Haverit.netKristiinankaupunkilaisen Lindqvistin omistama 32 lästinen kuunari Schernikoff haaksirikkoutui Öölannin luona syyskuussa 1842. Kuunari oli alkujaan rakennettu vuonna 1839 Närpiössä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 617 Wasa Tidning 29.10.1842 no 43 Helsingfors Dagbladet 14.11.1842 no 87
Kristiinankaupunkilaisen J.W. Fremdelingin omistuksessa ollut 38 lästinen kuunari Elise haaksirikkoutui 25.9.1842 Ruotsin Öregrundissa (Gräsön). Kuunari oli tervalastissa matkalla Lyypekkiin. Lasti saatiin pelastettua, mutta alus jäi hylyksi. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78 Åno Underrättelser 8.10.1842 no 79 Wasa Tidning 29.10.1842 no 43 Helsingfors Dagblad 14.11.1842 no 87
Kristiinankaupungista kotoisin ollut J.F. Hållfastin omistama kuunari Sophia (kapt. E.H. Nordström) haaksirikkoutui 13.9.1842 Tanskan rannikolla (Gjedesby). Kuunari oli terva-, potaska- ja hartsilastissa. Alus jäi hylyksi, mutta lasti saatiin pelastettua. Sophia oli rakennettu vuonna 1841 Skaftungissa ja oli vetoisuudeltaan 31 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 618 […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut priki Boreas haaksirikkoutui Kattegatissa kesäkuussa 1842. Boreas oli rakennettu vuonna 1821 Raahessa ja oli vetoisuudeltaan 93 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 609
Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkkilaiva Wikingen (kapt. Häll) lähti marraskuussa 1840 matkalle Välimerelle kun se tuhoutui Domesnesin (Kolkasrags) luona Latvian rannikolla. Parkki oli rakennettu kotikaupungissaan vuonna 1839 ja oli vetoisuudeltaan 227 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 76, 619
Uuskaupunkilainen laiva Carl Johan (kapt. J. Silke) haaksirikkoutui Ystadissa Ruotsin rannikolla 16.9.1841 sen ollessa viemeässä puutavaralastia Kööpenhaminaan. Alus jäi hylyksi. Åbo Underrättelser 2.10.1841 no 78
Kristiinankaupungista kotoisin ollut vanhahko fregatti Bolivar (kapt. J. Lüchov) ajoi karille Ystadin lähistöllä 16.9.1841 n 2½ mailia Breddingen kaupungista. Fregatti oli viemässä lankku- ja tervalastia Lontooseen. Alus jäi hylyksi. Bolivar oli rakennettu vuonna 1829 Oulussa ja oli vetoisuultaan 204 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 76, 609 […]
Upouusi Kristiinankaupunkilainen parkki Nadeschda (kapt. C.H. Sjöholm) koki haaksirikon Tanskan Bornholmin luona 27.10.1841 sen ollessa viemässä lankku- ja tervaalastia Marseillesiin. 15 henkinen miehistö selvisi turvaan, mutta aluksesta tuli hylky. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 76 Åbo Underrättelser 20.11.1841 no 92
Kristiinankaupungista lähtenyt kuunari Ceres (kapt. M. Ekman) oli viemässä 846 tonnin terva- ja 14 tonnin potaskalastia Lyypekkiin kun se karahti kivelle 19-20.11.1841 vastaisena yönä Gotlannin edustalla Gröttlingboholmissa. Lehtitietojen mukaan aluksen lopullisesta kohtalosta ei ollut vielä tietoa. Ceres oli rakennettu vuonna 1831 Lapväärtin pitäjässä ja oli vetoisuudeltaan 56 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, […]
Kristiinankaupungissa oli juuri laskettu veteen parkki Alexandra, vetoisuudeltaan 168 lästiä. Parkki (kapt. Johan Henrik Åhman) tuhoutui syksyllä 1840 Jyllannin rannikolla. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 73, 608
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kuunari Försöket (kapt. Ekman) ajatui karille Gotlannin vesillä (på Killingholmen utanför Wanlingbo) 19.9.1840 ollessaan matkalla Lyypekkiin. Försöket oli rakennettu vuonna 1833 Nornäsissä ja oli vetoisuudeltaan 30 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 73, 612 Åbo Underrättelser 17.10.1840 no 81
Parkkilaiva Fyra Söner on kristiinankaupunkilaisen S.A. Wendelinin omistuksessa. Parkki oli rakennettu kaupungin telakalla vuonna 1837 ja oli vetoisuudeltaan 251 lästiä. Alus (kapt. Lüchou) tuhoutui tammikuussa 1847 Kreikan saaristossa ollessaan kuljettamassa Odessasta ottamaansa viljalastia. Koko miehistö pelastui turmasta, mutta kapteeni kuoli keuhkotautiin Konstantinopolissa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. […]
Kristiinankaupunkiin hankittu uusi parkki Christinestad (kapt. Anders Häll) tuhoutui Englannin rannikolla vuonna 1838. Christinestad oli rakennettu vielä samana vuonna kotikaupungissaan ja oli vetoisuudelta 229 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 67, 610
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kaljaasi Freden (kapt. Johan Reinhold Corell) hävisi vuonna 1836 yhdeksänhenkisine miehistöineen Pohjanmerellä jäljettömiin. Freden oli rakennettu vuonna 1829 ja oli vetoisuudeltaan 58 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 63, 611
Kristiinankaupunkilaisen kauppias Adolf Zveigbergin omistama vastarakennettu sluuppi Apparence (kapt. Johan Henrik Strandman) ei koskaan palannut Lyypekkiin suuntautuneelta matkaltaan vaan katosi Itämerellä miehistöineen päivineen. Strandman oli lähtenyt viimeiseksi jääneelle matkalleen syys- tai lokakuussa 1835. Apparence oli rakennettu vuonna 1835 Kruunupyyssä ja oli vetoisuudeltaan 21 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki […]
Syyskuussa 1835 kapteeni Eric Nils Bergström mönstrasi viisi miestä, joiden oli tarkoitus lähteä Itämerelle kauppias Hanneliuksen omistamalla pienellä Margaretha-nimisellä kuunarilla. Margarethan määräsatama oli luultavasti Lyypekki. Aallot heiitivät aluksen kuitenkin ennen määränpäätä rannalle Bornholmin Rönnen kaupungin lähellä. Miehistö pelastui turmasta samoin kun lastia saatiin myös pelastettua. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut priki Fredrica (kapt. J.F. Holmström) haaksirikkoutui matkalla Hulliin. Koko miehistö selvisi onnettomuudesta hengissä. Prikin kantavuus oli 45 lästiä ja se oli rakennettu 1815 Kokkolassa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 59, 612
Kapteeni J.H. Åhmanin kuljettama kristiinalainen kaljaasi Trofast haaksirikkoutui vuonna 1835 Pohjanmerellä. Alus oli korjattu edellisenä talvena perusteellisesti Närpiössä. Trofastin omistivat kauppiaat Gabriel Holmudd ja C.M. Parman. Kaljaasi oli rakennettu Knåpnäsissä ja oli vetoisuudeltaan 50 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 59, 618
Kristiinalainen kuunari Mercurius (kapt. C.A. Häll) haaksirikkoutui kun se oli matkalla Amsterdamiin. Varustamo rakensi heti uuden aluksen, joka sai edeltäjänsä nimen. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 59
Kristiinankaupunkilainen kapteeni Nils Henrik Åkervall tilasi Närpiöstä 1834 kuunarilaivan, jolle Åkervall antoi puolisonsa nimen Elisabeth (92 lästiä). Elisabeth tuhoutui Ruotsin Varbergin luona 13.3.1843. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 57, 82, 611
Kristiinankaupunkilaisen Holmströmin kaljaasi Neptunus (kapt. Benjamin Salin) haaksirikkoutui keväällä 1833 sen ollessa matkalla Amsterdamiin. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 57
Kristiinalainen kaljaasi Urbanus (kapt. Josef Elias Häggqvist) haaksirikkoutui lokakuussa 1832 palatessaan Lyypekkiin suuntautuneelta matkallaan. Urbanus oli rakennettu Närpiössä ja ostettiin Kristiinankaupunkiin vuonna 1827. 34 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 52, 618
Kristiinalainen pieni kaljaasi Annette (kapt. Fremdeling) haaksirikkoutui lokakuussa 1832 Lyypekin matkallaan. Annette (22 lästiä) oli rakennettu Norrnäsissä ja mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1828. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 52, 609
Kristiinalainen kaljaasi Hoppet (kapt. Reinhold Lind, 32 lästiä) lähti sen vuoden kolmannelle ulkomaan matkalle syyskuussa 1829, jolloin se haaksirikkoutui kotimatkalla Gotlannin luona. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s 48, 613
Porvoolainen priki Faman haaksirikkoutui marraskuussa 1825 Tanskan Jyllannin länsirannikolla. Onnettomuudessa hukkui kolme sen miehistön jäsentä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 46
Kristiinalainen kapteeni Hällä oli kuljettamassa myöhään syksyllä priki Christinaa Ranskan Le Havreen lastina lautoja ja tervaa. 30.11.1825 oltiin kovassa myrskyssä Jyllannin Fredrikshavnin lähistöllä. Alus joutui hiekkasärkkien väliin, jonne paikalliset riensivät haaksirikkoista auttamaan. Aluksesta saatiin suurella vaivalla pelastettua kapteeni Häll ja seitsemän matruusia. Viimeinen matruusi jouduttiin tajuttomana jättämään. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik […]
Kokkolalainen 102 lästinen priki Flora ajoi marraskuussa 1816 karille Gottlannin pohjoiskärjessä. Miehistö saatiin pelastettua tästä onnettomuudesta. Kokkolan kaupungin historia III osa, ajanjakso 1808-1878. Sylvi Möller. WSOY kirjapaino Porvoo 1970, s. 229, 489
Vuonna 1815 Englantiin matkalla ollut kokkolalainen priki Alexander vajosi alltoihin, jolloin myös sen omistaja nMartin Wenman hukkui. Kokkolan kaupungin historia III osa, ajanjakso 1808-1878. Sylvi Möller. WSOY kirjapaino Porvoo 1970, s. 229
Kokkolalaisen Anders Kyntzellin omistama laiva Hercules teki pitkän uran omistajalleen; laiva olikin sinkillä vuorattu. Laiva rakennettiin 1814 ja koki loppunsa vasta vuonna 1850 haaksirikkoon Afrikan rannikolla. Kokkolan kaupungin historia III osa, ajanjakso 1808-1878. Sylvi Möller. WSOY kirjapaino Porvoo 1970, 222
Kokkolalaisten Fr. Borgin ja J. Forsénin yhteisomistuksessa ollut pieni priki Neptunus (kapt. Hedman) tuhoutui 21.11.1836 Alankomaiden rannikolla Goeveen luona. Priki oli matkalla Kokkolasta Ranskan Marseilleen. Miehistö saatiin turvaan. Kokkolan kaupungin historia III osa, ajanjakso 1808-1878. Sylvi Möller. WSOY kirjapaino Porvoo 1970, s. 202 Åbo Underrättelser 17.12.1836 no 100 Helsingfors Tidningar 21.12.1836 no 101
Kokkolalainen raatimies J.G. Linthén menetti haaksirikossa 18.7.1836 172 lästisen fregatti Amphion. Fregatti oli tulossa Englannista kapteeni Bergendahlin komennossa määränpäänä Viipuri kun se ajoi karille Severnin lahdessa luoteis-Britaniassa. Kokkolan kaupungin historia III osa, ajanjakso 1808-1878. Sylvi Möller. WSOY kirjapaino Porvoo 1970, 202 Åbo Underrättelser 10.8.1836 no 63
Ahvenanmaalaisen G.Eriksonin nelimastoinen teräsparkki Hougemont (2.074 nrt) kuului aikanaan Suomen kymmenen suurimman purjealuksen joukkoon. Alus (kapt. Lidholm) menetti mastonsa 20.4.1932 myrskyssä Austraalian eteläpuolella , kieltäytyi tarjotusta hinausavusta ja seilasi fokkapurjeensa avulla Adelainen satamaan. Täällä korjauskelvoton alus upotettiin aallonmurtajaksi. 4-Mastbarken Pommern. Jordruntresan 1933-34. Sven-Erik Bjerking. Gummerus Kirjapaino ISBN952-90-9431-0, s. 93 Östra Nyland 11.5.1932 no 36 Hufvudstadsbladet […]
Nauvolainen parkki Venio (kapt. Swanhnström) oli kesällä 1890 purjehtimassa painolastissa hyvässä kelissä Southamptonista Luleåån kun äkkiä Pohjanmerellä nousi sumu. Parkilta kuultiin lähestyvän höyrylaivan ääni eikä yhteentörmäystä kyetty välttämään ja parkki halkesi vesirajaan saakka. Miehistö pelastettiin. Nagu sockens historia II, s. 103 Päivälehti 14.6.1890 no 135 Folkwännen 14.6.1890 no 135 Hangö 15.6.1890 no 22 Nya Pressen […]
Nauvolainen parkki Adio (kapt. Pettersson) joutui haaksirikkoon marraskuussa 1897 Hapsalin edustalla, jolloin kolme miestä hukkui. Kapteeni ja muu miehistö pelastautui. [Risto Sajaniemi: Haapsalu on kauåunki Viron länsirannikolla.] Suomalainen Wirallinen Lehti 20.11.1897 no 270 Uusimaa 23.11.1897 no 92
Turkulainen fregatti Åbo (kapt. F.E. Wikström) lähti Burman Rangoonista 20.4.1869 kohti Falmouthia, jonne se ei koskaan saapunut. Laiva hävisi 16 henkisine miehistöineen matkalla. Fregatti oli rakennettu turkulaisella varvilla vuonna 1860 ja oli vetoisuudeltaan 432 lästiä. Fregatin pituus oli 119,7 jalkaa. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s.187, 232-233 Åbo […]
Turkulainen kuunari Enigheten oli matkalla Wismarista Turkuun vuonna 1841 kun se joutui haveriin. Miehistön – kapteeni ja neljä matruusia – pelasti hollantilainen laiva, jonka kipparille G.J. Schuringille Venäjän keisari myönsi kultaisen hengenpelastusmitallin. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 190 Finlands Allmänna Tidning 11.5.1841 no 107
Gotlannin rannikolla Fahlholmissa Ahrsin sataman ulkopuolella tavattiin 6.1.1836 rantaan ajautunut kaljaasi, jonka kajuutasta löydettiin viisi miehen ruumista. Kaljaasin nimeksi selvisi Johannes (kapt. Carl Johan Källström), kotipaikka Turku. Alus oli lähtenyt Porista ja tarkoitus oli Rauman kautta mennä Riikaan viemään rautalastia. Riikasta oli päästy lähtemään 18.12.1835, mutta jouduttu merellä vaikeaan myrskyyn. Lastina oli pellavan siemeniä ja […]
Vuonna 1829 rakennettu 244 lästinen alus, pituus 113,50 jalkaa. Alus hankittiin turkulaiselle varustajalle E. Julin & Co:lle vanhana aluksena 1845 ja jo kolme vuotta myöhemmin parkki (kapt. Wilen) tuhoutui Wholseyn saaren luona Skotlannissa, jolloin puolet miehistöstä hukkui. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 81, 236-237 Åbo Underrättelser 9.2.1848 […]
Fregatti Ägir (1.383,1 rt) oli rakennettu vuonna 1879 turkulaisella varvilla ja oli mitaltaan 210 jalkaa. Ägir (kapt. Wikander) paloi vuonna 1883 Jaavalla Propolingon satamassa. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 232-233 Helsingfors Dagblad 13.4.1883 no 99 Nya Pressen 13.4.1883 no 99 Morgonbladet 13.4.1883 no 84 Folkwännen 14.4.1883 no […]
Kuunari Scandia (271,6 rt) oli rakennettu vuonna 1873 Korppoossa ja oli mitaltaan 118 jalkaa. Sen turkulaiset varustajat olivat A.B. Nordfors ja A. Kuffschinoff. Kuunari haaksirikkoutui rantaan ajossa vuonna 1884 Pietarin edustalla. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s230-231
Parkki Paramatta (922,9 rt) oli rakennettu vuonna 1880 St Johnissa ja oli mitaltaan 53,3 metriä. Sen turkulaisena varustajana toimi M.J. Eklund. Paramatta paloi vuonna 1904 Norjan Tönsbergissä. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 212-213, 230-231 Västra Finland 18.2.1905 no 14 Åbo Tidning 18.2.1905 no 47 Wasa-Posten 22.2.1905 no […]
Parkki Joutsen (342,5 lästiä) oli rakennettu vuonna 1866 Turun Hirvensalossa. Sen pituus jalkoina oli 156,1. Joutsenen turkulaiset varustajat olivat V.A. Reims ja A. Kuffschinoff. Joutsen (kapt. C. Mannerström) tuhoutui Doverin luona vuonna 1886. Laiva oli lähtenyt joulukuussa 1886 Atlantia ylittämään määränpäänä Pensacola. Onnettomuudessa hukkui kolme miehistön jäsentä. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri […]
Fregatti Jalo (1.279 rt) oli rakennettu vuonna 1876 Uudessakaupungissa oli mitaltaan 211,5 jalkaa. Sen turkulaiset varustajat olivat V.A. Reims, I.W. Rautell ja G.A. Petrelius. Fregatti haaksirikkoutui Harwichin ulkopuolella Cork Sundissa 17.9.1886 sen ollessa viemässä puutavaralastia Turusta Malagaan. Kun lastia oli purettu mereen riittävästi ja hinaajien avustamana Jalo saatiin irti ja hinattua Harwichiin. Åbo sjöfarts historia […]
Parkki Haltija (310 lästiä) oli rakennettu vuonna 1854 Uskelassa; aluksen pituus oli 137,6 jalkaa. Sen turkulainen varustaja oli C.M. Dahlström. Parkki haaksirikkoutui Wyk and Zeen (Wijk aan Zee?) luona vuonna 1859. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 224-225
Parkki Gustaf Metzler (359,96 rt) oli rakennettu vuonna 1874 Rostockissa. Parkin pituus oli 35,7 m. Sen turkulainen varustaja oli F.A. Söderström. Parkki (kapt. T.A. Söderström) paloi Pohjanmerellä Texelin saaren lähistöllä vuonna 1900. Miehistön pelasti norjalainen alus. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s 224-225 Åbo Tidning 3.10.1900 no 268 […]
Kuunari Elsa (205,22 rt) oli rakennettu vuonna 1866 Korppoossa ja oli mitaltaan 33,3 m. Aluksen varustaja ja kippari oli korppoolainen M.H. Mårtensson. Kuunari haaksirikkoutui Gotlannissa, Fårön Lutterhornissa elokuussa 1898. Osa aluksen puutavaralastista saatiin kerättyä talteen ja huutokaupattua. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 222-223 Åbo Tidning 9.8.1898 no […]
Parkki Coolin Archer (624,19 rt) oli rakennettu vuonna 1880 Norjassa. Parkin pituus oli 47,5 m. Sen turkulainen varustaja oli G.F. Adolfsson. Parkki tuhoutui Kattegatissa vuonna 1911. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 222-223
Parkki Christel (878 rt) oli rakennettu vuonna 1864 Bremenissä. Aluksen pituus oli 49,7 m. Turussa sen varustaja oli A.B. Nyström kun se haaksirikkoutui 17.11.1897 Suursaaren luona. Christel oli lähtenyt Uudestakaupungista Espanjan Valenciaan viemään sinne puutavaralastia. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 208-212, 222-223 Suomalainen Wirallinen Lehti 30.11.1897 no […]
Kuunari Betlehem oli sakennettu Taipalsaarella vuonna 1857. Alus oli vetoisuudeltaan 89,75 lästiä ja pituutta sillä oli 94,3 jalkaa. Turkulainen varustaja E.J. Helin omisti aluksen (kapt. Gustaw Adolf Weckman) kun se upposi miehineen päivineen Texelin saaren luona Pohjanmerellä 20.12.1862. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 222-223 Tähti 26.6.1863 no […]
Parkki Baron von Haartman oli rakennettu turkulaisella varvilla vuonna 1853 ja oli vetoisuudeltaan 266 lästiä. Aluksen pituus oli 123 jalkaa. Alus haaksirikkoutui Madeiralla Santo Antoniossa vuonna 1877. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 222-223