50 lästinen raumalainen laiva Akko (kapt. Fredrik Silfström) katosi miehistöineen Itämerellä vuonna 1861. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Kategoria: ulkomaat
Mariana (1857) – kuunari
Raumalainen 59 lästinen Mariana (kapt. Gustaf Enlund) haaksirikkoutui jo ensimmäisellä menomatkallaan Sønderborg luona Tanskan rannikolla vuonna 1857. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Columbus (1857) – kuunari
66 lästinen raumalainen alus Columbus (kapt. Eric Johan Wuoriander) kärsi kolmannella menomatkallaan ollessaan puutavaralastissa täydellisen haaksirikon Gotlannin rannikolla Fårön luona 22.9.1857. Miehistö pelastui onnettomuudesta. Åbo Underrättelser 13.10.1857 no 80 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Wälgång / Välgång (1856) – kuunari
Pieni raumalainen 45 lästinen Wälgång (kapt. Carl Gustaf Ekroth) kärsi kolmannella matkallaan vuonna 1856 täydellisen haaksirikon Gotlannin luona. Miehistö pelastui. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, 2. 192
Benita (1966) – moottorilaiva
Benita valmistui 1951. Aluksen vetoisuus oli 435 dwt ja pituus 47,46m. Sementtilastissa ollut lastialus Benita kaatui ja upposi Öölannin rannikolla Grönhögenin sataman edustalla 10.6.1966. Keula jäi näkyviin ja alus päästiin myöhemmin nostamaan ja ottamaan uudelle käyttöön. Alus upposi toisen kerran lopullisesti kyproslaisessa omistuksessa vuonna 1973. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. […]
Kotka (1953) – moottorilaiva
Uudehko vuonna 1951 Deestissä Hollannissa valmistunut suomalainen rahtilaiva Kotka (1.240 dwt) joutui merihätään Gotlannin eteläpuolella syksyllä 1953. Alus oli matkalla Stralsundiin kun se sai malmilastin siirtymisen johdosta kallistuman. Tilanne paheni niin paljon, että kapteeni määräsi 15 henkisen miehistön siirtymään pelastuveneisiin. Lopulta laiva upposi 50 metrin syvyyteen. Myöhemmin laiva nostettiin ja se palasi Suomen lipun alle […]
Eino (1932) – kaljaasi
Kuolemanjärvellä vuonna 1914 rakennettu kaljaasi Eino, 59,59 rt ja pituus 23,40m. Signaalitunnus Rauman maalaiskunnassa SGLK. Ostettu Voiluodolle vuonna 1921. Syyskuussa 1932 Söderarmin luotsiasemalta havaittiin takilansa menettänyt kaljaasi, jolta luotsikutteri pelasti yhden naisen ja kaksi miestä. Kaljaasi oli matkalla Tukholmasta Ahvenanmaalle. Kaljaasi hinattiin satamaan. Alus jouduttiin jättämään hylyksi. Liitto 16.9.1932 no 213 Tenho Hella – Länsisuomalaista […]
Neptun (1908) – parkki
Neptun oli raumalainen 362,86 rt:n parkki, jonka pituus oli 44,10m. Signaalitunnus OWJN. Neptun oli rakennettu 1872 Turussa. Vuonna 1908 Neptun (kapt. Lindemark) matkallaan Sundsvallista Kreikan Pireukseen törmäsi toisen aluksen kanssa tuhoisin seurauksin. Alus päätyi Lissaboniin, jossa aluksen hylky huutokaupattiin. Åland 15.1.1908 no 5 Åbo Underrättelser 4.6.1908 no 151A Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet […]
Hermes (1911) – parkki
Rauman laivarekisteriissa ollut parkki, signaalitunnus VDKB, 936,22 rt, pituus 54,75 m. Lokakuussa Hermes (kapt. W. Korhonen) joutui merihätään Pohjanmerellä ja eräs höyrylaiva hinasi sen Lontooseen. Rauman Lehti 5.10.1911 no 113 Hangö 12.10.1911 no 119 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 548
Rauha (1903) – kuunari
Kauppias Granlundin kuunari Rauha (kapt. Mela) on tehnyt täydellisen haaksirikon Ruotsin rannikolla huhtikuussa 1903. Uudenkaupungin Sanomat 23.4.1903 no 45 Kotkan Uutiset 26.4.1903 no 34 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 550
Arthur (1903) – kuunari
Kauppias John Nurmisen kuunari Arthus (kapt. Steenroos) joutui matalikolle Øresundin luona keväällä 1903 ja jäi hylyksi. Uudenkaupungin Sanomat 23.4.1903 no 45 Kotkan Uutiset 26.4.1903 no 34
Erika (1903) – kuunari
Kuunari Erika oli rakennettu Westanfjärdissä vuonna 1873. Se oli vetoisuudeltaan 246,03 rt. Kun se oli hankittu Rauman laivarekisteriin sai kuunari signaalitunnuksen RCTV. Erika (kapt. B. Ekroos) teki täydellisen haaksirikon huhtikuussa 1903 Saksan matkallaan. Uudenkaupungin Sanomat 23.4.1903 no 45 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 547 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. […]
Bornholm (1924) – priki
Priki Bornholm oli rakennettu Islannissa vuonna 1868. Sen vetoisuus oli 182,75 rt ja pituus 37,48 m. Se sai signaalitunnuksen TPNC siirryttyään Rauman rekisteriin. Bornholm joutui merihätään vuonna 1924 Itämerellä ja se hinattiin vesilastissa Gottlantiin. Åbo Underrättelser 27.10.1924 no 294 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 546
Aleksander / Alexander (1921) – priki
Helsingissä 1921 rakennettu priki (220,27 rt, pituus 35,36m), joka Raumalla siirryttyään sai signaalitunnuksen QTKD. Aleksander vaurioitui myrskyssä Shetlannin saarten luona, jonne se hinattiin ja jäi hylyksi. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 546 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Pettu (1893) – kuunari
Kuunari Pettu oli rakennettu Särkisalossa vuonna 1865. Aluksen vetoisuus oli 150,11 rt ja pituus 26,37 m. Raumalle ostettuaan se sai rekisteritunnuksen RBMF. Paluumatkallaan pelkässä painolastissa Saksasta Pettu (kapt. Lundgren) ajoi myrskyssä ja sumussa karille Tanskan Bagenkopissa. Åbo Underrättelser 16.12.1893 no 342 Åbo Tidning 20.12.1893 no 346
Hali (1872) – parkki
Suomalainen parkki Hali (kapt. Allin) haaksirikkoutui puutavaralastissa 23.11.1872 Tanskan rannikolla Kjøgen kylän luona. Morgonbladet 6.12.1872 no 285 Åbo Underrättelser 7.12.1872 no 189
Neptun (1872) – parkki
Parkki Neptun (362,86 rt.) oli rakennettu Turussa vuonna 1872. Sen signaalitunnus oli Rauman laivarekisterissä QWJN. Aluksen pituus oli 44,10 m. Alus oli kapteeni Christensenin komennossa tulossa Porista Hollantiin kun se haaksirikkoutui 27.11.1872 Store Heddingen rannalla Tanskassa. Helsingfors Dagblad 5.12.1872 no 333 Åbo Underrättelser 7.12.1872 no 189 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print […]
Lydia (1898) – kuunari
Luvialla 1874 rakennettu kuunari Lydia, vetoisuus 291,14 rt ja pituus 37,47 m. Rauman laivarekisterin signaalitunnus VDCG. Lydia (kapt. Vesterling) oli puutavaralastissa matkalla Lyypekkiin kun se sai pahan vuodon 7.9.1898 ja pyrki turvasatamaan Visbyyn. Sieltä se hinattiin ulos hylkynä. Åbo Underrättelser 10.9.1898 no 245 Västra Finland 17.8.1898 no 66 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet […]
Elna (1897) – kuunari
Raumalainen kolmimastokuunari Elna (rekist. R51) oli rakennettu Koivistolla vuonna 1876. Elnan vetoisuus oli 206,33 rt. Ja pituus 31,18 m. Alus vautioitui Skagenissa Itämerellä keväällä 1897 niin pahoin, että se huutokaupattiin 520 kruunulla. Rauman Lehti 17.4.1897 no 31 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 541
Carl (1888) – priki
Raumalainen priki Carl oli rakennettu 1874 ja oli vetoisuudeltaan 221,00 rt. Carl (kapt. Fredriksson) oli elokuussa 1888 palaamassa painolastissa Terneusenista Hollannista ja matkalla Kotkaan kun priki haaksirikkoutui Ruotsin länsirannikolla Halmstadissa. Sanomia Turusta 21.8.1888 no 194 Aura 21.8.1888 no 194 Satakunta 22.8.1888 no 66 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 540
Alida (1894) – priki
Priki Alida oli rakennettu vuonna 1864, vetoisuus 154,36 rt ja pituus 28,36 m. Rauman laivarekisteriss’ Alidan tunnus oli R62. 14.10.1894 Alida ajoi sumussa karille Gottlannin rannalla Espobådan luona Faluddenissa. Priki hinattiin vaurioituneena Enevikenin lahteen. Rauman Lehti 28.11.1894 no 95 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 540
Isis / Iris (1834) – fregatti
Oululasifregatti, jonka kantavuus oli 212 lästiä, rakennettu 1826. Laivassa oli tavallisesti 15 miestä. Isis kävi usein Göteborgissa jatkaen sieltä Englantiin ja edelleen Välimerelle. Kapteeni Högvallin komennossa Isis tuhoutuu vuonna 1834 Pohjanmerellä Ruotsin rannikolla. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 33, 48 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 48
Astrea (1849) – parkki
Oululainen parkki Astrea (kapt. Emeleus) oli rakennettu 1842 ja oli vetoisuudeltaan 175 lästiä. Astrea tuhoitui 18. ja 19. päivien välisenä yönä 1849 Fredrikshavnin luona Tanskassa. Astrea oli lankkulastissa matkalla Lontooseen. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974, s 32 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 86 Åbo Underrättelser 6.11.1849 no 88
Adolph (1801) – kaljaasi
Tukholman läänin alueella Arnholman ja Simpnäsin välillä on raahelaisen kaljaasi Adolphin hylky, joka upposi vuonna 1801. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 141
Allén (1821/1822) – kaljaasi
Vaasasta kotoisin ollut kaljaasi haaksirikkoutui vuonna 1821 tai vaihtoehtoisesti 1822 Gävleborgin läänissä Storjungfrussa. Lastina Allénilla oli myllynkiviä ja väriaineita. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 85, 93
Elida / Ellida (1863) – kaljaasi
Tukholman läänissä Arnholmassa kaatui suomalainen kaljaasi Elida vuonna 1863. Ahvenanmaata. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Frideborg (1937) – kuunari
Kuunari Friedeborg (432 nrt) oli rakennettu Sunderlandissa 1866. Alus ostettiin Ahvenanmaan Kumlingeen vuonna 1926. Alus haaksirikkoutui Ruotsin Norrbottenissa Lilla Hällgrundin ulkopuolella vuonna 1937. Alus oli tulossa Lontoosta Kalixiin kun se haaksirikkoutui sen edustalla. Saadut vauriot olivat niin merkittäviä, että alusta ei enää kannattanut korjata. Friedeborg oli onnettomuushetkellä yksi vanhimpia purjealuksia maailmassa. Åland 15.9.1937 no 74 […]
Frigga (1831) – kaljaasi
Oululainen kaljaasi Frigga haaksirikkoutui Norrbottenin Kuggörensin kalastajakylän luona marraskuussa 1831. Lastina ollut puutavara sekä hopea- ja kupariruplat huutokaupattiin myöhemmin Hudiksvallissa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 77
Fäderneslandet (1840) – kaljaasi
Ruotsin Norrbottenissa haaksirikkoutui 15.10.1840 ahvenanmaalainen Fädernäslandet-niminen kaljaasi (kapt. Daniel Erikson) ajetuaan rantaan Bjuröklubbin luona ollessaan matkalla Piteåsta Tukholmaan. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 39 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 33
Henrietta (1845) – kuunari
Ruotsin Norrbottenin Storhällanissa haaksirikkoutui vuonna 1845 suomalainen Henrietta-niminen kuunari. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 50
Laura (1836) – sluuppi
Uppsalassa Klockarbodassa upposi rannan lähellä suomalainen yhdeksänlästinen pieni Laura-niminen sluuppi (kapt. Anders Håll) 21-22.10.1836. Aluksen lastina oli tervaa ja puutavaraa ja se oli matkalla Kristiinankaupungista, josta se oli kotoisin, Bornholmiin. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 112 Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, […]
Luikke (1948) – moottorilaiva
Sementtilastissa ollut moottorialus Luikke haaksirikkoutui Blogrundissa Ruotsin Västerbottenissa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 50
Neptunus (1849) – kuunari
Suomalainen kuunari Neptunus (kapt. A.F. Salin) haaksirikkoutui 1.11.1849 Tukholman läänissä Grisslehamnin pohjoispuolella. Neptunuksella oli Lyypekistä lastattu kappaletavaralasti ja määränpäänä Pori. Haaksirikko ei tapahtunut karilleajon johdosta vaan pohjaan poratun kolmen reiän johdosta. Kapteeni Salin on jäänyt kiinni vastaavista petoksista aiemminkin. Lasti saatiin pääosin pelastettua. Åbo Underrättelser 4.12.1849 no 96 Åbo Underrättelser 18.12.1849 no 100 Westerdahl, Christer: […]
Nestor (1851) – ?
Porista kotoisin ollut laiva Nestor haaksirikkoutui Uppsalassa vuonna 1851. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 116
Norden (1865) – kaljaasi
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kaljaasi Norden oli kuljettamassa puutavaraa ja karjaa kun se koki haaksirikon Tukholman luona. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Ottawa (1917) – höyrylaiva
Suomalainen höyrylaiva Ottawa tuhoutui 3-4’ pohjoiseen Grundkallenin majakalta vuonna 1917. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 108
Rauha (1858) – kuunari
Kuunari Rauha oli ankkuroitu Brevikissä lähellä Seivitsin kestikievaria kun molemmat ankkuriketjut katkesivat ja alus tuhoutui. Rauha oli viemässä lohta ja puutavaraa Pietariin. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 26
Tarcis / Taperis (1894) – kaljaasi
Västerbottenin läänissä Lilla Truthällanissa on viljalastissa olevan Kristiinankaupungista kotoisin olevan kaljaasi Tarciksen hylky, joka upposi vuonna 1894. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 52
Teppu (?) – proomu
Suomalainen proomu Teppu on haaksirikkoutunut Tukholman läänin alueella Arnholamssa. Ajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 126
Themis (1834) – priki
Gräsön itäpuolelle rantautui 18.11.1834 porilainen priki Themis (kapt. G.A. Moliis, 110 lästiä) mastot katkaistuina. Miehistö oli joutunut värjöttelemään vuorokautta aluksen keulassa, koska perä oli veden alla. Lastin pelastaminen jäi riippumaan säätilan kehittymisestä. Helsingfors Tidningar 29.11.1834 no 95 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 115 […]
Tärnan (1841) – priki
Tukholman läänin alueella Halislöjanissa haaksirikkoutui porilainen priki Tärnan (kapt. C.A. Malin) 15.11.1841. Onnettomuuspaikka on 1/4 mailia itään Edsvikenistä Wätön kunnassa Roslagenissa. Kaksi miehistön jäsentä selvisi onnettomuudesta, kahdeksan muun hukkuessa, Åbo Underrättelser 27.11.1841 no 94 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Zulima (1852) – priki
Porvoosta Cadixiin matkalla ollut priki Zulima (kapt. Calonius) haaksirikkoutui Kosterin (?) luona loppusyksystä 1852. Miehistö saatiin pelastettua. [Virossa Pladiskin luoteispuolella on Köster-niminen paikka] Åbo Tidningar 3.12.1852 no 95
Aurora (1852) – ?
Aurora (kapt. Strömsten) oli viemässä puutavaralastia Porista Cetteen kun se haaksirikkoutui vuonna 1852 Tukholman edustalla Nidingenissä. Miehistö pääsi turvaan ja osa lastista onnistuttiin pelastamaan, mutta itse alus jäi hylyksi. Åbo Tidningar 3.12.1852 no 95 Finlands Allmännä Tidning 7.12.1852 no 285 Åbo Underrättelser 10.10.1852 no 97
Carolina (1852) – kuunari
Kristiinankaupunkilainen kuunari Carolina (kapt. A. Lagerstam, 28 lästiä) oli viemässä mm tervaa ja voita kotikaupungistaan Riikaan kun se haaksirikkoutui 27.10.1852 Gottlannin itärannalla Kräklingbon kylän luona. Alus jäi hylyksi, mutta takila ja lasti on saatu pelastettua. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 130, 610 Åbo Underrättelser 19.11.1852 no 19 […]
Jauholastissa ollut suomalainen kuunari Czar Petter (kapt. A.L. Wicktman) haaksirikkoutui 25.10.1852 Tukholman läänissä. Kuunari oli tulossa Pietarista ja matkalla Kristtinankaupunkiin. Miehistä pelastui turmasta. Kuunari oli rakennettu kotikaupunkinsa telakalla vuonna 1844 ja oli vetoisuudeltaan 36 lästiä. Finlands Allmänna Tidning 7.12.1852 no 285 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning […]
Anna (1831) – kaljaasi
Raumalainen kaljaasi Anna (kapt. Sallmén) oli viedässä kotikapungistaan viljaa ja muita tuotteita Holsteiniin kun se ajoi 14.7.1831 luodolle Simpnäsin kylän luona, ½ mailia pohjoiseen Arnholmasta. Åbo Underrättelser 17.9.1831 no 74 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Simon Andreas (1769) – snouvi
Vuonna 1767 rakennettu snouvi Simon Andreas (700 tr.) tuhoutui 1769 Öregrundin luona Ruotsin rannikolla. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974, s 30
Orient (1811) – fregatti
Oululainen 320 lästinen fregatti Orient oli rakennettu 1811. Fregatti tuhoutui jo ensimmäisenä purjehdusvuotenaan Öregrundin saaristossa Ruotsin rannikolla. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974, s 29
Juno (1831) – priki
Porista kotoisin ollut priki Juno (kapt. I.A. Lindberg) haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Måstenillä, itään Singönistä Öregrundin saaristossa. Miehistö pelastui. Åbo Underrättelser 3.12.1831 no 96 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 126
Toivo (1857) – kuunari
Tukholman läänin alueella Singön Svartklubbenilla haaksirikkoutui oululainen kuunari Toivo (kapt. Frosterus) 11.71857. Kuunari oli matkalla Flensburgiin viemään sinne lautoja. Åbo Underrättelser 21.7.1857 no 56 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 126