Haverit.netParkki Christel (878 rt) oli rakennettu vuonna 1864 Bremenissä. Aluksen pituus oli 49,7 m. Turussa sen varustaja oli A.B. Nyström kun se haaksirikkoutui 17.11.1897 Suursaaren luona. Christel oli lähtenyt Uudestakaupungista Espanjan Valenciaan viemään sinne puutavaralastia. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 208-212, 222-223 Suomalainen Wirallinen Lehti 30.11.1897 no […]
Kuunari Betlehem oli sakennettu Taipalsaarella vuonna 1857. Alus oli vetoisuudeltaan 89,75 lästiä ja pituutta sillä oli 94,3 jalkaa. Turkulainen varustaja E.J. Helin omisti aluksen (kapt. Gustaw Adolf Weckman) kun se upposi miehineen päivineen Texelin saaren luona Pohjanmerellä 20.12.1862. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 222-223 Tähti 26.6.1863 no […]
Parkki Baron von Haartman oli rakennettu turkulaisella varvilla vuonna 1853 ja oli vetoisuudeltaan 266 lästiä. Aluksen pituus oli 123 jalkaa. Alus haaksirikkoutui Madeiralla Santo Antoniossa vuonna 1877. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 222-223
Aura (181,3 lästiä) oli rakennettu vuonna 1863 Kemiössä. Aluksen pituus oli 130,7 jalkaa. Aluksen varustaja Turussa oli J.G. Wikeström. Aura tuhoutui haaksirikossa Villanuevassa Espanjan rannikolla vuonna 1881. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 222-223
Siipyyssä vuonna 1840 rakennettu 84 lästinen priki, pituus 84 jalkaa. Turkulaisen varustaja J. Mannerstömin omistuksessa. Upposi Lissabonin edustalla vuonna 1851. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 242-243
Suomalainen laiva Catharina oli tulossa Mustaltamereltä Bremeniin kun se upposi Helgolandin luona Itämerellä. Miehistö saatiin pelastettua. Åbo Underrättelser 9.2.1839 no 12 Helsingfors Tidningar 16.2.1839 no 14
Turussa vuonna 1834 rakennettu 119 lästinen priki, pituus 91 jalkaa. Turkulaisvarustaja A. Kingelinin omistuksessa. Alus (kapt. Gröndahl) kaatui 8.1.1839 Ranskan Cettesin sataman edustalla, jonne se oli tuomassa puutavaralastia. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 242-243 Åbo Tidningar 9.2.1839 no 12 Helsingfors Tidningar 16.2.1839 no 14
Turussa rakennettu 41 lästinen kuunari, pituus 78,7 jalkaa. Alus (kapt. Eklund) tuhoutui 10.8.1848 Tanskan Christiansø:n luona 10.8.1848. Alus oli tulossa pelkässä painolastissa Lyypekistä ja suuntaamassa Haminaan. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 82, 242-243 Åbo Underrättelser 1.9.1848 no 69 Ilmarinen 13.9.1848 no 71
Nauvossa vuonna 1827 rakennettu 70 lästinen kaljaasi, pituus 77 jalkaa. Varusta Turussa E.P. Thomé. Tuhoutui Bornholmin luona vuonna 1830. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 240-241
Sauvolla vuonna 1834 rakennettu 125 lästinen priki, pituus 87,2 jalkaa. Hävisi Englannin rannikolla vuonna 1837. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 240-241
Porissa vuonna 1826 rakennettu 67 lästinen kuunari, pituus 77½ jalkaa. Haaksirikkoutui 10.10.1839 ½ mailia Laus Holmarin saaresta Gotlannin itäpuolella. Alus (kapt. C.H. Strömberg) oli kuljettamassa lankkuja ja lautoja, kuminaa, hevosennahkoja ja kuparia Turusta Lyypekkiin. Aluksen lastia päästiin pelastamaan, mutta vesilastissa ollut itse alusta ei kyetty enää pelastamaan. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri […]
Paraisilla vuonna 1830 rakennettu 26 lästinen kaljaasi, pituus 58 jalkaa. Varustajana turkulainen A. Serén. Tuhoutui Kyllekrogissa Tanskan rannikolla 18.11.1847. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 236-237
Turkulainen kuunari (62 lästiä) Wilhelmina teki matkoja mm Välimerelle. Kärsi haaksirikon Gotlannin rannikolla vuonna 1830. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 254-255 Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s242-243
Vuonna 1815 Turussa tammesta rakennettu 72 lästinen priki, pituus 73 jalkaa. Kärsi haaksirikon Englannin rannikolla vuonna 1820. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 254-255
Pietarsaaressa vuonna 1804 männystä rakennettu 70 lästinen snau, pituus 73 jalkaa. Turun laivarekisterissä 1815-1824. Tuhoutui Portugaliin suuntautuneella paluureissullaan vuonna 1824. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 254-255
Vuonna 1813 Turussa rakennettu 345 lästinen fregatti, pituus 128 jalkaa. Turkulais omistuksessa alus oli vuonna 1815 Englannin rannikolla tapahtuneeseen haaksirikkoon saakka. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 252-253
Paraisilla vuonna 1805 rakennettu 143 lästinen parkki, pituus 98 jalkaa. Turkulais omistuksessa se oli Viron rannikolla 17.10.1828 tapahtuneeseen haaksirikkon saakka. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 250-251 Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 151, 240-241 Åbo Tidningar 15.11.1828 […]
Turussa vuonna 1798 rakennettu 68 lästinen brikantiini, jonka pituus oli 79 jalkaa. Turkulais omistuksessa se oli vuoteen 1800 saakka, jolloin se haaksirikkoutui Lyypekin ulkopuolella. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 248-249
Perniössä vuonna 1797 rakennettu 50 lästinen brikantiini, jonka pituus oli 76½ jalkaa. Turun rekisterissä se oli Hiidenmaalla tapahtuneeseen haaksirikkoon vuonna 1807 saakka. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 248-249
Pietarsaressa rakennettu 71 lästinen brikantiini, joka oli Turun rekisterissä vuoteen 1799 saakka, jolloin se haaksirikkoutui Englannin kanaalisaari Guernseyn satamassa. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 248-249
Porissa vuonna 1786 rakennettu 263 lästinen fregatti, joka hankittiin turkulais omistukseen. Rantautui Ruotsin länsirannikolle vuonna 1810. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 246-247
Turussa vuonna 1783 rakennettu 58 lästinen ja 73 jalkaa pitkä alus. Tuhoutui Göteborgissa. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 244-245
Turussa vuonna 1780 rakennettu 64 lästinen alus, pituus 78 jalkaa. Haaksirikkoutui vuonna 1782 Hollannin rannikolla. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 244-245
Turussa vuonna 1744 rakennettu 65 lästinen alus. Haaksirikkoutui Doverin rannikolla vuonna 1785. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 242-243
Printsessan Albertina (242 lästiä) oli rakennettu vuonna 1770 Turussa. Sen pituus oli 112 jalkaa. Alus tuhoutui Christiansörnissä (Christiansø, Tanska?) vuonna 1781. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s.242-243
Esperantia (70 lästiä) oli rakennettu Pohjanlahden rannikolla ennen vuotta 1762. Turkulaisomistuksessa se oli 1764-1770. Haaksirikkoutui Englannissa vuonna 1770. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 242-243
Turussa 1752 rakennettu 312 lästinen laiva. Haaksirikkoutui vuonna 1761 Norjan rannikolla. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 238-239
Turussa vuonna 1750 rakennettu 200 lästinen alus, joka Välimeren matkallaan tuhoutui siellä vuonna 1774. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 238-239
Tammisaaressa 1746 rakennettu 208 lästinen alus. Tuhoutui Yarmouthissa vuonna 1768, jolloin se oli rekisteröity Turkuun. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 238-239
Turussa 1746 rakennettu 78 lästinen pieni fregatti. Tuhoutui Mallorcalla vuonna 1770. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 236-237
Alus oli rakennettu Kokkolassa 1742 ja sitä oltiin toimittamassa tilaajalleen Turkuun kun se haaksirikkoutui Ruotsin puolella Umeåssa. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 236-237
Turkulainen laiva Finland oli rakennettu (ennen?) 1742 ja oli vetoisuudeltaan 212 lästiä. Alus tuhoutui Gotlannissa vuonna 1745. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 236-237
Turkulainen 275 lästinen täysrikattu laiva Fäderneslandet haaksirikkoutui vuonna 1825 ensimmäisellä purjehduksellaan Tanskan rannikolla. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 79, 254-255
Vuonna 1800 laskettiin vesille turkulainen iso 320 lästinen fregatti Oden, pituus 129 3/4 jalkaa. Jo vuonna 1803 alus haaksirikkoutui Latvia Windaussa (Ventspils) ja jäi hylyksi. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 78, s. 248-249
Turkulainen laiva Mars (223 lästiä, pituus 113 jalkaa) haaksirikkoutui Ruotsissa Göteborgin redillä vuonna 1799. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 78, 244-245
Turkulainen 52 lästinen laiva Neptunus haaksiriikoutui vuonna 1761 Ruotsin Simrishamnin luona. Alus oli rakennettu kotikaupungissaan vuonna 1761. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 71, 240-241
Turkulainen 150 lästinen alus Friheten haaksirikkoutui vuonna 1759 Ibizalla, Välimerellä. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 71, 240-241
Vuonna 1757 Turussa rakennettu 50 lästinen laiva Enigheten haaksirikkoutui vuonna 1758 Viron Saarenmaalla. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 71, 240-241
Turkulainen ja siellä vuonna 1755 rakennettu 218 lästinen laiva Printsessan haaksirikkoutui vuonna 1755 Englannin kanaalissa. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 71, 238-239
Turkulainen laiva Fortuna (102 lästiä) haaksirikkoutui Egyptissä Aleksandrian redillä kuljettaessaan ulkolaista rahtia vuonna 1754. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 71, 238-239
Turkulainen laiva Prudentia (280 lästiä) haaksirikkoutui puutavaralastissa Skånen rannikolla vuonna 1750. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 70, 236-237
Vaasan aikoinaan merkittävin laivanomista oli Carl Gustaf Wolff, jonka tonnistoon kuului myös 229 lästinen parkki Habile. Kapteeni A.O. Enegrenin ohjaama parkki joutui Välimerellä niin pahaan onnettomuuteen, että vain yksi miehistön jäsen palasi kertomaan siitä Vaasaan. Vaasan historia III, Anneli Mäkelä, Vaasa Oy 1985, s. 150 Åbo Underrättelser 15.3.1843 no 21 Wasa Tidning 18.3.1843 no 11
Carl Gustaf Wolff Vaasasta omisti vajaa 150 lästisen priki Carolinan. Laiva oli varsin lyhytikäinen, sillä se tuhoutui melko pian valmistumisensa jälkeen vuonna 1838. Prikin määränpäänä oli Marseilles, jonne se eikä yksikään sen miehistä koskaan päässyt. Vaasan historia III, Anneli Mäkelä, Vaasa Oy 1985, s. 148
Raumalta kotoisin ollut kuunari Robert (kapt. F.W. Silfström) haaksirikkoutui 25.1.1854 Norjan rannikolla. Alus oli tulossa Lontoosta kun se luotsin ollessa laivalla ajoi Rasvågin edustalla karille ja upposi 16 jalan syvyyteen. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939 Helsingfors Annonsblad 3.3.1854 no 17
Raumalainen 82 lästin kuunari Freden (kapt. B. Westerling) oli kivihiililastissa matkalla Skildsistä Araniin kun se haakririkkoutui. Aluksen omisti J.M. Ilvan. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Torniosta Lyypekkiin tervalastissa matkalla ollut sluuppi Fortuna (kapt. Philse) haaksirikkoutui Henckenhagenin (?) edustalla. Kapteeni ja yksi miehistön jäsen selvisi haaksirikosta kolmen muun hukkuessa. Åbo Underrättelser 30.9.1843 no 76
Raumalainen 67 lästinen kuunari Neptunus (kapt. Bergstedt) haaksirikkoutui puutavaralastissa 5.9.1843 Saksassa Rügenin luona matkalla Holsteiniin. Alus särkyi aivan Holsteinin sataman suulla, jolloin kaksi miehistön jäsentä hukkui kahdeksan muun pelastuessa. Laivuriomistaja B.W. Birgstedt. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939 Åbo Underrättelser 30,9,1843 no 76
Raumalainen 28 9/14 lästinen kaljaasi haaksirikkoutui kotimatkalla Gotlannin luona vuonna 1827. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Porilainen priki Bacchus (85 lästiä) haaksirikkoutui vuonna 1839 Helsingörin luona. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII
Porilainen 138 lästinen priki Odin haaksirikkoutui vuonna 1838 Helsingborgin edustalla. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII