Haverit.netSaltvikistä kotoisin ollut kolmimastoinen purjelaiva ajoi 18.1.1929 Visbyssä rantaan navigointivirheen johdosta. Miehistö, yhdeksän miestä ja yksi nainen, saatiin turvaan maston ja puun väliin kiritetyn köyden avulla. Vineta oli rakennettu 1919 ja oli vetoisuudeltaan 306 rek.tn. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2002-23. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2003, s. 83-84 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, […]
Neptun (422 nrt) oli rakennettu 1890 Finströmissä, josta se valmistuttuaan siirtyi kotisatamakseen muodostuneeseen Hammarlandiin. Tuhoutui Gotlannissa marraskuussa 1928 kapteeni Uno Danielsonin ollessa komennossa. Uusmaalainen 4.12.1928 no 92 Kansan Lehti 4.12.1928 no 284 Ålands Nyheter 8.12.1928 no 49 Åland 8.12.1928 no 98 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788
Kuunari Nyfart (79 lästiä, 32,1 m) oli rakennettu Kemiössä 1858. Hankittiin Ahvenanmaalle Lemlandiin 1866. Alusta kutsuttiin myös toisella nimellä, Navigatio Nova. Tuhoutui 29.10.1913 Oolannissa, Runstenin kylän kohdalla yhteentörmäyksessä belgialaisen höyrylaivan kanssa. Nyfart oli tulossa Raumalta puutavaralastissa, määränpäänä Flensburg. Västra Finland 4.11.1913 no 127 Västra Finland 6.11.1913 no 128 Västra Finland 11.11.1913 no 130 Västra Finland […]
Parkki Michael (175 lästiä) oli rakennettu Sundissa 1873, josta se sai kotisataman Ahvenanmaan Eckerössä valmistuttuaan. Michael tuhoutui Ruotsin Skagenissa 15.12.1879. Parkki oli tulossa (kalkkia painolastina) Dieppestä kotisatamaansa Ahvenanmaalle. Miehistö saatiin rakettiliinalla turvaan. Åbo Underrättelser 24.12.1879 no 350 Kaiku 10.1.1880 no 2 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786
Priki Methodius (274 nrt) oli rakennettu 1863 Hammarlandissa, joka oli myös sen kotisatama. Priki oli viemässä apulantalastia Lübeckistä Gevleen 20.11.1901 kun se ajoi Hiidenmaalla rantaan ja tuhoutui. Hylky on sada sylen päässä rannassa Mägipen kylän kohdalla. Uusi Suometar 10.12.1901 no 288 Åbo Underrättelser 11.12.1901 no 337 Åland 18.12.1901 no 120 Wasa-Posten 1.12.1901 no 94 Den […]
Malta (803 nrt) oli rakennettu Nova Scotiassa 1862 ja hankittu Ahvenanmaalle Vårdön 1897. Tuhoutui rantauduttuaan ollessaan painolastissa matkalla Lontoosta Piteåån 1898 Tanskan Rågelejessa. Syynä haveriin oli navigointivirhe. Åland 28.9.1897 no 77 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786
Parkki Mainio (338 nrt) oli rakennettu Pietarsaaressa 1854. Ahvenanmaalle Fåglön se hankittiin suhteellisen iäkkäänä vuonna 1894. Jo seuraavana vuonna se tuhoutui Jyllannin länsirannikolla 16. pv marraskuuta. Parkki oli tuolloin matkalla Porvoosta Antwepeniin. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2002-2003. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2003, s. 64 Åland 30.11.1895 no […]
Kolmimastoinen kaljaasi (138 nrt) oli rakennettu Saltvikissa 1902, joka oli myös aluksen kotisatama. Alus tuhoutui kaoliinilastissa lokakuussa 1905 lähellä Bremerhavenia. Åbo Underrättelser 10.10.1905 no 274 Åbo Tidning 17.10.1905 no 282 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?302318
Kolmimastoinen kuunarilaiva (254 nrt) oli nimensä mukaisesti rakennettu Lumparlandissa 1877, jonne se myös jäi kotisatamaansa. Aluksen tuhoutuessa 1.8.1907 vaati onnettomuus myös kolme sen miehistön jäsenen hengen. Alus oli tulossa Lontoosta Helsinkiin öljy- ja pikilastissa kun se ajoi rantaan Haurvigissä Tanskassa. Sanomia Turusta 2.8.1907 no 770 Kotka Nyheter 6.8.1907 no 59 Turun Lehti 3.8.1907 no 88 […]
73 lästinen kuunari rakennettiin 1849 Lumparlandissa, josta se sai myös kotisataman. Tuhoutui (kapt. R.G. Karlson) puutavaralastissa Itämerellä kun se ajoi maihin 14.10.1875 Vejrössä. Helsingfors Dagbladet 3.11.1875 no 300 Åbo Underrättelser 13.3.1876 no 60 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784
190 lästinen Krona rakennettiin Pohjanlahden rannikolla 1872, josta se sai kotisataman Ahvenanmaan Lumparlandista. Tuhoutui ajauduttuaan puutavaralastissa Englannin rannikolle 1878. Åbo Posten 29.11.1878 no 279 Morgonbladet 28.11.1878 no 278 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784
Parkki Jenny Lind (213 lästiä) oli rakennettu 1869 Saltvikissä, josta se myös sai kotisatamansa Ahvenanmaalla. Joulukuussa 1872 sattuneessa laivan haaksirikossa kuusi sen miehistön jäsentä menehtyi. Alus oli matkalla kivihiililastissa Hullista Italian Genuaan kun se haaksirikkoutui Englannin rannikolla Goodwin Sandissa. Helsingfors Dagblad 23.12.1872 no 351 Åbo Underrättelser 24.12.1872 no 199 Suomalainen Wirallinen Lehti 28.1.1873 no 12 […]
Kolmimastokaljaasi Indrik (224 nrt) oli rakennettu Saksassa 1899. Ahvenanmaan Vårdöseen se ostettiin 1912. Kaljaasi tuhoutui Gotska Sandön luona lokakuussa 1928. Svenska Pressen 18.10.1928 no 244 Åbo Underrättelser 19.10.1928 no 288 Åland 20.10.1928 no 84 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 72-74 […]
Parkki Ingeborg (537 nrt) oli rakennettu Getassa 1874, joka myös jäi sen kotisatamaksi. Alus tuhoutui sen ajettua sumussa rantaa Gotlannissa 13.6.1890. Parkki oli puulastissa matkalla Kronstadtista Havreen. Åbo Tidning 16.6.1890 no 160 Åbo Tidning 20.6.1890 no 164 Åbo Underrättelser 20.6.1890 no 164 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland […]
118 lästinen kuunari Ida oli rakennettu 1870 (?) ja sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Föglössä. Kuunari koki tuhon ollessa kivihiililastissa Suursaaren luona. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780
Nordenskjöld (333 nrt, 36,9 m) oli rakennettu Pyhämäälla 1878 ja sai kotisatamansa Eckeröstä. Ollessaan 28.2.1910 matkalla Rochellesta Llanellyyn ajoi propsilastissa rantaan Guernseyssä Englannin kanaalissa. Åland 5.3.1910 no 19 Uusi Aura 8.3.1910 no 29 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 788 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?217614
140 lästinen Ida oli rakennettu 1867 (?) ja sen kotipaikka Ahvenanmaalla oli Föglö. Ida tuhoutui 1879 Calaisissa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780
Priki Hilma (250 nrt) oli rakennettu Föglössä 1865 ja sai kotisatamakseen Ahvenanmaan Vårdön. Tuhoutui kaaduttuaan Ruotsin etelärannikolla marraskuussa 1893, jolloin sen kapteeni Evert Johansson kuoli. Hilma oli viemässä hiililastia Englannista Malmösen. Åland 25.11.1893 no 94 Åbo Underrättelser 2.12.1893 no 328 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780
Parkki Garland (725 nrt, pituus 46,1 m) oli rakennettu puusta Nova Scotiassa 1856. Parkki hankittiin Ahvenanmaalle Finströmiin 1883. Tuhoutui miehineen kaikkineen Viron rannikolla marraskuussa 1899. Garlandin runneltu hylky tavattiin autiona kellumassa ja sitä yritettiin hinta Riikaan. Ankarissa olosuhteissa hinausköysi lopulta katkesi ja haveristi hukattiin pideällä merellä. Vasabladet 5.12.1899 no 145 Uudenkaupungin Sanomat 13.12.1899 no 97 […]
Parkki Furuhjelm (307 lästiä) oli rakennettu Föglössä 1868, josta se sai myös kotisatamansa. Furuhjelm tuhoitui Biskajanlahdella 1871. Åbo Underrättelser 20.3.1871 no 45 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 778 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1991-92. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1992, s. 13
Priki Frithiof (112 lästiä) rakennettiin 1852 ja ostettiin Lemlandiin 1865. Tuhoutui lokakuussa 1869 Hollannin rannikolla. Åbo Underrättelser 17.3.1870 no 42 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 778
Kaljaasi Finland (76 lästiä) oli rakennettu 1852. Ahvenanmaalla se sai kotisatamakseen Lemlandin. Kaatui ja tuhoutui Svenska Björnin luona Ruotsin vesillä vuonna 1866. Helsingfors Tidning 7.11.1866 no 260 Folkwännen 14.11.1866 no 46 Helsingfors Dagbladet 7.11.1866 no 260 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 776
Parkki Saluto (673 nrt) oli rakennettu Norjassa 1888. Parkki hankittiin Ahvenanmaalle Lemlandiin 1900. Aluksen ollessa painolastissa matkalla Maarianhaminaan se ajoi maihin Treeportissa, Dieppessä vuonna 1904. Uusi Aura 12.11.1904 no 264 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?196828 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792
Priki Fanny (253 nrt) oli rakennettu 1872 Haminassa. Alus hankittiin Ahvenanmaalle Eckerön 1890. Se tuhoutui ajetettuaan maihin Gevlessä 10.11.1904 paikassa 60 48 50 / 17 19 25 ajettuaan maihin ruorin menetyksen seurauksena. [Aikalaisuutisoinnissa tosin puhuttiin raumalaisaluksesta] Uudenkaupungin Sanomat 15.11.1904 no 133 Uusi Suometar 12.11.1904 no 264 Uusi Suometar 24.11.1904 no 274 Riksantikvariämbetet Fornsök Den […]
Parkki Elina (357 nrt) oli rakennettu Pohjanlahden varvilla 1866, josta se ostettiin Ahvenanmaalle E.G.Erikssonin laivastoon Lemlandiin. Elina ajoi rantaan Dragørissä Tanskassa marraskuussa 1881 kun se oli puutavaralastissa matkalla Hernösandista Honfleuriin. Åbo Underrättelser 1.12.1881 no 327 Åbo Underrättelser 16.2.1882 no 45 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 774
Elis (336 nrt) oli rakennettu Jomalassa 1873, josta se myös sai kotisatamansa. Kuunarilaiva tuhoutui vuonna joulukuussa 1913 ajettuaan rantaan Hiidenmaalla. Åland 13.12.1913 no 99 Åland 17.12.1913 no 100 Åland 31.12.1913 no 104 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?215421 Kultuurimälestisk Register (EE): https://register.muinas.ee/public.php?menuID=wreckregistry&action=view&id=480 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 774
Parkki Eliel (638 nrt) oli rakennettu Umeåssa 1876. Parkki hankittiin Ahvenanmaalle Lemlandiin 1894. Alus tuhoutui täysin rantauduttuaan Skagenissa joulukuussa 1904, miehistö sentään selvisi turvaan. Åland 21.12.1904 no 122 Västra Finland 24.12.1904 102B Västra Finland 28.12.1904 no 103 Ålands Sjöfartstidning 22.1.21904 no 148 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 774
Parkki Diaz (607 nrt) oli rakennettu 1882 Arendalissa. Ostettiin Ahvenanmaalle Jomalaan 1910. Parkki vei puutavaralasteja Kanadasta vuosina 1915-16. Saksalainen sukellusvene U83 upotti Diazin 7.2.1917 Fleetwoodin ulkopuolella kun se oli tulossa puutavaralastissa Savannahista Englantiin paikassa 50° 05’N, 8° 43’W. Åland 14.3.1917 no 21 Huvudstadsbladet 2.3.1917 no 59 Åbo Underrättelser 3.3.1917 no 60 Uudenkaupungin Sanomat 3.3.1917 no […]
Fregattitakiloitu Drammen (1.236 nrt) rakennettiin Nova Scotiassa 1876 ja hankittiin Ahvenanmaan Lemlandiin 1904. Drammen lähti 11.9.1905 Barrystä, jolla matkalla tuhoutui haaksirikossa Brasilian rannikolla. Åbo Tidning 15.11.1905 no 311 Huvudstadsbladet 9.11.1905 no 299 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?301900 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 774
Kuunariparkki Deo Gloria (294 nrt) oli rakennettu 1861 Flensburgissa ja hankittiin 1912 Ahvenanmaalle, Föglön. Tuhoutui ajettuaan maihin Gotlannissa lokakuussa1912 ollessaan viemässä puutavaralastia Pietarsaaresta Hampuriin. Alus tuhoutui, mutta yhdeksänhenkinen miehistö pääsi turvaan. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 774 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 70-71 Åland 9.11.1912 no […]
Parkki Cuba (1.078 nrt) oli rakennnettu 1872 Richmondissa ja hankittiin vuonna 1900 maarianhaminalaisomistukseen. Tuhoutui pohjois-Atlantilla seuraavana vuonna tammikuussa paikassa 50N 18W, jolloin miehistö joutui jättämään vuotavan aluksensa. Miehistö pääsi höyrylaivalla Halifaxiin. Uudenkaupungin Sanomat 7.2.1901 no 16 Åland 30.1.1901 no 9 Åland 27.2.1901 no 17 Åland 6.3.1901 no 19 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, […]
Parkki oli rakennettu Sunderlandissa 1850 ja oli vetoisuudeltaan 805 nrt. Maarianhaminaan se ostettiin 1899. Kesäkuussa 1901 alus oli viemässä puutavaralastia Kotkasta Lontooseen kun se rantautui Gotlannin rannikolla ja jäi hylyksi. Västra Finland 19.6.1901 no 49 Åland 15.6.1901 no 51 Åland 4.7.1901 no 58 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772
Parkki Ceralia oli rakennettu Närpiössä 1875 ja oli vetoisuudeltaan 511 nrt. Se siirtyi valmistumisvuotenaan ahvenanmaalaisomistukseen Vårdöseen. Parkki tuhoutui Gotlannin luona sumussa 1883. Åbo Tidning 1.9.1883 no 236 Nya Pressen 3.9.1883 no 239 Folkwännen 4.9.1883 no 205 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, […]
California oli iso nelimastoinen rautaparkki (2.445 nrt), joka oli rakennettu Belfastissa 1882. Alus hankittiin Ahvenanmaan Vårdöhön 1911. Viimeiseksi jäänellä reissullaan parkki lähti hinauksessa Newcastlesta kohti Antwerpeniä, mutta kovassa merenkäynnissä hinauskaapeli katkesi ja uljas nelimastoparkki hakkautui rikki St. Marys Islandin luona 15.1.1913. Turmassa menehtyi 12 miehistön jäsentä. Åland 18.1.1913 no 5 Åland 22.1.1913 no 6 Åland […]
Vetoisuudeltaan 91 lästinen kuunari Bergö rakennettiin Finströmissä 1873. Se sai kotisatamakseen Hammarlandin Ahvenanmaalla. Alus oli valmistumisvuotenaan varsin nuoren kapteenin, 23 vuotiaan Karl Alfred Hammarströmin komennuksessa. Kohtalokkaaksi muodostuneella hiililastinhakumatkalla Englannin Grimsbystä aluksen vanhinkin miehistön jäsen oli vain 28 vuotias. Hiilastissa lähdettiin 28.11.1873 ja alus hukkui todennäköisesti jo alkutaipaleella Pohjanmereen. Åbo Posten 10.3.1874 no 28 Den Ålandska […]
Barden oli rakennettu Vaasassa 1867 ja oli vetoisuudeltaan 527 nrt. Barden tuhoutui sementtilastissa haaksirikossa Korsholmenissa Halsin ulkopuolella, Limfjordenissa vuonna 1910. Västra Finland 10.11.1910 no 131 Västra Finland 12.11.1910 no 132 Huvudstadsbladet 10.11.1910 no 306 Åbo Underrättelser 6.12.1910 no 333 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?303248
Ax oli rakennettu vuonna 1875 ja oli vetoisuudeltaan 156 lästiä. Sen kotipaikka Ahvenanmaalla oli Lemland. Alus (kapt. G.A. Erikson) joutui hylyksi lokakuussa 1880 Scarboroughn pohjoispuolella sen ollessa matkalla Helsingistä Grimsbyn. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770 Uusi Suometar 17.11.1880 no 138 Åbo Underrättelser 11.3.1881 no 68
Aura oli rakennettu Getassa 1864 ja vetoisuudeltaan 352 nrt. Aura tuhoutui Kattegatissa myöhäissyksyllä 1879. Helsingfors Dagbladet 9.11.1879 no 305 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770
Athen oli rakennettu Sidebyssä 1881 ja oli vetoisuudeltaan 266 nrt. Kotisatama sillä oli Ahvenanmaan Lemlandissa. Athen tuhoutui Pohjanlahdella Ruotsin rannikolla Söderhamnin edustalla 16.4.1882. Åbo Underrättelser 23.4.1882 no 108 Morgonbladet 29.4.1882 no 98 Åbo Posten 30.4.1882 no 99 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf […]
Parkki Uman tuhoutui täydellisesti Hollannin rannikolla syyskuussa 1896, miehistö pelastui onnettomuudesta. Parkki oli matkalla Loviisasta Amsterdamiin. Uman oli rakennettu Apenradessa 1855 ja oli vetoisuudeltaan 404 nrt. Kotisatama sillä oli Finströmissä Ahvenanmaalla. Åland 26.9.1896 no 77 Aura 27.9.1896 no 224 Rauman Lehti 10.10.1896 no 82 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Astrea oli rakennettu Korppoossa 1866 ja sen kotisatamaksi Ahvenanmaalle ostettua tuli Föglö. Parkin veroisuus oli 409 nrt. Astrea tuhoutui haaksirikossa syksyllä 1896 Hollannin rannikolla Norderneys länsipuolella. Huvudstadsbladet 26.9.1896 no 262 Åland 26.9.1869 no 77 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770
98 lästinen priki oli rakennettu 1862 ja sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Sund. Alus tuhoutui ajettuaan rantaan tiheässä sumussa 22.8.1868 Gaddsnytanissa Bornholmin saarella. Priki oli viemässä lankkulastia Råneåsta määränpäänä Hull. Haveristelli tuli apuun höyrylaiva Widar, joka ei kuitenkaan kyennyt auttamaan aluksen pelastamisessa. Lopulta takila riisuttiin ja runko hakkautui hylyksi. Åbo Underrättelser 5.9.1868 no 106 Helsingfors Dagbladet […]
Appelina oli rakennettu 1861 Sidebyssä, vetoisuudeltaan 140 lästiä. Kotipaikka aluksella oli Lemlandissa. Ollessaan matkalla Piteåsta Lyypekkiin haaksirikkoutui alus Christiansøssä joulukuussa 1867. Åbo Underrättelser 28.12.1867 no 153 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770
Parkki oli rakennettu Saksassa vuonna 1849 ja oli vetoisuudeltaan 393 nrt. Kotisatama sillä oli Ahvenanmaan Lemlandissa. Ansgar koki haaksirikon marraskuussa 1900 Tanskan Laesössä ajettuaan karille, jonka seurauksena se upposi. Onnettomuusmatkallaan parkki oli koksilastissa. Åland 21.11.1900 no 113 Åland 28.11.1900 no 115 Åland 12.12.1900 no 119 Åland 15.12.1900 no 120 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn […]
Parkki oli rakennettu Saksassa 1875 ja oli vetoisuudeltaan 398 nrt. Kotisatama Ahvenanmaalla sillä oli Förlössä. Anna Precht tuhoutui syyskuussa vuonna 1906 Pohjanmerellä, joilloin kaksi sen miehistön jäsentä kuoli. Parkki oli rautalastissa. Turun Lehti 22.9.1906 no 112 Wasabladet 22.9.1906 no 114 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?171842
Kuunari Amarilla rakennettiin 1854 ja siitä tehtiin 84 lästin vetoinen. Kotisatama sillä oli Ahvenanmaan Lemlandissa. Tuhoutui lauta- ja parrulastissa Gotlannin rannikolla myrskyssä ja ankarassa sateessa jo ensimmäisenä purjehdusvuotenaan. Ilmarinen 15.10.1869 no 42 Suomalainen Wirallinen Lehti 30.9.1869 no 117 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, […]
Amalia oli rakennettu Hammarlandissa, josta se sai myös kotisatamansa. Kuunarilaiva oli 96 lästin vetoinen. Amalia tuhoutui vuonna 1876 jouduttuaan kovaan myrskyyn. Miehistö oli pakotettu ajamaan laiva rannalle Shetland Islandin luona pelastaakseen itsensä ja lastin. Alus joutui hylyksi. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768 Sjöhistorisk Årsskrift för Åland 2021-2022:34. Stiftelse Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn […]
Amalia rakennettiin 211 lästin vetoiseksi parkiksi Sidebyssä 1873. Sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Lemland. Amalia tuhoutui jo seuraavan vuoden syksyllä joulukuussa 1874 Gottlannin rannikolla. Alus oli tuolloin viemässä hiililastia Hullista Gävleen. Amaliasta suoritti vakuutusyhtiö 39.600 markan korvauksen. Åbo Posten 25.4.1875 no 48 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768 Basil Greenhill & John Hackman, […]
Parkki Alodia oli rakennettu Finströmissä 1873, joka myös jäi sen kotisatamaksi. Parkin vetoisuus oli 493 nrt. Jo kolmantena purjehduskesänään Alodia ajoi rantaan ollessaan puutavaralastissa Dunkerquessa 29.8.1885. Åbo Tidning 2.9.1885 no 237 Åbo Tidning 10.9.1885 no 245 Nya Pressen 10.9.1885 no 245 Helsingfors Dagbladet 11.9.1885 no 246 Sanomia Turusta 22.9.1885 no 219 Den Ålandska segelsjöfartens historia […]
131 lästin vetoinen kuunarilaiva Allo rakennettiin 1886; kotisatamansa se sai Ahvenanmaan Saltvikistä. Allo haaksirikkoutui kapteeni Zettermanin komennossa 5.12.1874 1874 Tanskan Anholtissa sen ollessa tuomassa hiililastia Hartlepoolista Tukholmaan. Allosta suoritti vakuutusyhtiö 18.000 markan korvauksen. Åbo Posten 13.3.1875 no 31 Sanomia Turusta 8.1.1875 no 1 Finlands Allmänna Tidning 4.1.1875 no 1 Åbo Posten 25.4.1875 no 48 Den […]