Haverit.netRakennettu 1853, vetoisuus 59 lästiä. Kotipaikka Föglö, Lemland. Alus (kapt. M.Rosenberg) oli ollut painolastissa matkalla Hudiksvallista Ahvenanmaalle ja sen ollessa ankkuroituneena Olmsundissa ajautui kuunari telämyrskyssä Långörenin rantaan tuhoutuen siellä 11.11.1873. Åbo Underrättelser 13.11.1873 no 175 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv […]
Rakennettu Furuholmassa Lumparlandissa 1885, vetoisuus 345 nrt. Kotipaikka Lumparland Ahvenanmaalla. Tuhoutui Skagenissa, miehistö pelastui. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 267, 792 Åbo Tidning 31.3.1889 no 87 Nya Pressen 2.4.1889 no 89 Finland 8.4.1889 no 82 Åbo Underrättelsen 31.3.1889 no 87
Rakennettu Kemiössä 1868, vetoisuus 230 nrt. Kotipaikka Vårdö Ahvenanmaalla. Tuhoutui puutavaralastissa Englantiin vuonna 1895 Gotlannissa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 67-69 Wiipuri 2.11.1895 no 88 Sanomia Turusta 3.11.1895 no 256 Rauman Lehti 6.11.1895 no 89 Wrecksite.eu
96 lästinen kuunari Seura oli rakennettu 1857. Ahvenanmaalla sen kotisatama oli Eckerössä. Seura tuhoutui Skellefteåssa Ruotsissa vuonna 1875. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 792 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 57
Rakennettu Getassa 1868, vetoisuus 414 nrt. Kotipaikka Geta. Sanotaan tuhoutuneen hiililastissa Kopervikissä Norjassa 1883. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Åbo Posten 3.2.1883 no 28 Helsingfors Dagbladet 2.2.1883 no 31 Östra Nyland 3.2.1883 no 9 Folkwännen 3.2.1883 no 28 Sanomia Turusta 5.2.1883 no 19
Rakennettu 1872 Lumparlandissa, vetoisuudeltaan 156 nrt. Kotipaikka Lumparland. Kaatui Itämerellä Christiansøn luona Bornholmin edustalla elokuun 1. päivänä 1884. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Åbo Tidning 7.8.1884 no 211 Nya Pressen8.8.1884 no 213 Nya Pressen 11.8.1884 no 216 Åbo Underrättelser 9.8.1884 no 214
Rakennettu 1857 Hammarlandin varvilla, vetoisuus 118 lästiä. Kotipaikka Hammarland. Ajoi rantaa vuonna 1902 Göteborgin edustalla Pater Noster Skärillä. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 790 Finlands Allmänna Tidning 18.10.1862 no 242 Folkwännen 22.10.1862 no 43 Åbo Underrättelser 23.10.1862 no 122 Sanomia Turusta 24.10.1862 no 43 Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/00df17f5-13fd-452f-9d5d-6764c4d6d342
Rautafregatti Pojat oli rakennettu todennäköisesti vuonna 1854 (?) ja sen vetoisuus oli 53 lästiä. Kotipaikka sillä oli Jomala, Maarianhamina. Katosi vuonna 1863 matkalla Hulliin. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 790
Rakennettu 1867, vetoisuus 164 lästiä. Kotipaikka Vårdö Ahvenanmaalla. Tuhoutui Norjan länsirannikolla 1878. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 788
Rautafregatti Mermerus rakennettiin Hammarlandissa 1863, vetoisuus 274 nrt, kotipaikka Hammarland. Ajoi Norjan rannikolla maihin 1901. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786 Åbo Underrättelser 21.12.1909 no 347:
Rakennettu 1867 Bremenissä, vetoisuus 316 nrt, kotisatama Finströmissä. Ollessaan hiililastissa rantautui 1901 Jyllannin rannikolle. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 786 Vasabladet 15.3.1901 no 98 Västra Finland 14.8.1901 no 65 Hbl 12.8.1901 no 215 Åland 15.8.1901 no 76 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?245037
Rakennettu 1866 Sastmolassa, vetoisuus 211 nrt, kotipaikka Vårdö. Haaksirikkoutui puutavaralastissa Hiidenmaan rannalle 1883. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 786 Viron merimuseon hylkyrekisteri Folkwännen 19.11.1883 no 270 Folkwännen 22.11.1883 no 299
Rakennettu 1874 Kristiinankaupungissa (388 nrt/218 lästiä) kotipaikka Maarianhamina. Rantautui kivihiililastissaan Jyllantiin, Raaborgin rannalle syksyllä 1887. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784 Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 614 Åbo Tidning 25.10.1887 no 290 Åbo Underrättelser 25.10.1887 no 290 Turun Lehti 18.2.1888 no 21
Rakennettu 1875 Saltvikissä, 245 nrt, kotipaikka Saltvik. Tuhoutui vuoden 1890 paikkeilla Norjan rannikolla. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 784
Rakennettu Pohjanmaalla 1872, 206 nrt, kotipaikka Lemland. Tuhoutui Kattegattissa 1881. Kapteenina toimi herra Janson. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 784 Uusi Suometar 5.9.1881 no 203
Libra oli rakennettu 1863 Pohjanmaalla, vetoisuus 150 lästiä ja kotisataman Lemlandissa. Haaksirikkoutui Shetlandinsaarilla 1864 ollessan matkalla Newcastlesta Tukholmaan. Den Ålandska segelsjöfartens historia II Mariehamn 1988, s 784 Finlands Allmänna Tidning 28.12.1864 no 302
Rakennettu Lemlandissa 1876, 137 lästiä ja kotipaikka Lemland. Tuhoutui Pohjanmerellä 1876 kuunarin ollessa paluumatkalla Englannista Luleån jouduttuaan siellä myrskyyn. Lemland ajoi rantaan 14.7.1876 Jyllannin Fjältringissä ja siitä tuli hylky. Miehistö pelastui. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 784 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2004-2005. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2005, s. 81-82
Vuonna 1856 rakennettu 120 lästinen kuunari, kotipaikka Eckerö. Tuhoutui puutavaralastissa matkalla 1864 Kronstadtista Englantiin. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 784 Helsingfors Dagbladet 3.9.1864 no 204 Borgåblader 10.9.1864 no 36 [Haveripaikkaa hakiessa: (Naissaari Tallinnan edustalla on ruotsiksi Nargö). Narvin/Nervön saarella on majakka. Suomenlahden ulkosaari, Virolahden ja Seiskarin puolivälissä Paikka 60.247 27.958 . Risto […]
Haaksirikko. Ahwenanmaalainen parkkilaiwa Oliwer Cromwell, joka joutui haaksirikkoon Thameswirran suussa on jätetty hylyksi ja miehistö palannut kotia. (Aura 1.12.1891 no 96) Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 788
251 rkt:n priki, rakennettu 1869, kotipaikka Lemland. Tuhoutui 1891 Englannin rannikolla. Haveripaikka on n 45 nm suuntaan SW Hanstholmin majakasta. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 272, 784 Aura 19.7.1891 no 163 Aura 23.7.1891 no 166 Wrecksite.eu
Kuunari Julina piti kotipaikkaansa Ahvenanmaan Lemlandissa ja oli vetoisuudeltaan 126 nrt. Haaksirikkoutui Gottlannissa 1880. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 60
Parkki Imatra oli rakennettu Grimstadissa 1891 ja oli vetoisuudeltaan 591 nrt. Kotipaikka Finnström. Haaksirikkoutui Espanjan Cadizissa 1915. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 270 Maarianhaminaan saapuneen sähkeen mukaan Ahvenanmaan parkki Imatra, kapteeni. Julius Karlsson, haaksirikkoutui pahoin, mm isomasto katkesi. Imatra saapui lopulta Cadiziin. Korjauskustannuksiksi on arvioitu 1200 puntaa. Sama sähke ilmoittaa, että aluksen […]
Ida oli rakennettu 1876 Fiumessa ja oli vetoisuudeltaan 385 nrt. Kotipaikka Lemland Ahvenanmaalla. Haaksirikkoutui syksyllä 1906 Öölannin rannikolla. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Åbo Tidningen 5.12.1906 no 283 Hbl 8.12.1888 no 335 Åland 21.12.1888 no 107
Surusanoma mereltä. Wiime torstain numerossa kerroimme että Turusta kotoisin olema laiwa, Orion kuuluu edellisenä lauwantaina kowassa myrskyssä joutuneen haaksirikkoon Arkangelin luona Wenäjän pohjoisrannikolla ja että laiwan kapteeni sekä kolme miestä oliwat siinä tilaisuudessa saaneet surmansa. Tästä surkuteltawasta tapauksesta on nyt tullut tänne likempiä tietoja. Laiwan kapteeini Mattsson ja kolme laiwamiestä Äberg, Blomqwist ja Koski omat […]
Kolmimastoinen kuunarilaiva, rakennettu 1879 Österbottenissa Ruotsissa. Vetoisuudeltaan 170 nrt. Kotipaikka Lemland Ahvenanmaalla. Ajoi sumussa rantaan Öölannin eteläisellä niemellä 1898. Åbo Underrättelser 12.11.1898 no 308 Åland 2.11.1898 no 87
Lappfjärdissä rakennettu 318 nrt:n kuunarilaiva, kotipaikka Lemland. Tuhoutui puutavaralastissa Skotlannin rannikolla 25.6.1891 Pallingissa, lähellä Yarmouthia. Hanna oli matkalla viemässä puutavaralastia Gevlestä Durkerquen. Sanomia Turusta 1.7.1891 no 150 Åbo Underrättelser 9.7.1891 no 182 Nya Pressen 11.7.1891 no 184 Uusi Suometar 11.11.1891 no 262 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 778 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?248075
Bremenissä 1854 rakennettu 619 nrt:n parkki, jonka kotipaikka Ahvenanmaalla oli Lemland/Sund. Katosi miehineen päivineen Atlantilla 1899. Myöhemmin löydettiin pulloposti, jossa kerrottin lyhyesti parkin uponneen 12.2.1899. Åland 25.9.1899 no 42 Väster Nyland 30.5.1899 no 41 Wasa Nyheter 30.5.1899 no 122 Hangö 1.6.1899 no 60 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 778 Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin […]
Kotipaikkanaa Lemlandia pitävä priki Fröjden oli rakennettu 1852 ja vetoisuudeltaan se oli 112 lästiä. Fröjden paloi Visbyssä 1912. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 778 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2004-2005. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2005, s. 10 Åländsk Sjöfart med Maskindrivna Fartyg, Justus Harberg. Mariehamn 1995, Ålandstryckeriet, s. 129 Turun Sanomat 12.10.1912 no […]
Rautaparkki, rakennettu Glasgowssa 1886, vetoisuudeltaan 1903 nrt. Kotipaikka Ahvenanmaan Vårdö. Tuhoutui matkalla Mobilestä Greenrockiin puutavaralastissa syksyllä 1916 Irlannin merellä South Rockilla, lähellä Clougheytä. wrecksite.eu Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 778 Sjöhistorisk Årsskrift för Åland 2005-2006:18. Stiftelse Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2003, s. 28-29
Finströmissä 1866 rakennettu 367 nrt parkki, kotisatama Finström. Ajoi rantaan Laesössä 1889. Nya Pressen 6.10.1889 no 271A Finland 10.10.1889 no 236 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 776
1859 (1858?) Närpiössä rakennettu 150 lästinen priki, jonka kotisatama oli Ahvenanmaan Hammarlandissa. Ajoi sumussa rantaan Gotlannissa 3.5.1866. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 776 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 58 Åbo Underrättelser 17.5.1866 no 56
Ahvenanmaan Hammarlundissa kotipaikkaansa pitävä Fanny oli rakennettu 1869 ja oli vetoisuudeltaan 162 lästiä. Alus tuhoutui 1878 Calaisisa. Calais 30. marraskuuta 1869. Parkki Fanny, kapteeni E.Ericksenin komennossa, oli Turusta puutavaralastissa Diinkircheniin kun se ajoi luotsin ollessa laivassa Piersin länsipuolella kivelle ja alkoi täyttyä vedestä. Hinaaja yritti turhaan irrottaa alusta, jonka jälkeen turvauduttiin lastin purkamiseen aluksesta. Miehistö […]
Rakennettu 1860 Jomalassa, vetoisuus 105 lästiä. Pääisännät K.G. Karlsson ja D. Jansson. Tuhoutui Kings Lynnin Yhdistyneissä Kuningaskunnissa luona 1877. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 1877
Parkki oli rakennettu 1877 Närpiössä, kantavuudeltaan 609 nrt. Kotilapikka oli Värdössä Ahvenanmaalla. Katosi 1894 matkalla Miramichistä Kanadasta Liverpooliin. Den Ålandska segelsjöfartens historia II Mariehamn 1988, s 774 Åbo Underrättelser 20.11.1894 no 316 Åbo Tidning 13.12.1894 no 339
Boas oli lemlandilainen 502 nrt:n parkki. Boas koki haaksirikon joulukuussa 1882 Pohjanmerellä. Muut miehistön jäsenet saatiin pelastettua paitsi laivan kirvesmies. Åbo Posten 19.12.1882 no 295 Åbo Posten 20.12.1882 no 296 Åbo Tidning 13.1.1883 no 11 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2002-2003. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2003, s. […]
Kolmimastoinen parkki Asia oli rakennettu Sunderlandissa 1864 ja oli vetoisuudeltaan 1016 nrt, pituus 57,9 m. Kotipaikka oli Finström Ahvenanmaalla. Asia lähti Pensacolasta joulukuussa 1915 puulastissa määränpäänä Englannissa Clyde, jonka jälkeen aluksesta eikä sen miehistöstä ole kuulunut mitään. Västra Nyland 20.6.1916 no 68 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770 wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?203363 http://www.kolumbus.fi/jamikko/Purjelaivat_Asia.htm
Appelina oli rakennettu 1861 Sidebyssä, vetoisuudeltaan 140 lästiä. Kotipaikka aluksella oli Lemlandissa. Ollessaan matkalla Piteåsta Lyypekkiin haaksirikkoutui alus Kristiansössä joulukuussa 1867. Åbo Underrättelser 28.12.1867 no 153 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770
Suomalaisten laiwojen haksirikot. Kuunari Anna Bertha joutuu hylyksi. Dynglasset:n luona Holmsundin edustalla Ruotsin rannikolla karille mennyt ahvenanmaalainen kuunari Anna Bertha, jonka merivahingosta jo ennemmin olemme kertoneet, näyttää joutuvan hylyksi, tietää Västernorrlands Allehanda. Aluksen irrottamisyrityksistä on jo luovuttu, ja miehistö poistui laivalta. (Turun Sanomat 18.10.1919 no 4523) Wiborgs Nyheter 16.10.1919 no 237 Den Ålandska segelsjöfartens historia […]
Amanda oli Närpiössä 1865 rakennettu 382 nrt parkki, kotipaikka Jomala, Ahvenanmaa. Amanda tuhoutui 1894 Stafklintin ulkopuolella. Amanda oli matkalla joulukuussa 1894 Viipurista Kööpenhaminaan. Gotlannin kohdalla matkalle osui myrsky, joka ajatti parkin rantaan Stafklintin ulkopuolella ja se murskaantui useisiin osiin. Rahti lähti kellumaan, myös ihmishenkien menetyksiltä ei vältytty. Nya Pressen 27.12.1894 no 52 Wasa Tidning 29.12.1894 […]
Allan oli Vårdössä kotipaikkaansa pitävä 172 nrt kuunari, rakennettu 1875. Kärsi haaksirikon Itämerellä 7.10.1890. Allan oli viemässä puutavaralastia kööpenhaminaan kun höyrylaiva Helen Newton löysi sen Hiidenmaan läheltä vesilastissa ja pelasti Allanin kahdeksanhenkisen miehistön. Åbo Tidning 14.10.1890 no 279 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kuunari Albanus oli matkalla Söderhamnista Lybeckiin lankkulastissa kun se tuhoutui 10.5.1873 Grundkallenin luona. Albanus oli rakennettu 1851 ja sen vetoisuus oli 103 lästiä. Albanuksen kotipaikka oli Jomala. (Morgonbladet 23.5.1873 no 117) Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 766
Haaksirikko. Tukholmasta, lokak. 3 p. Kolmimastoinen kuunari Aino, Helsingistä, tawattiin torstaina 56 30 pohjoista leweyttä 5 itäistä pituutta ajelehtimana ilman etu- ja suurmastoa. Ainoatakaan ihmistä ei ollut laiwassa. (Uusi Suometar 4.10.1896 no 231)
Rakennettu Raumalla,260,13 rt, pituus 35,57 m. Myytiin sittemmin Eurajoelle. Haaksirikko. Suomalainen laiwa Rauma, kotoisin Raumalta, kapteeni Berglund, matkalla Viipurista puulastissa Lybeliin, kaatui perjantai-yönä Degerortin majakan luona. Englantilainen laiwa Whith Abbery pelasti miehistön. Kokki hukkui. Väestö meni Östergarnista Ronehamnista, sähköistetään Wisbystä. (Aura 3.9.1896 no 98) Rauman Lehti 2.9.1896 no 71 Uusi Suometar 4.9.1896 no 205 Länsisuomalaista […]
Parkkilaiwa Ewelinan haaksirikosta on u. S:lle kertonut eräs sen miehistöön kuuluwista seuraavaa: Lähdettiin Wiipurista täydellä puutaralastilla, mikä piti wiedä Kööpenhaminaan. Kolmatta wiikkoa sai laiwa silloisten myrskyjen käsissä taistella Itämerellä, ennenkuin se marrask. 4 p;nä pääsi Bornholmln tienollle. Samana päiwänä raiwosi hurja pohjatuuli ja klo 4 aikaan aamulla oli se kowimmillaan. Laiwa kulki laitatuuleen ja oli […]
Haaksirikko. Parkkilaiwa Sawanna, kotoisin Kristiinasta, on ajanut rantaan Norjan rannikolle ja hukkunut. 17 miehestä pelastui waan 5. (Uusi Suometar 5.1.1897 no 3)
Haaksirikko. Turusta, 26 p. marrask. Suomalainen parkkilaiwa Tähti, kotoisin Lemlandista, kapteeni Karlsson, sai matkalla Umeåsta Geestemündeen lähellä Windauta Itämerellä wuodon, täyttyi wedellä ja käwi kokonaan hylyksi. Miehistön toi t. k. 21 p:nä maihin Kööpenhaminaan englantilainen höyrylaiwa Titano. (Uusi Suometar 27.11.1897 no 295) Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794 [Haveripaikkaa hakiessa: Windau on […]
Sofian tila on erittäin tukala, kertoo Suomen sähkösanomatoimisto, se kun on kaikille myrskyille alttiina paitsi läntisille. Tiistaina puhalsi Söderarmilla winha etelä-lounainen tuuli lumiryöppyineen. Pelastushöyry Poseidon woi haaksirikkoista lähestyä ennenkuin ilma hiukan tyyntyy. Pelätään että Sofia joutuu hylyksi. Myöhemmin Tukholmasta saapuneen sähkösanoman mukaan owat Sofian kapteeni ja matkustajat saapuneet sinne k:lo 5 t. 45′ iltapäiwällä laiwoilla […]
Haaksirikko; laiwamiehistö hukkunut. Englannista on sähkötetty Raumalle, että erään raumalaisen yhtiön omistama purjalaiwaa Yrjö, kapteeni Oskar Nordling, on Englannin rannikolla joutunut kokonaan haaksirikkoon. Laiwan 16 miehestä pelastui ainoastaan 2. — U. S. (Sanomia Turusta 21.10.1898 no 244)
Ahvenanmaalta kotoisin oleva purjelaiva Bertha, joka kuljetti perunalastia sai 17.5.1898 vuodon ja uppoamisen estämiseksi ajettiin matalalle Lurgö nimisen majakan lähellä Ruotsin saaristossa. Uusi Aura 21.6.1898 no 71
Ainamo (1.562 grt, pituus 76,2 m) oli Englannissa vuonna 1890 rakennettu teräsrunkoinen höyryrahti, jossa oli myös kuunaririki. Ainamo oli porilaisomistuksessa kun se marraskuussa 1898 ajoi karille ja haaksirikkoutui. Myöhemmin alus kuitenkin nostettiin ja kunnostettiin, jonka jälkeen se sai uudeksi nimekseen SS London. Haaksirikko. Thistedistä, 14 p. marrask. Wiime yönä meni höyrylaiva Ainamo, kapt. Panelius, kotosin […]