemän henkeä laivaväestä pelastuivat ja pääsivät paikalle tulleen kalastajan veneellä Vaasaan. Atlanta oli lähtenyt neljä viikkoa aikaisemmin Lyypekistö viemään koksilastia Pietarsareen. Koko matka oli vaikeusia täynnä ja […]
Onni (1906) – parkki
Suomalainen parkki Onni oli palaamassa painolastissa Århusiin suuntautuneelta matkaltaan takaisin kotiin Suomeen. Lähestyessään 24.10.1906 Malmötä Øresundissa törmäsi se höyrylaiva Heimlandin kanss, joka jälkimmäinen ei jäänyt onnettomuuspaikalle ja tuomittiin tästä myöhemmin oikeudessa. Onni saikin törmäyksestä niin pahoja vaurioita, että upposi. Uudenkaupungin Sanomat 30.10.1906 no 126 Helsingin Sanomat 25.11.1906 no 275A Turun Sanomat 27.11.1906 no 573 Allan […]
Assel (1932) – moottorilaiva
Saksalainen moottorialus Assel upposi 11.10.1932 Vironlahden edustalla, jolloin neljä mukana ollutta ihmistä saivat surmansa. Vain kapteeni ja yksi miehistön jäsen selvisivät onnettomuudesta hengissä. Alus oli lastannut Uuraasta puutavaraa vietäväksi Bremeniin. Merelle lähdön jälkeen nousi myrsky ja Narvin majakkasaaren luona laiva kaatui. Lopulta kalastajat löysivät haaksirikkoutuneet Vironlahden rannikolta. Haminan Lehti 13.10.1932 no 117 Vasabladet 14.10.1932 no […]
Eestin Kuresaarelta kotoisin ollut kolmimastoinen moottorikuunari Emilie koki tuhoisan onnettomuuden 3,5 nm Flötjanin majalta suuntaan SW 12.10.1932. Virolaisalus törmäsi helsinkiläiseen Vesuvius-alukseen ja upposi 30 sekunnissa. Aluksen kahdeksanhenkisestä miehistöstä vain kaksi saatiin pelastettua syksyisestä merestä. Emilialla oli lastina kalkkikivi lohkoja ja se upposi puolessa minuutissa. Emilie oli rakennettu 1920, oli vetoisuudeltaan 250 brt / 225 nrt […]
Thorer Helsing (1877) – höyrylaiva
Marraskuun lopussa 1877 Thorer Helsing (kapt. A.W. Fougt) oli painolastissa matkalla Sundsvallista Norrköpingiin. Väistöliikettä tehdessään kapteeni onnistui kuitenkin ajamaan laivansa kivelle 6 nm Sälskärin majakkasaaresta itään lounais-Ahvenanmaalla. Onnettomuus tapahtui 29.11.1877. Törmäyksen seurauksena kone ja kattila irtosivat ja köli repeytyi irti. Miehistö poistui aluksesta. Pelastusalukset Hero ja Färdig yrittivät saada alusta kiveltä, mutta se oli ajanut […]
Olga (1912) – kuunari
Kuunari Olga (167,38 brt / 146,07 nrt) oli rakennettu Pernossa vuonna 1867. Kuunarin pituus oli 28,03 m. Aluksen kotisatama oli Lännassa, Ruotsissa. Alus oli 26.11.1912 matkalla Strömäsistä Limhamniin kun se haaksirikkoutui puutavaralastissa (kimpiä) Lemlandissa Ahvenanmaalla. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuonna 1912 Huvudstadsbladet 2.12.1912 no 330 […]
Luna (1914) – höyrylaiva
Hl Luna (1.079 nrt) oli rakennettu 1905 Fredrikstadissa Norjassa. Aluksen pituus oli 65,98 m ja sen kotisatama oli Tukholma. Luna oli erittäin vaaralliseksi osoittauvalla matkalla Mäntyluotoon 6.12.1914. Luna oli juuri luotsien ohjaamana lähdössä pois Mäntyluodon satamasta kun siltä havaittiin toisen ruotsalaisaluksen Everildan luona hirveä räjähdys. Välittömästi selvisi, että Everilda oli ajanut miinaan ja nopeutta nostettiin, […]
Hl Everilda (1.387,84 brt / 1.046,84 nrt) oli rakennettu 1882 Englannissa. Aluksen mitta oli 72,85 m. Aluksen kotisatama oli Helsingborg. Alus oli tuomassa Tukholmasta Mäntyluotoon ruumassaan kappaletavaralastia ja kannelle oli lastattu tynnyreissä kloorikalkkia. Kun 6.12.1914 oltiin 6-7 nm päässä Mäntyluodosta havaittiin komentosillalta ajomiina 100 metrin päässä styyrpuurin puolella. Tuskin vaarallinen miina oli saatu ohitettua kun […]
Najaden (1949) – moottorikuunari
Kolmimastokuunari Najaden (260 dwt) oli rakennettu Ruotsissa 1903. Alus oli varustettu myös apukoneella. Najadenin kotipaikka oli Bleket. Kuunarilla syttyi moottoripalo ja se jouduttiin hylkäämään merellä 24.9.1949 sen ollessa puutavaralastissa matkalla Yxpilasta Kööpenhaminaan. Onnettomuus sattui Perämerellä Umeån ja Pietarsaaren välillä. Syd-Österbotten 27.9.1949 no 100 Vasabladet 28.9.1949 no 208 Syd-Österbotten 29.9.1949 no 101 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?240218 Dyk & […]
Götha Lejon (1916) – kuunari
Upotessaan Götha Lejon oli Ruotsin vanhin purjehtiva alus. Se oli vetoisuudeltaan 92,35 brt / 88,73 nrt, pituudeltaan 23,0 m. Sen nelihenkinen miehistö hukkui Perämerellä kokonaisuudessa 10.10.1916 aluksen ollessa matkalla Tukholmasta Suomeen. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 187 Wiborgs Nyheter 26.10.1916 no 248 Uusimaa 27.10.1916 no 121 Västra Nyland 28.10.1916 no 123 […]
August (1917) – kuunari (priki?)
Ruotsalainen 119 brt:n kuunari oli rakennettu 1878 Hollannissa. Alus oli kotoisin Lännasta. 10.6.1917 sen ollessa matkalla Ornöstä Suomeen tuomaan 175 tonnin maasalpälastia kun saksalainen vedenalainen upotti sen Ahvenanmerellä. Paikan arvellaan olevan 8 nm koilliseen Grundkallenin majakasta. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 187 Wrecksite.eu Uboat.net Dyk & Hav
August (1916) – parkki
Parkki August (346,20 brt, 313,20 nrt) oli rakennettu 1871 Ruotsin Härnösandsissa. Parkin pituus oli 40,02 m. Aluksen kotisatama oli Tukholmassa. Sen ollessa matkalla 21.10.1916 Gevlestä Raumalle saksalainen sukellusvene U-59 pysäytti sen Lyökin pookin lähistöllä ja kahdeksan miehistön jäsentä komennettiin vedenalaiselle, jonka jälkeen parkki upotettiin. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 187 Uusimaa […]
Aldebaran (1911) – kuunari
21.9.1911 oli ruotsalainen kuunari Aldebaran viemässä semettilastia Malmöstä Luleåån kun se ajoi karille Vaasan Storsaldelsin edustalla Rönnskäretissä. Laiva käsi niin pahat vauriot, että sen karilta irroittamisesta luovuttiin. Myöhemmin Vaasassa järjestettiin huutokauppa, jossa kaupattiin hylystä pelastettua laivairtaimistoa sekä itse aluksen hylkyä Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuonna […]
Arwio / Arvio (1903) – kuunari
Lokakuussa 1903 Raumalta kotoisin ollut kuunari Arvio koki haaksirikon Orkney-saarilla Skotlannissa.Kaksi ruumista ajelehti Sandayn saaren rantaan samoin kuin laivan päiväkirja ja muita papereita. Myöhemmin uhriluvuksi vahvistui viisi. Suomen Kansa 20.10.1903 no 231 Wiipuri 21.10.1903 no 244 Satakunta 24.10.1903 no 122 Satakunta 27.10.1903 no 123 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS […]
Åhus (1915) – höyrylaiva
Hl Åhus (347,53 brt, 227,92 nrt) oli rakennettu 1890 Norjassa ja sen pituus oli 39,5 m. Ähus oli tulossa Mäntyluotoon 17.1.1915 kun sen nähtiin ajavan miinaan Relandergrundin lähistöllä. Aluksessa arvellaan olleen yhdeksän miestä ja kaksi suomalaista luotsia, joista kukaan ei selvinnyt räjähdyksestä. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 185 Veckobladet 23.1.1915 no […]
Magdalene (1981) – moottorilaiva
Magdalene (1.420 dwt) rakennettiin 1971 Hollannissa ja sen pituus oli 76,95 m. 1980 sen kotisatamaksi tuli Maarianhamina. 29.9.1981 sen ollessa hiililastissa matkalla Seaham-Rauma se kolaroi kreikkalaisen tankkeri Rodosin kanssa. Törmäyksen seurauksena Magdelene upposi Utklippanin luona paikassa 55.44 N 15.39 E. Miehistö pääasi siirtymän pelastusveneisiin. Kreikkalaisalus jatkoi matkaansa pysähtymättä. Hylky lepää suosittuna sukelluskohteena 60 metrin syvyydessä. […]
Jörn (550 dwt) oli rakennettu 1939 Hollannissa. Aluksen pituus 45,68 m ja siinä oli dieselkoneet. Alus oli 26.10.1968 paperimassalastissa matkalla Västervikistä Pietarsaareen kun se tuhoutui totaalihaaksirikossa Utön majakan lähistöllä. Dyk & Hav: https://www.dykohav.se/vrak/ jorn
Hanhi (1921) – höyrylaiva
Hl. Hanhi (207 brt, 134 nrt) oli rakennettu 1894 Lehtoniemellä. Aluksen pituus oli 95,2 m. Sen signaalitunnus Turun laivarekisterissä oli VRFP. Alus oli palaamassa Tukholmasta 4.10.1921 Turkuun kun se ajoi kivelle Söderarmsissa. 12 miehistön jäsenestä seitsemän hukkui syksyisellä merellä. Västra Finland 6.10.1921 no 115 Wiborgs Nyheter 6.10.1921 no 230 Arbetarbladet 7.10.1921 no 92 Arbetarbladet 12.10.1921 […]
Carl (1915) – kuunari
7.11.1915 tuhoutui ruotsalainen sementtilastissa ollut kuunari Carl todennäköisesti Ahvenanmerellä. Aluksen pituus oli 33,26 m ja se oli varustettu kolmella mastolla. Kuunari lähti Visbystä 7.11.1915 kohti määränpäätään Gevleä. Tämän jälkeen aluksesta ja sen miehistöstä ei ole kuulunut mitään. Yhtenä varteenotettacvana vaihtoehtona on miinaanajo. Dyk & Hav
Lydia (1915) – kuunari
Marraskuussa 1915 kristiinankaupunkilaiset kalastajat havaitsivat Torngrundin ja Murgrundin välillä purjelaivan, jonka hätälippu oli nostettu. Alus osoittautui ruotsalaiseksi kuunari Lydiaksi, joka oli ollut tuomassa tiililastia Mäntyluotoon. Sebskärin kohdalla myrsky oli repinyt purjeet. Laivaa pidetään hylkynä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 430 Åbo Underrättelser 16.11.1915 no 314 Åland 20.11.1915no […]
Anna (1887) – parkki
Parkki Anna oli rakennettu männystä 1867 Vaasassa. Vetoisuudeltaan parkki oli 518 brt ja pituudeltaan 44,2 m. Sen omisti Nauvossa A.R. Swanhnström. 24.4.1887 Anna (kapt. Richard Svanhström) ajoi kovassa merenkäynnissä ja sumussa matkalla Turusta Sundvalliin karille Sundvallin edustalla olevan Brämön majakan luona. Nagu sockens historia II, s. 103 Finland 4.5.1887 no 101 Dyk & Hav
Alkaja (1900) – jahti
Jahti Alkaja oli matkatkalla Ahvenanmaan Degerbystä Tukholmaan kun se ajoi yhteen Bore II:n kanssa Söderarmin sisäpuolella 24.9.1900. Jahti Alkaja upposi yhteentörmäyksen seurauksena. Onnettomuuden syistä käytiin oikeutta ja väitettiin mm Alkajan merenkulkulyhtyjä nokisiksi. Uusi Aura 27.9.1900 no 113 Uusi Suometar 31.10.1900 no 272 Uusi Aura 11.12.1900 no 289 dykohav.se/vrak/alkaja
Fårö (1958) – moottorialus
Alus rakennettiin aluksi höyrytroolariksi Saksassa 1907, jolloin se sai nimekseen Caroline (230 dwt, pituus 29,03 m). Alkuvuosinaan alus kalasti Pohjanmerellä. Vuonna 1946 aluksen osti kapteeni Rasmussen, joka asensi alukseen dieselkoneen. Suomeen siirtyessään laiva ristittiin uudelleen Fåröksi. Laiva oli matkalla Suomesta Kööpenhaminaan viemässä sinne puutavaralastia. 15.7.1958 Ruotsin Ystadin kohdalla merellä iski myrsky, joka kasteli kansilastin, ja […]
Nikolai (1902) – kuunari
Raumalta kotoisin ollut kuunari Nikolai kaatui Ruotsin rannikolla Svenska Björnin luona 19.5.1902. Merellä vallitsi kova merenkäynti ja satoi kovasti. Aluksen purjeet repesivät ja se joutui tuuliajolle. Majakkalaivasta voitiin nähdä, että alus oli suurissa vaikeuskissa sen saadessa vaarallisen kallistuman. Nikolai oli rakennettu 1864 Kerimäellä. Sen vetoisuus oli 163,10 rt ja pituus 29,81 m. Rauman laivarekisterissä sen […]
Triton (1898) – parkki
Raumalainen parkki Triton oli viemässä puutavaralastia Warnemünde, Rostockin edustalle kun se haaksirikkoutui 17.12.1898. Kapteeni ja viisi miestä hukkuivat, toiset viisi saivat itsensä turvaan. Parkki oli rakennettu 1862 Meckleburgissa ja sen vetoisuus oli 271,22 rt sekä pituus 34,06 m. Rauman alusrekisterissä sen signaalitunnus oli VDBF. Aamulehti 21.12.1898 no 296 Uudenkaupungin Sanomat 21.12.1898 no 101 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. […]
Ansio (1898) – parkki
Ansio oli rakennettu Raumalla 1866 ja sen vetoisuus oli 435 rekisteritonnia. 2.12.1898 Ansion ollessa kapteeni Stenroosin komennossa tuomassa Lontoosta asfalttitehtaan pikeä Raumalle kun se haaksirikkoutui Söderarmin majakan läheisyydessä Tukholman ulkosaaristossa. Onnettomuus ei vaatinut miehistöuhreja. Uudenkaupungin Sanomat 10.12.1898 no 98 Turun Lehti 10.12.1898 no 145 Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/027b6c7e-a635-4641-8534-1b4d1d382b84
Eläköön (1905) – kaljaasi
Kaljaasi Eläköön (84,4 / 89,35 rek.t) oli rakennettu 1889 Virolahdella. Aluksen pituus oli 24,64 m. Onnettomuushetkellä sen kotipaikka oli Kemiö. 21.9.1905 Eläköön oli kuljettamassa rautalastia kun se sai Ruotsin rannikolla vuodon ja upposi Söderarmin majakan lähistölle alle puolessa tunnissa. Miehistö yritti pitää vuotavaa laivaa pumppaamalla pinnalla, mutta mitään ei voitu tehdä laivan pelastamiseksi. Miehistö pääsi […]
Lux (1982) – proomu
F-proomu Lux rakennettiin Linköpinin telakalla vuonna 1919 viidenneksi AGE-sarjan proomuksi. Se oli rakennettu männystä rautakaarille. Lux:n tilasi Pransport AB Sundin joulukuussa 1918, toimitettiin vuonna 1919 nimellä Lux. Sai rekisterinumeron 6482 ja signaalikirjaimet KDCL, joka myöhemmin muutettiin SDBV:ksi. Alus upposi Tukholmassa vuonna 1982 sen korjaustöiden aikana. Aluksen lempinimi oli Bordellen johtuen siellä harjoitetusta prostituutiosta ja uhkapelien […]
Dygden (1860) – ?
Kapteeni Holmströmin ohjastaman laiva Dygden haaksirikkoutui sen ollessa matkalla Kööpenhaminasta Öölantiin. Laivan miehistön pelasti riikalainen toinen alus. Åbo Underrättelser 30.10.1860 no 129
Rajah (1860) – ?
Laiva Rajah (kapt. Fernic) haaksirikkoutui Viipurin lähistöllä vuonna 1860. Myöhemmin järjestettin huutakauppatilaisuus, jossa laivan pelastettua irtaimistoa myytiin. Wiborg 30.11.1860 no 140
Dygden (1860) – ?
Kapteeni Michelsonin komennossa ollut laiva Dygden haaksirikkoutui toukokuun lopussa 1860 Hollannin rannikolla. Papperslycktan 18.6.1860 no 25 Åbo Underrättelse 16.6.1860 no 71